(...)
Asiassa on kyse siitä, että Matti Vanhanen oli saanut Nuorisosäätiöltä yli 20 000 euron taloudellisen tuen vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaansa varten. Vanhanen puolestaan oli pääministerinä toistuvasti vuosina 2006 – 2009 ollut valtioneuvoston yleisistunnossa myöntämässä Raha-automaattiyhdistyksen varoista miljoonaluokan avustukset samaiselle säätiölle.
Näin on muodostunut asetelma, joka hallintolain esteellisyyssäännöksen tarkoittamalla tavalla on vaarantanut luottamuksen Vanhasen puolueettomuuteen. Vanhanen on siten menetellyt lainvastaisesti.
Keskusrikospoliisissa on parhaillaan vireillä Nuorisosäätiön antamia vaalitukia koskeva laaja esitutkinta. Tällä tutkinnalla on ainakin rakenteellinen yhteys nyt oikeuskanslerin käsittelemään tapaukseen.
(...)
No olipa tiedättekös hyvä, että Anneli Jäätteenmäki aikoinaan korvattiin tällä herralla. Olihan Jäätteenmäki aivan hirmuisesti mokaillut ja kaikkea.
(Mutta miksi kukaan ei sano, että Vanhasen tämä ja monet muut toimet ovat selkeä osoitus siitä, että "eiväthän miehet sovi pääministereiksi"?)
Samasta aiheesta:
16 kommenttia:
No tämähän oli tietysti purevaa ivaa, tämä kirjoitus.
Tarinan opetus on tietenkin, että keskustalainen ei sovi pääministeriksi.
Stidit: "Tarinan opetus on tietenkin, että keskustalainen ei sovi pääministeriksi."
"Kepu pettää aina", kuten vanha kansa jo tiesi. ;-)
Ongelma on siinä, että Jäätteenmäki teki sen liian blatantisti - ja vielä jäi kiinni.
Vanhasella oli yksinkertaisesti paremmat teflonit kuin Jäätteenmäellä.
Jäätteenmäen ongelma ei ollut se, että hän oli nainen. Jäätteenmäen ongelma oli siinä, että hän yritti machiavellismia olematta tarpeeksi niljakas. Vanhanen oli.
Kiviniemi on suoriutunut omasta urakastaan varsin hyvin. Hän ei ainakaan tunnu olevan samanlainen p*skiainen kuin Vanhanen ja Jäätteenmäki olivat.
Ironmistress: "Jäätteenmäen ongelma ei ollut se, että hän oli nainen. Jäätteenmäen ongelma oli siinä, että hän yritti machiavellismia olematta tarpeeksi niljakas. Vanhanen oli."
Jälkimmäisestä en välttämättä ole eri mieltä, mutta ensimmäisestä olen. Musta Jäätteenmäen kippaaminen oli ilman muuta reaktio siihen, että siinä oli silloin nainen pääsemässä vakavan vallan kahvaan. Se oli kouluesimerkki eukon kampittamisesta ja reiluvelikerhon selkäänpuukotuksesta.
Tai ehkä voisi sanoa näin: Eihän se naiseus tosiaan ollut Jäätteenmäen itsensä ongelma, mutta Suomen hysteerisimmälle ukkolaumalle se naiseus oli ylitsepääsemätön asia. ;-)
Ironmistress: "Kiviniemi on suoriutunut omasta urakastaan varsin hyvin. Hän ei ainakaan tunnu olevan samanlainen p*skiainen kuin Vanhanen ja Jäätteenmäki olivat."
Niin minustakin. Tosin tässä vaiheessa pitäisi ehkä koputtaa puuta...;-)
Samat tukijoukot Kiviniemellä on kuin muillakin kepulaisilla, joten toivottavasti hänen kohdallaan kukaan ei sorru siihen toisen iljetykseen eli arvioidaan ihmisen työ paremmaksi, siksi kun hän on nainen...
Esim. demarit tekivät melkoisen virheen Urpilaisen suhteen, kun ajattelivat hänen tuovan uutta potkua sukupuolensa takia.
Sitä maailmaa odotellessa, jossa naisia arvioitaisiin muun kuin naiseuden kautta.
myrsky: "Samat tukijoukot Kiviniemellä on kuin muillakin kepulaisilla, joten toivottavasti hänen kohdallaan kukaan ei sorru siihen toisen iljetykseen eli arvioidaan ihmisen työ paremmaksi, siksi kun hän on nainen... "
Työn laatu on työn laatua, mutta kyllä virkaan valitun sukupuoli on poliitisesti merkittävä asia:
MM: Seksilelujen symmetria
Toisin päin: miesprosti on radikaalimpi kuin naisprosti.
Jälkimmäisestä en välttämättä ole eri mieltä, mutta ensimmäisestä olen. Musta Jäätteenmäen kippaaminen oli ilman muuta reaktio siihen, että siinä oli silloin nainen pääsemässä vakavan vallan kahvaan.
Tuosta on pakko olla eri mieltä, nimittäin omakohtaisesta kokemuksesta. Naiseus ei ole ongelma miesvaltaisella alalla (ellei siitä tee itselleen ongelmaa), mutta machiavellismi ilman siihen vaadittavaa niljakkuutta on.
Jäätteenmäki olisi pärjännyt oikein mainiosti olemalla äitihahmo - siis sydämellinen, tarmokas ja osaava, kuten Elisabet Rehn, tai sitten muumimamma, kuten Tarja Halonen. Mutta Komentoorasta eivät tykkää sen enempää miehet kuin toiset naisetkaan.
