Unelma Sirpa-Leena

Kuule, äiti-ihminen. Vittuillaanko sinulle kelvottomasta äitiydestäsi? Kutsuvatko naapurin tädit (ja sedät) sinua laiskaksi ja huonoksi mutsiksi, kun et vie pikku Pekka-Iivanaa niin usein vauvajumppaan kuin pitäisi, etkä taaskaan saanut Arabellaa ilmoitettua Oopperan satubalettiin? Hengähdä vähän.

Kotrollimotkottajien suut saa tukittua tällä:

HS 23.10.2011: Intialaistytöt luopuivat joukolla nimestä "Ei-toivottu"

MUMBAI. Lähes 300 tyttöä Intiassa on luopunut syntymänimestään "Ei-toivottu".

Vanhempien selvän kannan paljastavat hindinkieliset nimet muutettiin viikonvaihteen seremoniassa Sataran alueella Maharashtran osavaltiossa.

Nimenmuutoksella tytöt haluavat uuden, myönteisemmän elämän maassa, jossa tyttöjä ja naisia syrjitään järjestelmällisesti. Jopa siinä määrin, että miljoonia tyttösikiöitä on vuosien mittaan abortoitu ultraäänitutkimuksen jälkeen.

Tytöt olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, kun he hyvästelivät rumat hindinkieliset nimet kuten Nakusa tai Nakushi. Tilalle tytöt ottivat Bollywood-elokuvatähtien nimiä, esimerkiksi Aishwaryan. Ja hindujumalatarten nimiä, esimerkiksi Savitrin.

Joku valitsi perinnenimen, jolla vain on myönteisempi merkitys. Vaishali esimerkiksi tarkoittaa "varakas, kaunis ja hyvä".

"Ystäväni ja koulutoverini alkavat nyt kutsua minua koulussa tällä uudella nimellä. Se tekee minut onnelliseksi", sanoi Ashmita, jonka pettynyt isoisä oli nimittänyt Nakusaksi.
(...)

Näin voit osoittaa urputtajille, että vaikket ehkä täytäkään heidän kohtuuttomia odotuksiaan, olet kuitenkin saavuttanut hyvältä vanhemmalta vaadittavan perustason. Sillä tuskinpa sentään olet mokannut vanhempana niin pahasti, että olisit nimennyt lapsesi "Ei-toivotuksi".

Myyttiksen vinkit, osa 8: Lyijyvalkoinen

Tässä taas yksi vinkki ulkonäköahdistuksen torjumiseen! Jos joskus tulee rumaolo, niin hae kirjastosta jokin pukuhistorian tai taidehistorian kirja. (Tavallinen hissankirjakin kelpaa, kunhan siinä on paljon kuvia.)

Nyt, ala lukea kirjaa: näetkö, millaisia hirvityksiä, miten kummallisia otuksia on aikaisemmin pidetty kauneuden ruumiillistumina? Pönkkähameisia pallinaamoja, olminvalkeita turilaita, kierosilmaisia kaljupäitä? Miten outoja ja toisistaan eroavia kroppia on pidetty parhaina vartalomalleina? Miten höpsöt vaatteet - valevatsat, kalukukkarot, korsetit ja kaulukset - ovat aikoinaan olleet muodin viimeinen sana? Miten kummallisia asioita on pidetty tyylikkäinä ja haluttavina?

Eikä tarvitse välttämättä edes mennä historian hämäriin asti. Vanhat valokuvat ja muotilehdet lohduttavat nekin kummasti. Kun ajattelee, että 80-luvulla neonvärejä ja pörröpäätä aivan vilpittömästi pidettiin tyylikkäinä, ja 90-luvulla liimatukkaa ja mattameikkiä, niin nykyajan muumikirahvi-tyylikin asettuu oikeisiin mittasuhteisiin: tämä on nyt muotia, mutta ei kauaa. Jo kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päästä sen ajan teinit tulevat hirnumaan nykyreleille, meikeille ja vartalomuodeille.

Löllyvät läskit, S-selkäranka, nollakoko; heroin chic, rokokoo-babyface, torpedotissit. Kaikki tulee ja menee. Ei ole olemassa yhtä pysyvää muotikauneutta. Jos et mahdu tämän ajan mittoihin, so vitun what? Voit ajatella vaan, että olet aikaasi edellä.

