26. huhtikuuta 2011

Alfauros-isämme savannilla

Edellisen savanni-kirjoituksen kommenteissa nimimerkki kip kysyi oivaltavasti (ja retorisesti): Jos kerran naiset välttämättä haluavat parittelukumppanikseen lihaksikkaan ja muutoinkin vetävän "alfauroksen", niin miksi kaikki maailman miehet sitten eivät ole niitä alfauroksia? Luulisi, että evoluutiolla olisi tähän mennessä ollut aikaa muokata joka ukosta Arska-klooni!

kip:
"Mutta miksi ihmeessä sitten kaikki miehet maailmassa ei ole alfauroksia? Jos vain alfaurokset saavat luvan harrastaa seksiä, mistä niitä vinkuäänisiä, pallittomia ja lihaksettomia pikkunörttejä tulee? Jos olet olemassa, se tarkoittaa sitä että olet evoluution tulos ja sinussa elävät piirteet ovat muodostuneet sinulle siksi koska niistä on hyötyä parinvalinnassa. (Alkuperäinen kommentti täällä, tässä lihavointi MM)


Kipin ajatusta jatkaakseni, yksi syy vallitsevaan alfaurospakkomielteeseen voisi olla yksinkertaisesti siinä, että ilmaus "survival of the fittest" on ymmärretty väärin. Se sanontahan ei tarkoita, että "karpaaseimmat selviytyvät" - vaan että soveliaimmat selviytyvät.

Erilaiset elinolosuhteet edellyttävät eliöiltä eri asioita. Pitkän nälänhädän alla ne soveliaimmat yksilöt voivat olla vaikka niitä pienia ja vähäruokaisia. Tai vaikka niitä fiksuja, jotka keksivät uusia keinoja nälän torjumiseen. Isot lihakset kuluttavat paljon polttoainetta, iso koko on haitta kun pitää piiloutua ihmistä suuremmilta ja vahvemmilta pedoilta. Onhan vahvasta varresta toki hyvin usein hyötyäkin - mutta ei mitenkään itsestäänselvästi aina ja kaikissa olosuhteissa!

Sovelias otus on sellainen, joka sattuu soveltumaan vallitseviin oloihin tai kykenee muuttumaan muutoksen myötä. Koska sinä elät nyt, niin esivanhempasi olivat "soveltuvia".

19 kommenttia:

myytinmurtaja kirjoitti...

Mulla oli hassu loppukaneetti "elinolosuhteista", mutta säästän teidät siltä. ;-)

myytinmurtaja kirjoitti...

Tuo survival of the fittest taitaa muutenkin jo olla käytöstä poistunut ilmaus. Populäärievoilussa sitä kuitenkin joskus tapaa.

Tomi kirjoitti...

Miehet haluavat naistensa olevan, pitkäsäärisiä, hoikkia ja suht. isorintaisia. Kuitenkaan kaikki naiset eivät ole tällaisia.

Evoluutiossa on useita eri valintapaineita lopputulos on näiden valintapaineiden kompromissi.

Fyysistä suorituskykyä on useaa erinlainsta, muskelimies ei ehkä ollutkaan kovin hääppöinen metsästäjä verrattuna jäntevään ja hoikkaan kaveriin.
Ihmisen evoluutiossa äly on valintapaineessa myös näytellyt merkittävää roolia jo varhain.

Esihistoriassa ei ole ollut mitenkään selvää, että ns. alfaurokset ovat olleet niitä muskelimiehiä.
Historiassa alfaurokset ovat pääasiassa olleet juuri muita kuin muskelimiehiä.

Tomi kirjoitti...

MM:"Tuo survival of the fittest taitaa muutenkin jo olla käytöstä poistunut ilmaus."

Ei ole poistunut. Se kuvaa loistavasti luonnonvalintaa.
Seksuaalivalintaa ei niinkään.

Ironmistress kirjoitti...

Meidän alfaurosisämme savannilla olivat samaa ainesta kuin nykyiset koulukiusaajat.

Siis sellaisia, jotka nousivat dominanssiin kykenemällä yhdistämään koko lauman kiusaamaan ja terrorisoimaan lauman omegayksilöä.