Meillä on ollut naisia vallan kahvassa maailman sivu - niin ministereinä, Suomen pankin pääjohtajina kuin mediavaikuttajinakin. Jäätteenmäki ei olisi ollut mikään ongelma - jos hän olisi osannut pelata korttinsa oikein.
Mietipä Elisabet Rehniä puolustusministerinä. Hän pärjäsi tehtävässä todella hyvin. Jäätteenmäki meni ja toilaili heti alkuunsa.
Sitä maailmaa odotellessa, jossa naisia arvioitaisiin muun kuin naiseuden kautta.
Sellainen löytyy teollisuuden puolella. Tosin silloin naisen on syytä olla neutri ja olla tuomatta sukupuoltaan mitenkään esiin.
Onko se kivaa, voi jokainen miettiä. Mutta sellainen maailma on: olet joko ammattilainen, jolloin sinua kohdellaan yhtenä jätkistä, tai olet nainen, jolloin sinua ei oteta vakavasti. Täälläpäässä on valittu tuo ensimmäinen. Elämä on valintoja, ja kaikkea ei voi saada.
Miehelle ei tällaista valintaa suoda; hänen on vain joko menestyttävä - tai tuhouduttava. Siksi tuo valinta uran tai naiseuden välillä on kaikesta huolimatta pienempi paha kuin se pakko, minkä eteen mies joutuu.
Jospa nainen ei luonnostaan vain ole äitihahmo tai muumimamma työpaikallaan? Pitääkö silloin muuttaa itseään ja tapaansa toimia työtehtävissä saadakseen arvostusta ja tullakseen hyväksytyksi työntekijänä? Ei hyvää päivää... :D
Jospa nainen ei luonnostaan vain ole äitihahmo tai muumimamma työpaikallaan? Pitääkö silloin muuttaa itseään ja tapaansa toimia työtehtävissä saadakseen arvostusta ja tullakseen hyväksytyksi työntekijänä? Ei hyvää päivää... :D
Pitää. Täsmälleen samalla tavoin kuin miehenkin pitää. Ei se hyväksyntä tule yhdellekään miehellekään kuin Manulle illallinen, vaan se hyväksyntä täytyy ansaita, olipa sukupuoli mikä tahansa.
Ironmistress: "Pitää. Täsmälleen samalla tavoin kuin miehenkin pitää. Ei se hyväksyntä tule yhdellekään miehellekään kuin Manulle illallinen, vaan se hyväksyntä täytyy ansaita, olipa sukupuoli mikä tahansa."
Musta management by perkele ei ole erityisen vaikuttava tai ihailtava johtamistapa. Miehisen, kylmän hysterian hysääminen on tuhoisaa niin miehille kuin naisillekin. Frigidi johtamismalli ei yksinkertaisesti ole kovin hyvä. Se on aikansa elänyt, se on syytä kitkeä pois yritysten ja yhteisöjen rehevistä kukkapenkeistä.
(Management by perkeleen vastapaino ei muuten ole mikään tunnesössöttävä muumimamma-johtaminen, vaan yksinkertaisesti ihmisjohtaminen. Sanoisinko: aikuinen johtaminen.)
(Tosin Muumimamma - kuten muutkaan muumit - ei oikeasti Janssonin kirjoissa sössötä! Hän voisi itse asiassa olla varsin hyvän, vahvan ja itsevarman johtamisen malli meille kaikille, naisille ja miehille yhtä lailla. Kenraali Sejase, joko olette löytänyt sisäisen Muumimammanne?)
"Pitää. Täsmälleen samalla tavoin kuin miehenkin pitää. Ei se hyväksyntä tule yhdellekään miehellekään kuin Manulle illallinen, vaan se hyväksyntä täytyy ansaita, olipa sukupuoli mikä tahansa."
No, en tiedä missä maailmassa sinä elät, mutta kyllä ainakin omassa työpaikassani myös miehet saavat toimia luonteensa mukaisesti johtotehtävissäkin eikä heidän tarvitse leikkiä muuta kuin ovat.
No, en tiedä missä maailmassa sinä elät, mutta kyllä ainakin omassa työpaikassani myös miehet saavat toimia luonteensa mukaisesti johtotehtävissäkin eikä heidän tarvitse leikkiä muuta kuin ovat.
Jos he ovat päässeet johtotehtäviin, tällöin he ovat jo osoittaneet olevansa arvostuksen arvoisia. 99% miehistä ei ikinä pääse mihinkään sikariportaaseen.
Mutta mikä sopii kukolle, sopii myös kanallekin, eli sama toimii myös toisin päin.
Musta management by perkele ei ole erityisen vaikuttava tai ihailtava johtamistapa.
Ei olekaan. Se on kriisijohtamista. Se toimii silloin, kun ollaan pahoissa ongelmissa ja firma on menossa kanttuvei ja jotain pitää tehdä. Se ei toimi silloin, kun pitää luotsata pulju menestykseen.
Suomessa perinteisesti on katsottu, että Reserviupseerikoulu on maan paras johtamistaidon opisto. Lopputuloksena on ollut tuo jo käsitteeksi noussut management by perkele, ja ulkomailla on useasti todettu, että Suomea vaivaa hyvien johtajien puute - sotilasarvo ei ole siviilipuolella johtamistaidon mitta.
Paljon parempi paikka kuin armeija on johtamistaidon oppimisen kannalta partio. Ne ihmiset, jotka ovat toimineet vartion- tai lippukunnanjohtajina, taatusti osaavat johtaa ihmisiä ja motivoida heitä.
Lähetä kommentti