---

Samasta aiheesta:

• MM: Myyttiksen vinkit osa 6: Bad Hair Day
  
• Takkirauta: Kun kauneus tappaa eli kemiaa herkkäuskoisille, osa XI
  

YT-neuvottelut

Tässä kysymys kaikille itseään "Alemman Tason Miehiksi" kutsuville ja kaikille niille, joiden mielestä jonkun miekkosen "riittävä" seksin"saanti" on ihmiskunnan kriittisimpiä kysymyksiä:

Miksi ette, pojat hyvät, rupea itse prostituoiduiksi?

Raskasta ja huonosti arvostettua työtähän se on. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että jos työskentelisitte prosuina, niin siinä työssä teille maksettaisiin seksin antamisesta. Ei hommaan rupeaminen teiltä vaadi kuin pari salikäyntiä ja mahdollisesti hiukan muutakin ulkonäön ja tapojen petrausta.

Ja ehkä vähän Tyyli Gurun opastusta.

Myyttiksen vinkit, osa 7: Uskonpuhdistus

Minulla on sellainen tapa, että arvotan kaikkia vastaantulevia aatteita, uskontoja ja ideologioita yhden mittapuun mukaan: kuinka ne suhtautuvat naisiin. Kyllä vain. Ajattelen siis itseäni ja omaa väkeäni ensin.

Minusta ei oikeastaan ole olemassa "Todella hienoa aatetta/uskontoa/ideologiaa, mutta!" Jos esimerkiksi uskontoon kuuluu naisten pitäminen toisen luokan kansalaisina, tai jos naisten oikeudet katsotaan tietyn aatteen ajajien piirissä vähäpätöiseksi asiaksi, silloin se uskonto tai se aate aivan yksinkertaisesti ovat riittämättömät. Ne eivät ole tarpeeksi hyviä ja niitä on korjattava. Meillä on oikeus kritisoida kehnoja aatteita.

(Minusta on aina ollut liikuttavaa, kuinka monet liikkeet saattavat riidellä keskenään niin monesta muusta asiasta - mutta hyvin harvoin tästä: "Naisen paikka on kotona, palkatonta työtä tekemässä. Naisten oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia." Kaiken maailman komeljanttarit - natsit, kommarit, eläinten vapauttajat, demokraatit, luonnonsuojelijat, katoliset, kyrvät kautta maailman, ruskokielet kaponaiset - ovat niin usein olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että naisen paikka on työn ääressä, eikä siitä työstä koskaan saa maksaa sen arvon mukaan. Vielä nykyisinkin monet aatteet lipsuvat tälle tyhmälle tielle.

Tietysti on vilpittömin mielinkin liikkuvia maailmanparantajia! Mutta esimerkiksi ihan arkisessa hyväntekeväisyys- tai ihmisoikeustyössä voi hyvin törmätä muunkinlaiseen joukkoon. Joku henkilö saattaa kyllä tehdä paljon arvokasta työtä vaikkapa rauhan tai ympäristön tai eläinten oikeuksien eteen - ja silti olla sitä mieltä, että naisten oikeudet, no ne eivät ole mikään tärkeä juttu. Että ne on jo saavutettu, älkää tytöt nyt viitsikö riehua!)

Naisten oikeudet ovat tyypillisesti se asia, jonka maailman uudistusmieliset ensimmäisenä myyvät. Usein takana ovat aivan raa'at käytännön syyt: ukkelin on helpompi laatia teorioitaan, kun joku muu hoitaa ruuanlaiton ja lastenhoidon. Siksi hänen kannaltaan on helpompi julistaa oikeuksiaan vaativat naiset kevytmielisiksi ja prioriteetteja ymmärtämättömiksi. Mutta no: meitä on puolet ihmiskunnasta, ja meidän historiamme on hirveä. Meidän oikeutemme eivät ole mikään valinnanvarainen pikku juttu emmekä me ole mikään pieni kranttu erityisryhmä.

Joten jos esimerkiksi emmit aatteiden välillä, jos tietty uskonto epäilyttää sinua - tässäpä sinulle helppo ja nopea lakmustesti.

