Yhdysvalloissa on toteutumassa historiallisen suuri ryhmäkanne. Liittovaltion vetoomustuomioistuin päätti, että naispuolisten työntekijöiden ryhmäkanne maailman suurinta kauppaketjua Wal-Martia vastaan on mahdollinen.
(Yle.fi)
Wal-Martissa ilmeisesti naispuoliset työntekijät saavat järjestään kehnompaa palkkaa kuin miespuoliset kollegansa ja heidän etenemismahdollisuutensa ovat huonommat:
The case began in 2001 when a 54-year-old Wal-Mart employee from California named Betty Dukes alleged in a discrimination claim that she was denied the training needed to obtain a higher-paying job because of her sex. The lawsuit cites studies showing that female Wal-Mart workers earn 5% to 15% less than their male counterparts in the same jobs, differences that couldn't be explained by seniority or performance reviews.
(Wall Street Journal)
Tuossa ryhmäkanteessa on siis kyse siitä, että peräti 1,6 miljoonaa naista voi niin halutessaan liittyä siihen, ei niin, että tuo olisi vielä tapahtunut. Nuo 1,6 miljoonaa ovat tiettynä aikana Wal-Martin palveluksessa olleet työntekijänaiset - siis henkilöt, joilla mahdollisesti on perusteita osallistua kanteeseen. Sitä en suinkaan tiedä, kokevatko kaikki nuo naiset tulleensa syrjityiksi.
Missään tapauksessa Wal-Mart ei ole ajatuksesta riemuissaan: Wall Street Journalin mukaan se koettaa saada kanteen kaadetuksi. Ryhmäkanteen sijasta se toivoo saavansa selvittää korvausvaatimukset erikseen jokaisen niitä hakevan työntekijän kanssa.
Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka todennäköistä noin suuren kanteen toteutuminen on, tai millä todennäköisyydellä Wal-Mart joutuu kaivamaan kuvettaan. Mutta pelkkä ajatus yli puolentoista miljoonan naisen ryhmäkanteesta on huima: Sellaisen jälkeen kukaan ei enää voi kirkkain silmin väittää, että systemaattinen sukupuolisyrjintä työpaikoilla johtuu aina vain "erilaisista työtehtävistä".
(Hoksasin tämän alun perin Feministingin sivuilta.)
18 kommenttia:
Minun on vaikea uskoa, että Wal-Martin tapaisilla jättiyhtiöillä olisi mitään muita tavoiteita kuin voiton maksimointi.
Miksi ihmeessä Wal-Mart maksaisi miespuoleisille työntekijöilleen perusteettomasti ylimääräistä, jos naispuoleista työvoimaa on saatavilla halvemalla?
Koska johtoasemissakin on jonkun oltava - jonkun, joka ei koskaan jää äitiys"lomalle"?
Mä en usko, että ne Wal-Martin korporaatiojohtajat (keitä ja millaisia ovatkin) haluavat vain rahaa. Ne tahtovat pitää kiinni koko siitä ukkovaltaisasta yhteiskuntarakenteesta, joka sallii niiden pysyä vallassa. Provikka on sen rinnalla sivuseikka.
Vertaan tuota leffateollisuuden käytäntöihin:
Nykyleffoissahan naisille on usein tarjolla todella huonoja ja tylsiä rooleja. Jos leffamogulit todella tahtoisivat takoa vain fyrkkaa, nehän alkaisivat heti suoltaa ilmoille naisille tarkoitettuja seksikkäitä ja romanttisia toimintaelokuvia. Niille olisi huima kysyntä ja niiden ohessa voitaisiin myydä vaikka mitä huulipunista pesukoneisiin. (Sama juttu tietokonepelien kanssa.)
Selvästikin siis korporaatioiden päättäjät pitävät pyhinä muitakin asioita kuin vain fyffendaalia.
En kyllä tiedä, pitäisikö tästä olla iloinen vai ei.
Osakeyhtiölaki ja osakeenomistajat velvoittavat johdon tavoittelemaan maksimaalista pääoman tuottoa. Kvartaalikapitalismi kyllä pitää huolen, ettei johtajille jää aikaa yhteiskuntarakenteiden ja muun lässytyksen pohtimiseen. Markkinat eivät välitä ideologiasta, ainoastaan rahasta.
