24. tammikuuta 2009

Aristot ja prolet

Naiset ovat oma yhteiskuntaluokkansa. Meillä on eri toimintamahdollisuudet kuin arvostetummalla pääyhteiskuntaluokalla, miehillä. Meidän taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset mahdollisuutemme ovat (olleet) vähäisemmät kuin miesten. Me teemme suuremman osan maapallon kaikesta työstä ja hallitsemme merkittävästi pienempää osaa maapallon pääomasta.

Tässä ajattelua helpottava malli: useimmiten (vanhojen yhteiskuntien) yhteiskuntaluokkia tarkastellaan kerroskakkuna, vaakasuoraan jaettuina viipaleina: aristot, papisto, porvaristo, prolet. Näiden lisäksi on vielä pystysuora jako: naiset ja miehet. Ylimmän luokan naisella on toki sellaisia etuoikeuksia, joita alimman luokan miehellä ei ole. Aristonaisella on enemmän mahdollisuuksia kuin prolenaisella. Mutta kaikkien yhteiskuntaluokkien naisilla on samat velvollisuudet ja rajoitteet.

Me naiset olemme lisääntymisluokka. Kaikki lisääntymisen kustannukset ja vaarat ovat meidän kannattavinamme. Osa tästä on biologista eikä se ole kenenkään syytä. Nainenhan siittiön saatuaan rakentaa lapsen omassa ruumiissaan. Siihen menee yhdeksän kuukautta ja vauvan perushoito päälle. Tämän tosiasian sivuvaikutuksia voidaan lieventää ja yhteiskunnan rakenteita voidaan tehdä sellaisiksi, että naisen on helpompi lisääntyä vaivatta. Peruskustannusta (tai ehkä –etuoikeutta?) eli raskautta ei tietenkään voida poistaa.

Me olemme seksiluokka. Me olemme yhä ainoat, joilla on sukupuoli. Mies nähdään perusihmisenä, nainen on aina nainen. Me olemme seksiluokka: meidän vastuullamme on paitsi haluttavana (so. "kauniina") oleminen, myös seksin kontrollointi. Meidän kuuluu säädellä myös miehen halua, siis sitä, ruvetaanko seksiin vai ei. Siksi vain meitä voidaan huoritella.

Seksinkin vaarat ovat ensisijaisesti naisten niskoilla. Meitä vastaan käytetään useammin seksuaalista väkivaltaa. Silti – epäloogisesti – senkin kustannukset ovat meillä aivan kohtuuttomalla kertoimella. Jos nainen raiskataan, raiskausta pidetään hänen vikanaan. Samoin seksin harrastaminen laskee naisen statusta, vaikka kyseisessä aktissa olisi miesosapuolikin.

Me olemme perustyön hoitajat. Suurin osa maailman työstä on uusintamistyötä, siis päivästä toiseen jatkuvaa perusruuanlaittoa, lastenhoitoa, siivoamista. Tämä on täysin välttämätöntä työtä. Sillä ei kuitenkaan ole virallisen työn asemaa. Sitä ei arvosteta eikä siitä varsinkaan makseta työ-työn palkkaa.

Siis koska lisääntymisen kaikki kustannukset ovat meidän niskoillamme, koska kaikki aikamme menee uusintamistyöhön, koska meidän yhteiskuntaluokkamme "sopiva" rooli on hyvin kapea, emme saa kerätä omaa pääomaa. Naiset ovat köyhä yhteiskuntaluokka ja pysyvät köyhinä.

Viime vuosikymmeninä vapaissa vauraissa länsimaissa perinteistä luokkajakoa on toki alettu murentaa. Mutta kuinka särkeä loppukin, kuinka todella tehdä maailmasta sellainen, että sukupuoli ei määrittäisi perusoikeuksia?

Perinteisen luokkataistelun keinot eivät sellaisinaan ole sovitettavissa naisten ja miesten suhteeseen, koska elämme niin intiimisti yhdessä. Mutta on hedelmällistä ajatella naisia yhteiskuntaluokkana. Me emme ole mikään miesten alaviite. Olemme itsessämme syrjitty yhteiskuntaryhmä. Mikä on meidän etumme?

Se, että jokin yhteiskuntaluokka on suunnattoman suuri, ei tee siitä yhtään vähemmän yhteiskuntaluokkaa.