---

Samasta aiheesta:

• Womanist Musings: PETA'S Favourite Animal Is Pussy
  
• MM: Toisten lippujen alla
  

Myyttiksen vinkit, osa 6: Bad Hair Day

Onko sinulla joskus rumapäivä? Tiedäthän ne päivät: jo aamulla herätessä on sellainen olo, että olet hirveän ruma, megalomaanisen ruma, kauhistuttavan ruma; että kukaan ei voi ikinä haluta sinua, että olet toivoton läski/riuku, ja tukkakin on kuin harakanpesä? Peili särkyy kun se joutuu heijastamaan sinun kasvonpiirteesi.

Snap out of it. Tässä sinulle rakentavampaa tekemistä! Kun sinulla on rumaolo, tee seuraava harjoitus:


Mene kaupungille. Ala mielessäsi arvioida jokaisen vastaantulevan miehen ulkonäköä. Aivan jokaisen, kahdensantoistiaista kolleista valkohapsisiin vaareihin. Ruodi heidän avujaan kuin krapulainen Voguen päätoimittaja:

Tuo on liian pitkä, mutta sillä on kauniit kasvot. Tai olisi, jos se hymyilisi enemmän. Toi on turhan pätkä, ja mahaakin sille on kertynyt. Ei hemmetti ton plösöjä hauiksia, ei ole tainnut sali maistua. No tuossapa onkin upea yksilö! Kaunis päivetys ja hyvin valittu tiukka t-paita! Tuoksuukin hyvältä.

Hipsteri siinä hassussa hatussaan. Olisi nekin rahat käyttänyt vaikka kunnon kuntokuuriin. Oho, miten komea! Ihana blondi. Tuota panisin! Tuota, ei helvetti, en ikinä panisi. Hirveät jäniksenhampaat tolla, miksei se ole mennyt tasauttamaan niitä? Mutta siinäpä on hyvännäköinen setä, todella hyvin säilynyt. Ihana pilke silmäkulmassa!

(Huom! Tarkoitus ei siis missään tapauksessa ole sanoa arvioitasi ääneen tai edes millään lailla viestittää niitä miehille. Sehän olisi kusipäistä.)


Tärkeää on siis miettiä joka ukon kohdalla, että voisitko himoita häntä vai et. Tiedäthän: ikään kuin hän olisi olemassa vain sitä varten, että sinä joko hyväksyt tai hylkäät hänen sulonsa.

Jos se tuntuu sinusta julmalta, niin no: tässä olikin tarinan opetus.

---

Samasta aiheesta:

• MM: Sananen tyyligurulta
  

Myyttiksen vinkit, osa 5: Kotilieden valtias

Vaihteeksi vinkki söpömmälle sukupuolelle:

Mies! Oletko pienen lapsen isä? Sitten sinun kannattaa koettaa järjestää asiasi niin, että rupeat vähintään vuodeksi lapsesi tai lastesi koti-isäksi. (Sillä aikaa eukkosi menee rahatöihin). Nimittäin jos käy niin onnettomasti, että sinulle ja puolisollesi tulee riitaisa ero, et jää tyhjän päälle: Kun olet ollut koti-isänä, sinulla on paljon vahvempi asema lasten huoltajuutta selvittelevien viranomaisten silmissä.

(Lisäbonuksena tietysti saat joka tapauksessa paljon onnellisemman ja täysipainoisemman elämän. Siis - muun muassa sinä saat.)

---

Samasta aiheesta:

• Tiina Kaarela: Sinkkumies isän ja puolison oikeuksin
  
• Shakesville: Today in FAIL
  
• HS 15.8.09: Isäkin haluaa jakaa tuntemuksiaan vanhemmuudesta
  
• MM: Elämän ruuhkavuodet
  

Myyttiksen vinkit, osa 4: Mamut sun muut

Näinä aikoina monet rasittavat ihmiset käyttävät Sellon verityötä tekosyynä rasististen tuntojensa tuulettamiselle. Sen sijaan, että he keskustelisivat vaikkapa yhteiskuntamme yleisestä väkivaltaisuudesta tai perheväkivallan lopettamisesta, he tyytyvät kaahottamaan, että "tiukempi maahanmuuttopolitiikka" olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiimme.