Markkinatalous tuottaa aivan kaikkea, mille on kysyntää. Jos haluat hirttää kapitalistin, hän myy sinulle köyden sitä varten.
Luuletko tosissasi, että leffamogulit ovat niin kiinnostuneita naisten sortamisesta, että jättävät sen takia tuottavia elokuvia tekemättä? Naisille suunnatut elokuvat ovat suurta bisnestä, kuten mm. Sinkkuelämää osoitti.
Jos sinulla on parempi käsitys siitä, minkälaisille elokuville on kysyntää kuin elokuva-alan ammattilaisilla, mikset ole jo rikas?
Vestigia, hyvin harva ideologia on kannattajiensa täysin tiedostama. Esimerkiksi rasismi esiintyy usein kantajalleen huomaamattomana: mukava keskiluokan perheenäiti ei suinkaan katso olevansa samalla viivalla Halmeen Tonyn kanssa, vaikka kavereittensa kesken puhuukin "rättipäistä".
Ei markkinatalous ole mikään pyhä kaikkivoipa uskonto: firmanpomot mokaavat ihan siinä missä kuka tahansa muukin.
Ja mistä tiedät, että en ole rikas?
Markkinataloudessa on kuitenkin sellainen poikkeuksellinen ja itseään korjaava piirre, että tehokkaat firmat syövät tehottomat.
Jos firma toimii sen johtajien rasististen ja seksististen näkemysten takia tehottomasti, se häviää sellaisille firmoilla, joilla ei ole kyseisiä ennakkoluuloja rasitteinaan. Olettaen tietysti, että vähemmistöt ja naiset ovat oikeasti yhtä tuottavia työntekijöitä kuin valkoiset heteromiehet.
Tuskinpa ainakaan elokuva-alan bisnesvainulla olet rikastunut?
Suuret (kauppa)organisaatiot harvoin toimivat optimaalisen tehokkaalla (tai hyvällä) tasolla. Ei niiden tarvitse, ne tuottavat voittoa muutenkin. Maailmantalous on tällä hetkellä painotettu niin, että se suosii riistopolitiikka. Kuten Saro Wiwakin tiesi, Shell on erittäin menestynyt firma.
Se ei tarkoita, etteivätkö asiat voisi tulevaisuudessa olla toisin.
Vertaus: Kun lapsityövoiman käyttö Euroopan hiilikaivoksissa lopetettiin joskus 18??-luvulla, se tiesi tappiota ja huonompaa tulosta lapsityövoimaa käyttäneille hiilifirmoille. Pidemmällä tähtäimellä se toki oli kaikkien etu.
Tässä vielä ajankohtainen esimerkki (uhkaavasta) bisnesmokasta, Vestigia: Karen Healeyn Needs More Glitter!
Ja ei, en ole kovin rikas. Mutta
ad hominem on oikeasti tosi lapsellinen argumentti. (Vai oiskohan suutari pysyköön lestissään sanomasi tarkin määritelmä?) Älä käytä sitä, ellet halua samaa kamaa takaisin.
Maailmantalous on tällä hetkellä painotettu niin, että se suosii riistopolitiikka. Kuten Saro Wiwakin tiesi, Shell on erittäin menestynyt firma.
Se, että firmat tekevät köyhissä maissa riistopolitiikkaa, johtuu siitä, että paikallisella väestöllä ei ole poliittisia mahdollisuuksia panna riistopolitiikalle pistettä. Tämä johtuu siitä, että paikalliset poliittiset järjestelmät ovat epäreiluja ja epäkapitalistisia - pikemminkin feodaalisia. Kun firmat haluavat tehdä voittoa, ne tietysti sopeutuvat paikallisiin ehtoihin, eli siihen, että lahjuksia maksetaan ja yksityisarmeijoita pidetään.
Jos firmoilla olisi oikeasti ideologisia, kapitalistisia tavoitteita, ne tietenkin pyrkisivät aktiivisesti vastustamaan feodaalisia oloja noissa maissa, koska feodalismi on nimenomaan kapitalismin näkökulmasta tehoton systeemi.