21 kommenttia:

aaltopahvia kirjoitti...

Oikein.

'Rahatyö' on sana, jota minä käytän erottamaan taiteellisen työn työstä, jolla varsinaisesti elätän itseni. Kävisikö se termiksi tähänkin 'työtyön' tilalle?

Katu ei puhu kirjoitti...

Hyvä kirjoitus. En nyt aivottomassa tilassani oikein keksi muuta kommentoitavaa, niin jätänpä vain tämän hatunnoston.

Tero (täydellinen isä) kirjoitti...

Hei! Näemmä provosoit allekirjoittaneen kommentoimaan.

Eufemia kirjoitti...

Heh, kiitos että vastasit Seksualistin blogissa esittämääni kummasteluun. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että ei jumalauta, me naiset emme todellakaan ole yhteiskuntaluokka. Tai sitten yhteiskuntaluokka on niin epäselvä asia, ettei koko sanalla tee mitään.

Muutama huomautus kantani selventämiseksi:

Muodostaako koko maapallon väestö yhden yhteiskunnan? Minusta olisi melko mieletöntä väittää niin. Koko maapallon väestön tekemien työmäärien perusteella on siis paha mennä nimittämään jotain niin suurta joukkoa kin naiset yhdeksi yhteiskuntaluokaksi. Me länsimaiset naiset kyllä elelemme lokoisasti köyhempien maiden naisten (ja miesten ja lasten) selkänahasta ruoskitulla verellä.

Kaikkien yhteiskuntaluokkien naisillako samat velvollisuudet ja rajoitteet? Eikä ole, ei edes Suomessa. Asia on selvä kun verrataan vaikkapa nuorta naispuolista tutkijaa miesvaltaisella alalla (minä) ja mielenterveysongelmista ikänsä kärsinyttä vanhaa naista säilömislaitokselta vaikuttavassa hoitokodissa (sukulaiseni). Kummankin elämässä on velvoitteita ja rajoitteita, mutta ne ovat aivan erilaisia. Sukupuoli merkitsee elämissämme niin eri tavoin, etteivät sen vaikutukset muistuta toisiaan käytännössä lainkaan.

Kaikki lisääntymisen kustannukset ja vaaratko ovat naisten kannettavina? Eivätkä ole. Kondomin pettäminen yhden yön suhteessa voi johtaa siihen, että mies saa maksaa 18 vuotta elatusmaksuja, eikä hänellä ole mitään mahdollisuuksia kieltäytyä. Naisella on sentään oikeus aborttiin.

Mekö olemme ainoat, joilla on sukupuoli? Höpsis. Miehet eivät välttämättä voi jutella lapsille ilman, että heitä epäillään pedofiileiksi. Nuorelle naiselle hymyilevä vanhempi mies on automaattisesti irstas pukki, jota sopii nimitellä sanomalehdissä ties miten. Mies on julkisuudessamme yliseksualisoitu aivan ällistyttävän demonisoivalla tavalla.

Jos nainen raiskataan, raiskausta pidetään hänen vikanaan? Eikö pedofiilikammon jälkeen kakkosena suomalaisten julkisesti ilmaistussa tuohtumuksessa ole raiskaajien saamat liian alhaiset tuomiot oikeudessa? Enemmistöhän tuntuu olevan valmis lahtaamaan raiskaajan. Joissain muissa maissa on todellakin toisin, mikä kuitenkin konkretisoi ennen kaikkea sitä, kuinka erilaisessa asemassa eri maiden naiset ovat.

Me olemme perustyön hoitajat? No, minä ainakaan en ole. Olen laiska siivoamaan edes omaa kotiani. En kuvittele voivani ottaa glooriaa eteläisempien maiden kotiäitien palkattomasta työstä tai edes äitini innosta sisällyttää joulusiivoukseen sisäkaton imurointi. Tässäkin suhteessa suomalainen nainen on keskimäärinkin hyvin erilaisessa asemassa ja hänen toimintamahdollisuutensa ovat aivan erilaiset kuin vaikkapa afganistanilaisten naisten.

Ja loppujen lopuksi: en samastu ryhmään "me naiset". Se tuntuu jotenkin keinotekoiselta.

vestigia kirjoitti...