Se on ihmisen ja kaikkien muiden laumaeläinten dynamiikka. Terrorisoimalla yhtä lauman yksilöä nostetaan omaa statusta laumassa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: Miehet haluavat naistensa olevan, pitkäsäärisiä, hoikkia ja suht. isorintaisia. Kuitenkaan kaikki naiset eivät ole tällaisia.

Ei, juuri tuollaiset kauneusihanteet vaihtelevat todella paljon. Joskus sellaiset ihmiset, joita nykyisin pidettäisiin merkittävän ylipainoisina ja epämuodikkaina, ovat olleet niitä himottavimpia.

"Esihistoriassa ei ole ollut mitenkään selvää, että ns. alfaurokset ovat olleet niitä muskelimiehiä.
Historiassa alfaurokset ovat pääasiassa olleet juuri muita kuin muskelimiehiä."


Tuossa onkin taas se vanha tuttu tyhjän sanan ongelma: "alfauros" ei tarkoita yhtään mitään! (Tästä voisin kirjoittaa pidemmänkin postauksen, katsotaan nyt.)

Itseäni ärsyttää se, että sitä käytetään nykyisin aikakauslehdissä komean, lihaksikkaan miehen synonyymina - mutta samalla sillä merkitään parisuhteessa dominoivaa miestä. Siis sellaista, joka "näyttää kaapin paikan". Mutta eiväthän nuo kaksi asiaa mitenkään automaattisesti liity yhteen! Lisäksi, kuten Tomi sanoitkin, sanassa on sekin vika, että historian kuulut johtajat ja vastaavat ukkelit taas ovat hyvin usein olleet nimenomaan rumia ja fyysisesti erittäin ei-haluttavia.

Toisekseen, alfanaaraita ei jostain syystä tunnu olevan olemassakaan (no, Lenitalla, sankarillani, kyllä. :-)

myytinmurtaja kirjoitti...

Kauneusihanteet, evotutkijatkaan eivät niiden perässä pysy!

myrsky kirjoitti...

Vieläkin suosittu seksisymboli Marilyn Monroe ei ole pitkäsäärinen eikä kovin hoikka (nykymittapuun mukaan). Vaikkapa 70- luvun mediassa esiintyneet naiset ovat nykymediassa esiintyviin naisiin verrattuna hyvin erilaisia, vaikka ei huomioitaisi kuvankäsittelyä.

Ja näin naisena sitä on huomannut, että miehillä on kuin onkin erilaisia naismakuja ihan luonnostaan (ilman että mies yrittää varmistaa, että saa edes joltakin). ;) Pitkäsäärisyys tai rinnan iso koko ei näytä olevan olennaisin tekijä seksikkäässä naisessa, ainoastaan hoikkuus, mutta tämäkin vaihtelee, koska osa miehistä preferoi suurempaa pehmeyttä kuin toiset.

Alfauros ei kai tarkoita muskelimiestä (bodaria) vaan sopivan sporttista ja "symmetristä" miestä eli juurikin jäntevää ja sopivan vahvaa mies - varustettuna miellyttävillä kasvoilla. Tässäkin naisten halut vaihtelevat paljon ja ainoastaan tietyntasoinen hoikkuus viehättää useimpia naisia.

Historian suurmiehet ovat olleet suurmiehiä politiikassa, talouselämässä, sodassa jne. Olisivatko he sitten olleet alfauroksia vapaassa seksuaalivalinnassa, vaikea sanoa. Tiedetäänhän että joitakin naisia kiehtoo valta ja yksittäisen valtaa omaavan miehen ympärillä käy sen verran kuhinaa, että se voi hämärtää käsityksiä miehen "tasosta" ilman valtaa.

Minustakin tämä alfakeskustelu on jokseenkin tylsää, koska se ei kertoo vain osatotuuden.

Tomi kirjoitti...

Myrsky:"Tiedetäänhän että joitakin naisia kiehtoo valta ja yksittäisen valtaa omaavan miehen ympärillä käy sen verran kuhinaa, että se voi hämärtää käsityksiä miehen "tasosta" ilman valtaa."