Kyseessä ei ole ad hominen. Jos ihminen väittää omaavansa erityistä tietoa, on aivan asiallista kysyä, miksi hän ei ole käyttänyt sitä henkilökohtaisesti hyväkseen.
Jos joku tarjoaa sinulle neuvoja raha- tai ihmissuhdeasioissa, kannattaa aina kysyä, onko hän itse noudattanut niitä, ja millainen on ollut menestys.
Marxin äiti valitti, että olisipa Karl välillä tehnyt pääomaa, eikä vain kirjoittanut siitä.
Aivan kuten Marx, feministit usein väittävät tietävänsä miten talouden pitäsi toimia, mutta harva heistä on koskaan yrittänyt noudattaa omia neuvojaan.
Yritysjohtajat ja pääomasijoittajat eivät ole erityisen pahantahtoisia ihmisiä.
Eivät he ole harrastaneet lapsityövoiman käyttöä ja ympäristön saastuttamista silkkaa ilkeyttään, vaan siksi, että se on ollut taloudellisesti kannattavaa.
Kaikki moraali, uskonto ja ideologia unohtuu hyvin nopeasti, kun vaa'an toisessa kupissa on voiton maksimointi.
Yritykset tarkastelevat myös palkkausasioita voiton maksimoinnin kannalta. Yritys joka maksaisi ideologisista syistä parempaa palkkaa miehille kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä.
Sehän olisi kuin hiilikaivosfirma, joka haluaisi välttämättä käyttää lapsityövoimaa kaivoskärryjen työntämiseen, vaikka tarjolla olisi halvempia sähkömoottoreita.
Vestigia:
Yritysjohtajat ja pääomasijoittajat eivät ole erityisen pahantahtoisia ihmisiä.
(...)
Kaikki moraali, uskonto ja ideologia unohtuu hyvin nopeasti, kun vaa'an toisessa kupissa on voiton maksimointi.
Öh. Eikös tuo juuri ole yksi pahan määritelmistä? Ei sillä kyllä ole tässä suurta väliä: En tunne yritysjohtajia henkilökohtaisesti sen kummemmin kuin (luultavasti) sinäkään, mutta en suinkaan usko, että he ovat mitään dramaattisesti hohottaen käsiään hieroskelevia pahiksia. Ei heidän tarvitsekaan olla: heidän ratkaisuillaan ja teoillaan on merkitystä, ei heidän luonteenominaisuuksillaan.
Luottamuksesi suurfirmojen rationaaliseen toimintaan tuntuu minusta eräänlaiselta menestyksen teologian muodolta: jos firma menestyy, sen toiminta on väistämättä ollut rationaalista ja toisaalta firma ei voisi menestyä, jos se toimisi irrationaalisesti.
Ongelmana on vain se, että yhteiskunnan taloudelliset ja poliittiset rakenteet suosivat tiettyjä, usein moraalisesti vääriä, toimintatapoja. Siksi eräät suurfirmat käyttävät nykyään paljon lapsityövoimaa ja tuhoavat ympäristöä, vaikka se pitkällä tähtäimellä onkin äärimmäisen itsetuhoista toimintaa.
Mitä maailmalaajuiseen talouden lamaan tulee, sen ovat noin popularistisesti sanoakseni aiheuttaneet rahamiesten ahneus, itsekkyys ja silkka typerä epäpätevyys. Mokailu ei ole bisnesmaailmassa(kaan) mitenkään harvinaista.
"Eikös tuo juuri ole yksi pahan määritelmistä?"
Ei ole. Amoralisella ja immoralisella toiminnalla on selvä ero.
Kapitalismi on huonoin mahdollinen järjestelmä, ellei oteta huomioon kaikkia niitä muita järjestelmiä joita on kokeiltu.
Firma menestyy, kun sen toiminta on voitollista (mikä ei ole sama kuin rationaalista). Ellei firma tuota riittävästi voittoa, ei se pidemmän päälle voi selvitä.