Voi voi, on se niin rankkaa istua ihmiskunnan lisääntymis- ja seksuaaliresurssin päällä. Varsinainen vaginallisen naisen taakka.

Tahtosi nähdä resurssien kontrollointi rasitteena ja suurempana vastuuna on pikemminkin etuoikeutetulle kuin alistetulle yhteiskuntaluokalle ominainen piirre.

Yksi juttu mitä olen myös aina ihmetellyt: Jos nainen on se huonommassa asemassa oleva sukupuoli, miksi meillä on paljon enemmän miehistä naisiksi haluavia transseksuaaleja, kuin toisin päin?

Joka tapauksessa, nyky-yhteiskunnassa sukupuoli rajoittaa ihmisen elämää paljon vähemmän kuin vaikkapa rumuus tai ujous. Eufemia tuossa jo väkevästi todistikin, ettei naisen ole pakko nykyään elää Myytinmurtajan luettelemien kliseiden mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Tahtosi nähdä resurssien kontrollointi rasitteena ja suurempana vastuuna on pikemminkin etuoikeutetulle kuin alistetulle yhteiskuntaluokalle ominainen piirre."

Onko tässä oletuksena, että koska naisilla on pimpsa ja kohtu, niin heillä on kaikkialla myös päätösvalta koskien sekä omaa että miesten seksuaalisuutta? Onko naisilla kontrolli kaikkialla lisääntymistä koskien? Ovatko naiset kaikkialle suhteessa miehiin vähintään potentiaalinen ylempi luokka, jos sääntelee seksiä ja vauvojen määrää? Johtuu naisten paska yhteiskunnallinen asema esimerkiksi Saudi-Arabiassa vain siitä, että naiset eivät ole oppineet siellä kiristämään pillulla, toisin kuin kanssasisarensa täällä lännessä?

Panu kirjoitti...

Johtuu naisten paska yhteiskunnallinen asema esimerkiksi Saudi-Arabiassa vain siitä, että naiset eivät ole oppineet siellä kiristämään pillulla, toisin kuin kanssasisarensa täällä lännessä?

Se johtuu siitä, että aikojen alussa naiset todella kiristivät pillullaan ja se tuhosi elämän edellytykset hirveään helvettiin ja sotaan kaikki kaikkia vastaan. Silloin viisaat miehet lyöttäytyivät yhteen ja totesivat: näin ei voi jatkua. Näin syntyivät uskonnot, jotka rajoittivat naisten pahuutta ja mielivaltaa, jotta edes jossakin lämmin ois'.

myytinmurtaja kirjoitti...

aaltopahvia: Joo, "rahatyö" on tosiaan parempi sana! Koska tuo "työtyö" viittaisi pikemminkin "the työhön", siis sillä korostettaisiin vain entisestään sitä käsitystä, että naisten kotona palkatta tekemä työ ei jotenkin olisi "aikuisten oikeeta työtä". Annan tuon alkuperäisen olla paikoillaan, jatkossa käytän "rahatyötä".

myytinmurtaja kirjoitti...

Kiitos, Katu!

Heippa, Tero!

myytinmurtaja kirjoitti...

Eufemia: OK. Hyviä pointteja!

Täsmennän, että mulle "me naiset" ei tarkoita mitään "pidetään toisiamme kädestä ja ihqhihkutaan!" -sisaruutta. Se on raaka ja käytännönläheinen samaistuminen, jaetun aseman perusteella tuntemani solidaarisuus. Huolimatta kaikesta
muusta - ja muuta on paljon - naisia yleisesti koko maailmassa minun mielestäni kohdellaan huonommin kuin miehiä. En
ota *henkilökohtaista* kunniaa jonkun maailman toisella puolella elävän naisen työstä. Mutta otan oikeuden sanoa, että *minun sukupuoleni* tekee enemmän työtä. Meillä on myös hallinnassamme vähemmän pääomaa. Luokkaero on ainoa tarpeeksi vahva sana kuvaamaan miehen ja naisen aseman ja arvostuksen eroa.