Tämä onkin koko alfa-beeta-keskustelun pointti.
Naiset ovat paljon enemmän kiinnostuneet miehen rahasta ja statuksesta kuin miehet naisten.
Naisen kiinnostavuus miesten silmissä määräytyy naisen ulkoisten avujen mukaan.
Naiset taas ovat kiinostuneet miesten asemasta ulkonäön lisäksi.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: "Naisen kiinnostavuus miesten silmissä määräytyy naisen ulkoisten avujen mukaan.
Naiset taas ovat kiinostuneet miesten asemasta ulkonäön lisäksi."


Echidnellä on uusi, hyvä kirjoitus, jossa puhkotaan reikiä juuri tuohon kliseeseen:

Echidne: Everybody Knows That Men Marry Looks And Women Marry Money And Why

Ajattelutapasi virhe, Tomi, on siis siinä, että kukaan meistä ei ole elänyt maailmassa, jossa naisilla olisi enemmän raharesursseja kuin miehillä! Siksi emme mitenkään voi varmasti tietää, miten naiset käyttäytyisivät taloudellisesti reilummassa maailmassa.

Tendenssi tuntuu kuitenkin olevan se, että mitä taloudellisesti oikeudenmukaisemmassa asemassa naiset ovat, sitä suurempi merkitys meille parinvalinnassa on nimenomaan miehen luonteella ja ulkonäöllä - ei tämän asemalla tai rahoilla. Samoin köyhät mutta komeat miehet tekevät itseään vauraiden naisten tykö ihan samalla lailla kuin naiset vastaavassa kuviossa.

Tomi kirjoitti...

MM, kun naisten vapaus yhteiskunnassa on lisääntynyt, niin tuo naisten ylöspäin pariutuminen on voimistunut.

Nykyisessä vapaassa yhteiskunnassa naiset voivat toteuttaa valinnoissaan halujaan ja he haluavat juuri alfa-miehen.
Alfa-miehet vaan eivät välttämättä ole ulkoisesti ihmeellisiä, vaan ovat ennen kaikkea yhteiskunnassa menestyneitä.

myrsky kirjoitti...

Tomi,
kuten Myyttis jo sanoikin KÖYHÄT naiset ovat kiinostuneet miesten asemasta ulkonäön lisäksi.

Lisäksi on hyvätuloisia miehiä ja naisia, jotka toivovat kumppaniltaan samaa tulotasoa kuin itsellään.

Anonyymi kirjoitti...

Vanhemmat länsimaiset naiset esim. Afrikan rannoilla hakevat seuraa nuorista, komeista miehistä, jotka mielellään tarjoavat sitä varallisuutta vastaan. Kun voimasuhteet kääntyvät, kääntyy myös halun kohde.

Nerea

Tomi kirjoitti...

Myrsky ja Nerea, naisten seksimatkat ulkomaille on kuitenki nvähäistä verrattuna miesten vastaaviin.

Miesten ja naisten tuloerot ovat länsimaissa varsin pienet (Suomessa naisten tulot ovat n 81% miesten tuloista).
Kuitenkaan työttömät miehet eivät näytä naisille kelpaavan.
Heistä noin puolet elää yksin kuin taas korkeimman tuloluokan miehistä vai 5% elää yksin (kenties homoja).
Työttömyys ja varattomuus eivät syrjäytä naista pariutumismarkkinoilta toisin kuin miehiä.

Anonyymi kirjoitti...

Tomi: "MM, kun naisten vapaus yhteiskunnassa on lisääntynyt, niin tuo naisten ylöspäin pariutuminen on voimistunut"

Millä perusteella väität näin? Jos viittaat siihen 90-luvulla tehtyyn tutkimukseen, että nykyisin naisilla on enemmän pareja, joilla on heitä itseään korkeampi koulutustaso kuin 40- vai oliko se nyt 30-luvulla, luepa Echidneä, joka kirjoitti tuostakin hyvän selvityksen.

Myös miesten "ylöspäin naiminen" on lisääntynyt. Nykyään paljon useammalla duunarimiehellä on akateeminen vaimo kuin 30-luvulla, 1800-luvusta puhumattakaan.