Ärsyttääkö sellainen sinua? Saat keskeytettyä maahanmuuttokriitikoiden paasauksen hetkeksi tällä kätevällä tempulla. Kesken kiivaan maahanmuuttajia sättivän keskustelun, sano vakaasti ja tyynesti:

"No, ratkaisuhan on helppo. Otetaan pakolaisiksi vain naisia."

Nyt saat hetken hupia. Lyöt kommentillasi heidän änkiksi. He joutuvat voimakkaan, ratkaisemattoman ristiriidan kouriin, sillä heidän persoonansa kaksi voimakasta juostetta (naisviha ja muukalaisviha) taistelevat keskenään. He ovat kuin ulospääsyä mankuva kissa: kun ovi avataan, se huomaa kauhukseen, että ulkona sataa! Kissa ei tiedä, mitä tehdä.


Ei tämä temppu tosin kovin kauaa auta. Aika pian rasistimies (tai -nainen) räpäyttää silmiään ja rikkoo ristiriidan lumouksen. Hän hörähtää ilkeästi ja halveksuen, niin kuin miehet näissä tilanteissa aina tekevät. Sitten hän sanoo taikasanat:

"Höhö! No toi ei kuulu tähän mitenkään!"

Sitten hän jatkaa ränttäämistään entiseen malliin, sillä logiikan tuhmalla ja sottaisella maailmalla ei ole mitään sijaa hänen ajatuksissaan. Hänhän on jo maailmansa rakentanut.


Mutta joskus harvoin, parilla hassulla kerralla, sanoma saattaa mennä läpi. Silloin voidaan aloittaa oikea, hyödyllinen keskustelu.

---

Samasta aiheesta:

• MM: Black Tie White Noise
  
• Echidne of the Snakes: TRIGGER WARNING Just a Crime of Passion TRIGGER WARNING
  

Myyttiksen vinkit, osa 3: Huumorin kukka

Kumous kirjoitti siitä rasittavasta tilanteesta, jossa moni meistä on kaveriporukan illanistujaisissa ollut:

Erityisen hankalaa on silloin, kun toisten jutut eivät naurata. Tärkeintähän on kuitenkin, ettei tule leimatuksi tiukkapipo-ilonpilaajaksi. Ei kukaan halua leikkiä ilonpilaajan kanssa, eikä kukaan jaksa herkkänahkaisia femakkoja joiden nuttura on unohtunut ruuvipenkin puristusta muistuttaville kierroksille. Vakavamielisyys ei ole seksikästä, kiinnostavaa eikä rohkeaa.

Okei. Olet siis viettämässä mukavaa iltaa seurueessa. Äkkiä joku jurpo päättää alkaa kertoa naisvihamielisen vitsin! Vaikkapa tällaisen:

Mitä sanot naiselle, jolla on kaksi mustaa silmää? No et mitään! Sille on sanottu jo. Möh höh höö!

Seurueen miehet höröttävät helpottuneina! Maailmassa on kaikki oikealla paikallaan. Seurueen naiset kihittävät kaikki kuuliaisina kilpaa! He eivät halua vaikuttaa miltään tylsiltä tiukkapipo-ämmiltä.

Sinua, sinua vituttaa. Mutta mitä voit sanoa?


Sivuhuomautus ennen kuin jatkan: On huomattava, että huumoria on kahdenlaista. Ensinnäkin on hauskaksi tarkoitettua huumoria. Siinä on ideana se, että kaikki mukana olevat voivat nauraa yhdessä. Usein naurut voidaan kyllä saada jonkin muun ryhmän kustannuksella, mutta tällä tavoin hauskasti vitsailtaessa kukaan sen haukutun ryhmän jäsen ei saa olla paikalla.

Sen sijaan kun vitsiä väännetään paikalla olevien henkilöitten kustannuksella, se on sitä kakkostyypin huumoria, jonka ei ole tarkoituskaan ola hauskaa. Se huumori on vallankäyttöä, se on pakastekuivattua väkivaltaa.