Valtioiden tehtävä on luoda sellaiset rakenteet, että voittoaan maksimoivan yrityksen ei kannata tehdä sitä moraalittomin keinoin.
Yrityksenhän kannattaisi saastuttaa luontoa, ellei siitä ole määrätty rangaistuksia, ja lapsityövoimaakin kannattaisi käyttää, jos sitä olisi halvalla saatavilla.
Mutta mitkä olisivat ne yhteiskunnalliset rakenteet, jotka ohjaisivat yritykset erityisesti sortamaan naisia?
Ymmärrän, että jätteiden dumppaaminen metsään on halvempaa kuin niiden asianmukainen käsittely, mutta miten naisten sortaminen nostaisi voittoja?
Luonnon saastuttaminen kannattaa vain hyvin lyhyellä, ehkä parin sadan vuoden tähtäimellä.
Mitä hyötyyn tulee, naisia syrjimällähän saadaan naisten kaikki palkaton työ: lastenhoidosta, kotitöistä sun muista ei tarvitse maksaa mitään, vaan miljardin naisen armeija pyörittää ilmaiseksi koko maapalloa. Sitä työtä ei saa edes kutsua "työksi". Ilman naisten lakkaamatonta työtä yritysukkojen pallit tutisisivat. (Pun intended.)
(Varmuuden vuoksi, kun ennakoin jo jonkun Anonyymin seuraavan kommentin: Juujuu, toki miehetkin tekevät duunia. Mutta perustyö on naisten harteilla.)
'Ilman naisten lakkaamatonta työtä yritysukkojen pallit tutisisivat.'
Miten niin? Heillä olisi varaa teettää se palvelusväellä.
Muuten, kuka maksaisi tavikselle siitä, että se tekee kotitöitä oman kotinsa pitämiseksi asuttavassa kunnossa, ja miksi?
Anonilli: Miten niin? Heillä olisi varaa teettää se palvelusväellä.Nix. Kellä palvelusväellä? Palvelijat ovat käytännössä kaikki naisia.
Kyse on alun perinkin siitä, miten joku on päässyt jonkun ylirahakkaan fyrkannussijan asemaan. Rikas ukko pääsee asemaansa, koska on syntynyt sellaiseen taloussysteemiin, jossa hänen kaltaisensa saavat helpommin hommattua (esim. perittyä) fyrkkaa kuin vaikka köyhät naiset tai huonommasa asemassa olevat miehet. Rikkaan miehen ei tarvitse koskaan tehdä perustyötä, koska joku muu tekee sen hänen puolestaan. Mutta perustyö on pakko tehdä, siis hänen tekemätön osuutensa jää muiden niskoille.
--> köyhien naisten on pakko ottaa ammatteja, joissa heidän ei ole mahdollista tienata kovin hyvin, esim. palvelijan töitä. Näillä naisilla ei (välttämättä) ole mitään oikeita mahdollisuuksia muihin töihin. Samalla he tekevät omat, oman perheensä kotityöt - se kasvattaa entisestään heidän työtaakkaansa.
"Joilla on, niille annetaan." Kehää on hyvin vaikea katkaista.
Nyt putosin kärryiltä. Miten firma X saisi käytännössä naisia syrjimällä jotain ihmeen palkattoman työn etuja? Firmaa X kiinnostaa sen omat lyhyehkön tähtäimen voitot, ei maapallon lastenhoito tai muut isot kysymykset.
Naisten perusteeton syrjintä on matemaattisesti sama asia kuin miesten perusteetonta suosiminen. Jos naisille maksetaan samasta työstä keskimääräistä huonommin, on miehille pakko maksaa keskimääräistä paremmin.
Nyt siis herää kysymys, miksi firma X haluaisi maksaa miehille yli markkinahinnan? Mitä etua siitä kyseiselle firmalle olisi?
Pitäisikö uskoa, että miespuoleiset johtajat ovat vain niin tyhmiä, että haluavat välttämättä maksaa miespuoleisille alaisille naisia enemmän? Mikseivät fiksut naisyrittäjät ole jo syrjäyttäneet näin tyhmien miesten firmoja?
Lähetä kommentti