Luokkien välinen liikkumavapaus on lisääntynyt.

Nerea

Anonyymi kirjoitti...

Tomi, Echidnen kirjoitus löytyy täältä, kirjoitettu 5.1.2011:

http://echidneofthesnakes.blogspot.com/2011_01_02_archive.html

Koska 40-luvulla vain hyvin pieni osuus brittimiehistä oli koulutettu, vain pieni prosentti naisista saattoi naida "ylöspäin". Luokkien välinen liikkuminen oli hyvin harvinaista ja paheksuttavaa.

Nyt kun yleinen koulutustaso on noussut, samoin liikkumavapaus, näitä "epätasaisia" pareja on vielä enemmän, vaikka yleensä ihmiset etsivätkin paria, jolla on suunnilleen sama koulutustaso.

Samasta aineistosta saisi varmasti myös seuraavanlaisen kohuotsikon: Miesten "ylöspäin" naiminen on lisääntynyt!

Omassa tuttavapiirissä pariskunnilla on aika samanlainen koulutustaso. Akateemisesti koulutettu nainen ja duunarimies-pareja löytyy useampia (myös meiltä!), toisin päin ei yhtään. Yhden pariskunnan mies kuitenkin väitteli juuri tohtoriksi, nainen on vain maisteri.

Kuinka paljon näitä akateemisesti koulutettu nainen-duunarimies-pareja löytyi 30-luvun Suomesta? Vähemmän kuin nykyään?

Miehet naivat ylöspäin enemmän kuin ennen!!!!111!!!

Nerea

Tomi kirjoitti...

Nerea, mutta ne akateemiset vaimot monasti tienaavat ei-akateemisia miehiänsä vähemmän.
Kumpikohan on tässä tapauksessa ylöspäin nainut?

Anonyymi kirjoitti...

Tomi: "Nerea, mutta ne akateemiset vaimot monasti tienaavat ei-akateemisia miehiänsä vähemmän."

Ei ainakaan meillä.

30-lukuun verrattuna nykyään on varmasti enemmän pariskuntia, joissa nainen tienaa miestään enemmän, 1800-luvusta puhumattakaan.

Miesten ylöspäin naiminen on lisääntynyt!!!1111!!!!

Nerea

m kirjoitti...

En ole evoluutioasiantuntija, mutta näissä evoluutio-parinmuodostus-survivalofthefittest-yms -keskusteluissa häiritsee se, että minun käsitykseni mukaan luonnonvalintaa kannattaa miettiä ennemminkin populaatiotasolla kuin yksilötasolla. Eli 'selviytyjä' on pääosin samanlaisia geenejä kantava populaatio joka kykenee sopeutumaan olosuhteisiinsa. Populaation sisällä oleva vaihtelu taas luultavasti parantaa sen mahdollisuuksia sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. (Käyttääkseni 'havainnollistavaa' esimerkkiä kuten tuntuu olevan tapana, esim. jonkun ylipitkän tappotalven aikana ne hintelät ja vähällä ruualla toimeentulevat ovat jaksaneet käydä kaivamassa jäkälää lumen alta niille lihaskimpuille hengenpitimiksi, varmistaen siten koko kylän säilymisen. Vaikka muuten olisivat hyödyttömiä elättejä.)

Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että kauneusihannetta määrää a) terveys - koska kuka nyt sairasta haluaa, ja b) erilaisuus totutusta. Jälkimmäinen pitää populaation varianssia ylhäällä, kun taas ensinmainittu pitää sen elinvoimaisena vallitsevissa olosuhteissa.

Siksi kauneusihanteet muuttuvat koko ajan. Kun jonkunlainen kehotyyppi tulee ihanteeksi, sitä näkee koko ajan, ja lyhyen ajan sisään kauneusihannetta alkaa ajaa tuo erilaisuus, joka pakottaa sen toisenlaiseksi. Joten aina välillä ihqui on isotissiset/lihaksikkaat, joskus taas Twiggyt/Bowiet. Ja mitä enemmän historiankirjoihin saadaan koottua kuvamateriaalia kaikista mahdollisuuksista, sitä enemmän me kaikki voidaan ihan itse valita mistä tykätään.