Tämmöisen piirteen olen huomannut meissä ihmisissä: emme niinkään etsi hyvää kuin ennakoitavuutta. Meillä on taipumus pitäytyä siinä elämässä, jonka tunnemme, ja kaikki uusi on meille raskasta ja vierasta. Siksi on usein helpompaa pysytellä pahassakin tilanteessa kuin pyrkiä muuttamaan sitä.
Miksei hakattu vaimo jätä hakkaajasikaansa? Miksei ahtaan ja tunnekylmän roolinsa vangitsema mies vaadi toisilta miehiltä oikeuksiaan? Miksei huoriteltu teinityttö keksi huoritella takaisin? Koska niin ei ole tapana. Heillä ei ole valmiita toimintatapoja lähtemiseen, vaatimiseen tai vastaan taistelemiseen. Uuden tien raivaaminen on merkittävästi raskaampaa kuin onnettomassa elämässä pitäytyminen.
Häkin rikkominenhan ei vielä riitä, se on vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen on vielä osattava tehdäkin jotain vapaudellaan. Huono elämä huonon ihmisen kanssa on ehkä onnetonta ja kurjaa, mutta ainakin siitä tietää, mitä on edessä: kotityrannin seuraava raivokohtaus tulee yhtä varmasti kuin talvi. Vapaan ihmisen taas on siedettävä epävarmuutta. Hänen on luotava itselleen uusi elämä, mietittävä tarkkaan, kuka on ja mitä oikeastaan elämältään haluaa. Sellainen vaatii hyvin raskasta ajattelua ja usein elämän perusrakenteiden kyseenalaistamista. Harva lähtee uudisraivaajaksi muutoin kuin pakosta!
Näin selittyy näennäinen irrationaalisuutemme: totuttuun pahan uomaan on helpompi solahtaa kuin pyrkiä vieraaseen, epävarmaan hyvään.
Tietoja minusta
Itse luen
-
-
-
Memories of Helen G8 kuukautta sitten
-
-
-
Happy 2023 To All Of You1 vuosi sitten
-
Pilih Situs Bandarq Online yang Lancarkan Berjudi3 vuotta sitten
-
The End of This Road5 vuotta sitten
-
Vaihda uuteen osoitteeseen5 vuotta sitten
-
Things To Know About Real Estate Investments5 vuotta sitten
-
-
Lehdistö tiedote Julkaisu vapaa heti6 vuotta sitten
-
Kavanaugh for SCOTUS: So how fucked are we?6 vuotta sitten
-
Musiikkia, joka vie yöunet6 vuotta sitten
-
Still Not Dead!6 vuotta sitten
-
Valkoinen cisheteromies, mitäs sitten?8 vuotta sitten
-
Matkatavat – Mitä voin viedä lentokoneeseen?8 vuotta sitten
-
Remember9 vuotta sitten
-
HLBT vaaliopas9 vuotta sitten
-
Coaching Academics?9 vuotta sitten
-
Tosia tarinoita sodasta9 vuotta sitten
-
Get stuffed9 vuotta sitten
-
-
Sihteerikön tunnustuskirja10 vuotta sitten
-
Feminist killjoy & totuus10 vuotta sitten
-
Ulos areenaltani, nörtti!11 vuotta sitten
-
-
Kun pohjoistuuli puhaltaa12 vuotta sitten
-
"Look at your life, look at your choices"12 vuotta sitten
-
Häiriökäyttäytymistä13 vuotta sitten
-
Blogini on muuttanut13 vuotta sitten
-
-
Uhka läntiselle sivilisaatiolle13 vuotta sitten
-
parisuhdeväkivallasta, osa II14 vuotta sitten
-
Erotica Cover Watch: The End14 vuotta sitten
-
Some Kind of Climax14 vuotta sitten
-
Karvoista vielä kerran15 vuotta sitten
-
-
11 kommenttia:
Pitkällä tähtäimellä tietysti sen oikeasti hyvän elämän valitseminen on yksilön ja yhteiskunnan etu, se on se ihmiselle oikeasti parempi ratkaisu. Tahdon vain korostaa, että ei siihen pääseminen kuitenkaan välttämättä ole mikään läpihuutojuttu.
MM:"Miksei ahtaan ja tunnekylmän roolinsa vangitsema mies vaadi toisilta miehiltä oikeuksiaan?"
Tämäkö on miesten suurin ongelma yhteiskunnassa? Olemmepa onnellisia, että meilä ei ole pahempia ongelmia.
Ihan hyviä miksi- kysymyksiä, mutta vähän eri tasoisia. Nämä "hakkaajasiat" joita ei jätetä, ovat melko usein ainakin olleet ihania miehiä tai saattavat muutoin olla ihania miehiä paitsi suuttuessaan. Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä-että ja siksi vaikkapa väkivaltaisen ihmisen jättäminen ensimmäisestä (tai useammastakaan) lyönnistä voi olla vaikeaa, koska tämä lyöjä yleensä on paljon muutakin.
Tämä pointti usein unohtuu, kun puhutaan väkivaltaisista suhteista.
Joskus se lähteminen on vaan vähän vaikeampaa. Anneli Auerin lapset ovat alaikäisiä, minne he nyt omin voimin olisivat menneet.
Insuliinimurhaaja Katariina Pantilan uhrit olivat lapsia ja kehitysvammaisia, eivät he karkuun osanneet.
Suomen historian pahin sarjamurhaaja Aino Nykopp-Koski taas keskittyi avuttomiin vanhuksiin.