Tietysti naiset voivat samaan aikaan olla *muutakin* kuin yhteiskuntaluokka. Esimerkiksi vaikka kolmansien maiden riistäjiä. Samoin joku meikäläinen syrjäytynyt on kaikesta kärsimyksestään huolimatta parempiosainen kuin jonkun
sotaakäyvän maan lapsi. (Koska meikäläinen kuitenkin elää vakaassa yhteiskunnassa.) En siis tahdo trivialisoida maailmaa luokkataisteluksi.

Lisäksi näen, että esim. Suomessa on jo ryhdytty purkamaan luokkajakoa (tai miksi sitä haluatkaan kutsua). Siitä tuo
mainitsemasi miehen elastusvastuu ja naisen aborttioikeus ovat hyviä esimerkkejä. (En tarkoita, että minusta olisi hyvä, että kortsun puhjetessa mies joutuu maksumieheksi. Ilman muuta systeemissä on yhä parantamisen varaa. Mutta tuo on jo alkuperäisestä parannettu versio.) Ja tietenkin sorron ilmenemisessä ja määrässä on eroa eri puolilla maailmaa.

En myöskään väitä, että miesten etuoikeutettu asema tarkoittaisi, että he olisivat mitään riistettyjen verestä turpeita vanhan maailman herra kreivejä. Enkä sitä, että vallitseva tilanne johtuisi esim. miesten oletetusta diabolisesta pahuudesta.

Minä puhun vain rahasta ja vallasta, pääomasta ja työstä.

Eufemia kirjoitti...

No, siteeraanpa E. P. Thompsonia, minulla näet sattuu olemaan paraikaa käsilläni ystäväni artikkeliluonnos, josta voin poimia sitaatin näppärästi suomeksi:

Luokka tapahtuu, kun jotkut ihmiset, yhteisten (perittyjen tai jaettujen) kokemustensa tuloksena, tuntevat ja artikuloivat intressiensä keskinäisen samuuden ja niiden vastakkaisuuden toisille ihmisille, joiden intressit ovat erilaiset (ja yleensä vastakkaiset).

Nyt on niin, että kaikissa ymmärtämissäni sanan "intressi" merkityksissä minun intressini eivät käy kuvatulla lailla yksiin esimerkiksi kehitysmaiden naisten intressien kanssa- eivätkä edes sen hoitolaitoksessa asuvan sukulaiseni. Voin hyvin haluta (ja haluankin) heidän oloihinsa parannuksia, mutta en siksi, että se merkitsisi samalla automaattisesti parannuksia minun oloihini. Itse asiassa on hyvin mahdollista, että heidän olojensa parantaminen merkitsisi minun olojeni tuntuvaa huonontumista, eli intressiemme voidaan väittää olevan vastakkaisia.

En myöskään näe sukupuolen perusteella rajautuvia "toisia ihmisiä", joilla olisi selvästi erilaiset intressit kuin sillä postuloimallasi luokalla, johon minä, hoitolaitoksessa elävä sukulaiseni ja kehitysmaan nainen kuulumme. Päin vastoin: minun asemani on tässä sekä intressien että poliittisten toiveiden osalta aivan sama kuin monien miesten. Sukulaiseni intressit ovat olennaisesti samoja kuin muidenkin hoitokotiasukkien - sukupuolesta riippumatta. Kehitysmaan naisen tilanne saattaa olla osin toisenlainen, mutta joka tapauksessa hänen intressinsä ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa minun, vaikka tahdonkin hänelle kaikkea hyvää ja kannustan häntä mahdollisissa emansipaatiotavoitteissaan.

Puhe miesten etuoikeutetusta asemasta on viime aikoina lähinnä ärsyttänyt minua. (Eh, kuten olet ehkä huomannut...) Väite on tämän päivän Suomessa niin epäselvä, etten havaitse sillä saatavan aikaan muuta kuin syvempiä poteroita jonkinlaiseen aivan omituiseen ja turhanpäiväiseen sukupuolten väliseen sotaan.

Anonyymi kirjoitti...

Väite on tämän päivän Suomessa niin epäselvä, etten havaitse sillä saatavan aikaan muuta kuin syvempiä poteroita jonkinlaiseen aivan omituiseen ja turhanpäiväiseen sukupuolten väliseen sotaan.