Siis esimerkiksi vitivalkea horo, joka alkaa ehdoin tahdoin kertoa neekerivitsejä seurueessa, jossa on myös mustaihoisia, kakkosvitsailee. Hän tahtoo huumorin varjolla pönkittää omaa etuoikeuttua asemaansa. Ymmärrettävästi vitsin kohde ei arvosta vitsiniekan sanan säilää. Miksi hänen pitäisi?


Kun sinun kuultesi lannistetaan naisia muka huumorin keinoin, ratkaisu on yksinkertainen: Ala suureen ääneen kertoa miehiä halventavia vitsejä. Esimerkiksi näin:

"Tiedättekö, kuinka monta rehellistä, rohkeaa ja älykästä miestä koko maailman miesväestöstä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? No ne molemmat! Mwahahaha!"

tai

"Tiedättekös, mistä tietää, että mies valehtelee? No sen suu liikuu! Ehheheeh!"

(Täällä lisää "hassuja" "vitsejä".)


Kun kuulijamiehesi ei naura - eikä siis ihmekään, että ei! - voit sanoa heleimmällä, kantavimmalla äänelläsi:

"No mutta Johannes! Vähän huumorintajua pitää olla!"

Myyttiksen vinkit, osa 2: Gluteus Maximus

On ajanhukkaa huolehtia siitä, että takapuolesi muka olisi liian leveä. Makuja on tietysti monenlaisia ja monenmalliset vartalot ovat kauniita. Mutta noin keskimäärin - ei kuunaan ole tämän maailman valoa nähnyt se hetskumies, jonka sydäntä ja muita ruumiinosia ei leveä perse sykähdytä.

(Sama pätee isoihin tisseihinkin.)


Iso perse naisella on niin kuin leveät hartiat miehellä. Ja isot tissit ovat kuin miehen pituus. Ei mikään noista (paitsi pituus) ehkä ole kovin eleganttia, mutta eihän seksin kuulukaan olla.


Sir Mix-a-Lot sanoo sen niin somasti.

Myyttiksen vinkit, osa 1: Kälättäjien torjunta

Tuttu tilanne?

Olet esimerkiksi juhlissa. Seuraasi liimautuu joku tylsä horo. Kun miekkonen saa kuulla sinun olevan feministi, hän päättää ryhtyä valistamaan sinua siitä, miksi mielipiteesi eri sukupuolten asemasta yhteiskunnassamme on yksinkertaisesti väärä:

"No mutta kyllähän naiset ja miehet on erilaisia, esim. loogisessa päättelyssä ja sönkön sönkön...äitien pitäisi lapsen saatuaan jäädä loppuiäkseen kotiin ...matematiikka blaadeblaa, aggressio höpönpöpön, on naisen vika jos mies lyö sitä."

Mikä riesa. Vituttaa ja verenpainekin kohoaa. Mikä neuvoksi?


Älä turhaan haaskaa voimiasi siihen, että yrität naisellisen suojeluviettisi ajamana pelastaa kälättävän miesparan feminismille.

Sen sijaan sano näin:

"No, jos mun kerran on pakko kuunnella sun turhia mielipiteitäsi, niin sunkin on pakko kuunnella mua!"

Ja sitten rupeat jankuttamaan äijylille mahdollisimman fanaattisesti ja pitkäveteisesti valitsemastasi aiheesta. Ei ole väliä, mistä, kunhan tiedät tai voit helposti feikata tietäväsi aiheesta paljon.

Hyviä aiheita: saippuaoopperoiden juonikuviot, meikkivoiteet, Kumpi on seksikkäämpi - Hugh Jackman vai Daniel Craig?, postimerkkeily, lastenkasvatus kakkajuttuineen, ylijättiläiset; esim. nyt niin ajankohtainen Betelgeuse.

Jos ukko yrittää änkyttää jotain, jatka vain jääräpäisesti valitsemastasi aiheesta: "Ja minusta kyllä Always Ultrassa ei koskaan ollut samanlaista pehmeää imukykyä kuin Libressessä, mutta silti sen nukkainen pinta mussun mussun..."

Helppoa ja hauskaa!


Tusinajätkät on opetettu uskomaan, että heidän mielipiteensä naisista ja naisten paikasta maailmassa ovat niin tärkeitä, että joka muijan täytyy alati olla valmis niitä kuulemaan.