Niin että kaikki eivät pahuutta pakoon pääse. :(
Jaaha: "Niin että kaikki eivät pahuutta pakoon pääse. :("
Kyllä jotkut pääsevät.
(Mutta mitäs sitten, kun tulee vastaan Hitler?! Sitten ei auta kuin nostaa kädet pystyyn ja sanoa, jotta jaahas.)
myrsky: "Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä-että ja siksi vaikkapa väkivaltaisen ihmisen jättäminen ensimmäisestä (tai useammastakaan) lyönnistä voi olla vaikeaa, koska tämä lyöjä yleensä on paljon muutakin."
Voihan hometalokin olla kuinka hieno ja arvokkaalla paikalla tahansa, siihen on ehkä käytetty paljon rakkautta, rahaa ja aikaa. Silti se on hometalo, ja se, joka siellä asuu, ei voi kuin toivoa mahdotonta ihmettä. Elämä väkivallakon kanssa on aina myrkyn merkitsemää.
Kuten sanoin,
"Häkin rikkominenhan ei vielä riitä, se on vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen on vielä osattava tehdäkin jotain vapaudellaan. Huono elämä huonon ihmisen kanssa on ehkä onnetonta ja kurjaa, mutta ainakin siitä tietää, mitä on edessä: kotityrannin seuraava raivokohtaus tulee yhtä varmasti kuin talvi. Vapaan ihmisen taas on siedettävä epävarmuutta."
On olemassa teoria, josta sinä puhut ja sitten käytäntö ja oikea elämä, josta minä puhun (en kylläkään omastani).
Väkivaltainen suhde, jossa on muutakin kuin pahaa ja useimmiten on, ei lopu sillä, että toista nimitellään kotityranniksi ym sillä väkivallan uhri ei halua identifioida itseään ihmiseksi, joka asuu ihmishirviön kanssa eikä väkivallan tekijä varsinkaan halua nähdä itseään ihmishirviönä vaan kieltää tekonsa ja/tai laittaa ne uhrin syyksi.
Ja vaikka suhde loppuisikin, väkivalta ei lopu, jos tekijä ei sitä lopeta ja sinun neuvoilla se harvoin loppuu.
Lapset kuviossa mukana on vielä astetta haastavampi, koska lapset eivät halua vanhempiensa olevan hirviöitä ja mikäli väkivaltaongelmaa ei korjata rakentavammalla tavalla, riskinä on väkivallan periytyminen lasten tuleviin parisuhteisiin.
Meistä ihmisistä useimmat ovat ainakin joskus elämässään pahoja suustaan, mutta fyysiseen väkivaltaan syyllistyy harva. Myös sanat satuttavat ja joskus pysyvästi, joten pitäisikö näissäkin tilanteissa laittaa suhde kerrasta poikki ja "ihmishirviö" ulos?
Nyt saan sitten varmaan kuulla olevani väkivaltainen ja ihannoivani väkivaltaisia ihmisiä, mutta oikeasti maailma ei ole yksinkertainen. ;)
myrsky: "(...) mutta oikeasti maailma ei ole yksinkertainen. ;)"
Ei tämä kirjoitus ole sinua vastaan suunnattu, myrsky, tai läheisiäsi. Enkä minä ole mikään nyrkkeilysäkki, jota voit iskeskellä silloin, kun sanani eivät jollain kertaa satu sinua miellyttämään.
En minä ole mikään tunteeton kivipaasi. Kyllä minuakin vituttaa, kun minulle vittuillaan. Joten viitsisitkö lopettaa? Tuota "Sä oot Myyttis liian teoreettinen!!! Sä oot liian konkreettinen!!! Sä oot liian emotionaalinen!!! Sä oot liian tunnekylmä robotti!!!" -refleksipaskaa tulee minulle niskaan ihan kyllin, melkein joka vitun kirjoituksen jälkeen.
Tajuan, että se on pelkoreaktio, se on merkki hermoon osumisesta. Mutta eihän sen reaktion ymmärrettävyys tarkoita, että minun pitäisi ottaa sinun hätäsi niskoilleni. Ei minulla eikä kellään ole sellaisia voimavaroja - ja vieläkin tärkeämmin, minulla ei ole siihen halua.
MM, ihmettelen miksi hyökkäät myrskyä kohtaan noin voimakkaasti?
Minä ja monet muut miehet ovat dissanneet sinua paljon pahemmin kuin myrsky nyt.
Onko niin, että naisen sanomiset otat paljon vakvammin kuin miehen?
'väkivallan tekijä varsinkaan halua nähdä itseään ihmishirviönä vaan kieltää tekonsa ja/tai laittaa ne uhrin syyksi'
Yhdessä kauhistellen seuraamassani suhteessa 'uhri' kestovittuili kaikille kantomatkan päähän tuleville ja tasan kaikki sympatia meni sille toiselle osapuolelle, mutta en minä sitä toistakaan ymmärtänyt. Ei sietämättömän mulkeron kanssa ole pakko elää.
Tomi: "Minä ja monet muut miehet ovat dissanneet sinua paljon pahemmin kuin myrsky nyt.
Onko niin, että naisen sanomiset otat paljon vakvammin kuin miehen?"
Otan järjestään vakavasti otettavien kommentoijien sanomiset vakavammin kuin anojen tai turhien provoilijoiden. Sukupuolikysymys tämä on vain sikäli, että jostain kumman syystä enin osa anokeista, hönttäntuista ja höpisijöistä tuntuu olevan miessukupuolta.
Lähetä kommentti