Ei sota ole turhanpäiväinen. Kuten "Myytinmurtajakin" omilla pienten nelikulmaisten robotti-iskulauseiden toistelullaan osoittaa, miesten sota oikeuden ja vapauden puolesta naisiksi kutsuttuja sieluttomia, moraalittomia ja säälimättömiä olentoja vastaan on pyhä sota, joka on taisteltava loppuun saakka. Nainen on palautettava Jumalan määräämään asemaansa: nainen on miehen se ruumiinosa, jolla mies tekee poikia, se miehen sisälmys, joka voidaan amputoida ilman kirurgisia keinoja.

Eufemia kirjoitti...

:D Okei, tuolla sodalla on joskus huumoriarvoa, mutta kyllä se noin pääsääntöisesti on aivan turhanpäiväinen.

myytinmurtaja kirjoitti...

(viimeisin) Anonyymi, sun täytyy varmaan sit tehdä mulle Turingin testi. <3

myytinmurtaja kirjoitti...

Eufemia: Check, olen siis vastakkaista mieltä kanssasi.

Luokka tapahtuu, kun jotkut ihmiset, yhteisten (perittyjen tai jaettujen) kokemustensa tuloksena, tuntevat ja artikuloivat intressiensä keskinäisen samuuden ja niiden vastakkaisuuden toisille ihmisille, joiden intressit ovat erilaiset (ja yleensä vastakkaiset).

Tämä nimenomaan on se, mitä naisten minusta olisi hyvä tehdä. (Ja mitä itse teen, ja mitä monet muut naiset tekevät.) Pitäisköhän puhua "luokkatietoisuuden nostattamisesta"? Maailman ongelmia voidaan alkaa ratkoa sitten, kun niitä pidetään ongelmina. Vrt. ilmastonmuutos: ei sitä ole pidetty oikeana asiana ennen kuin vasta nyt, pakon edessä.

Naiset voidaan jakaa moniin keskenään eturistiriidoissa oleviin ryhmiin, mutta naiseus ja meille naiseutemme tähden asetetut rajoitukset ovat musta se, mikä tekee meistä yhteiskuntaluokan.

(...)Itse asiassa on hyvin mahdollista, että heidän olojensa parantaminen merkitsisi minun olojeni tuntuvaa huonontumista, eli intressiemme voidaan väittää olevan vastakkaisia.

Kehitysmaan naisten aseman paraneminen merkitsee tosiaan mun asemani huonemista sikäli, etten voi ostaa heidän tekemäänsä krääsää yhtä halvalla kuin ennen. Mutta pitkällä tähtäimellä maailman muuttuminen oikeudenmukaisemmaksi on mun etuni. Siis krääsä vs. vapaus.

Samoin naisten aseman paraneminen merkitsee miesten aseman huononemista jollain alueilla. Esimerkiksi niin, että he joutuvat lastenhoitotöihin enemmän kuin ennen. Mutta suuremmassa mittakaavassa ja pidemmällä tähtäimellä he saavat paremman elämän. (Tässä yhteydessä siis saavat vaikka osallistua lastenhoitoon, so. olla lastensa elämässä läsnä.)

Eufemia kirjoitti...

Okei, Myytinmurtaja. Rinnastetaanpas nyt nuo kaksi esimerkkiäsi.

Kehitysmaan naisten aseman paraneminen merkitsee tosiaan mun asemani huonemista sikäli, etten voi ostaa heidän tekemäänsä krääsää yhtä halvalla kuin ennen. Mutta pitkällä tähtäimellä maailman muuttuminen oikeudenmukaisemmaksi on mun etuni. Siis krääsä vs. vapaus.

Vaikka siis lyhyen tähtäimen intressimme olisivat vastakkaiset, pitkän tähtäimen intressimme ovat samat, joten kuulukaamme samaan luokkaan? Näin ainakin ymmärsin sinun sanovan. Mutta sitten:

Samoin naisten aseman paraneminen merkitsee miesten aseman huononemista jollain alueilla. Esimerkiksi niin, että he joutuvat lastenhoitotöihin enemmän kuin ennen. Mutta suuremmassa mittakaavassa ja pidemmällä tähtäimellä he saavat paremman elämän. (Tässä yhteydessä siis saavat vaikka osallistua lastenhoitoon, so. olla lastensa elämässä läsnä.)

Niinpä, "samoin", vaikka lyhyen tähtäimen intressimme olisivat vastakkaiset, pitkän tähtäimen intressimme ovat samat - mutta kas, nyt emme kuulukaan samaan luokkaan! Miehethän ovat järjestelmässäsi se vastaluokka.

Check, pidän juttujasi epäjohdonmukaisina. ;)

myytinmurtaja kirjoitti...

Eufemia, olkoon niin.

Miksi eri luokkien pitkän tähtäimen intressit eivät voisi olla samat? Ovathan ne samat työväenluokalla ja omistavalla luokallakin. (Tiesivät niiden edustajat sitä tai eivät, optimaalisin vaihtoehto kaikille on vakaa, toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta.)

Ei minusta naisten ja miesten luokkataistelu ole mikään ehdoton, ikiaikainen totuus. Toivon luokkarakenteen *purkamista*.

Minusta yhdistävä tekijä yhteiskuntaluokassa on kärsimys: naiset ovat yhteiskuntaluokka, koska meillä on samat, vain sukupuolestamme johtuvat rajoitteet ja velvollisuudet. Meidän etumme on se, että nuo rajoitteet puretaan.

Naisten rajoitteiden purkaminen on tämänhetkisen mies-luokan hetkellisten etujen vastaista (=ukot joutuvat "naisten töihin"). Miehet siis menettäisivät suuren osan perinteisestä vallastaan ja asemastaan.

Pitkällä tähtäimellä kuitenkin tuo vallanmenetys koituu heille (ja meille) eduksi.

Siis ne pyyteet, jotka ovat nyt, eivät ole ne viimeiset.

Eufemia kirjoitti...

Meidän näkemyserommehan taitaa tiivistyä siihen, että minusta naiset eivät tämän päivän Suomessa ole millään selvällä tavalla miehiä huonommassa asemassa. Ja kommentoin närpeästi, koska minusta päinvastaisen väittämisestä seuraa (koska se ei ole totta) kaikenlaista turhaa ja jopa haitallista.

Miska: Midän naisten on yhdistettävä voimamme miesten valtaa vastaan vai mitä rouva?
Muumimamma: Juu.
Muumimamma: Emmekö voisi yhdistää voimiamme myös miesten kanssa?
Miska: Hah. Ketä vastaan me silloin yhdistäisimme voimamme?
(Lars Jansson: Miskan paluu.)

myytinmurtaja kirjoitti...

Gwendolyn Pinkpurse onkin mun idolini. :)

Anonyymi kirjoitti...

'Miksi eri luokkien pitkän tähtäimen intressit eivät voisi olla samat? Ovathan ne samat työväenluokalla ja omistavalla luokallakin. (Tiesivät niiden edustajat sitä tai eivät, optimaalisin vaihtoehto kaikille on vakaa, toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta.)' (Myytinmurtaja)
Omistavan luokan käsitys vakaudesta voi olla Putinin Venäjä, toimivuus on aina katsojan silmässä, eikä mikään yhteiskunta ole sen hallitsijoiden silmissä epäoikeudenmukainen (mitä nyt rahvaan kiittämättömyys hyväntekijöitään kohtaan välillä harmittaa).
Luokkataistelu vaatii nimenomaan toisensa poissulkevia intressejä. Jos kaikki ovat yhdessä samalla puolella, ei mitään ristiriitoja ole, eikä luokkia.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta myytinmurtaja on oikeassa.

Luokka tapahtuu, kun jotkut ihmiset, yhteisten (perittyjen tai jaettujen) kokemustensa tuloksena, tuntevat ja artikuloivat intressiensä keskinäisen samuuden ja niiden vastakkaisuuden toisille ihmisille, joiden intressit ovat erilaiset (ja yleensä vastakkaiset).

Feminismissä on ilmiselvästi kyse nimenomaan tästä alkuaikojen jälkeen. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta naiset tuntevat omien kokemustensa tuloksena olevansa miehiä huonommassa asemassa, artikuloivat keskinäisen samuuden, naiseuden ja nimittävät intressiään feminismiksi.

Feminismi nimenomaan asettaa intressinsä miesten intressejä vastaan. Mitään muuta syytä nimittää itseään feministiksi ei ole, eikä voikaan olla, kuin edistää yhteisiä intressejä.