25. marraskuuta 2009

"Paholainen pakotti mut tekemään sen!"

HS 24.11.09: Sofi Oksanen pöllyttää suomalaismiehiä Tanskan televisiossa

(...)

Esimerkkinä sukupuolisen väkivallan esiintymisestä Oksanen nostaa esille Helsingin Katajanokan, jonka arvotalojen sisällä naiset joutuvat miestensä pahoinpitelemiksi siinä missä muuallakin.

Suomalaismiehet voivat kirjailijan mukaan voi hakata vaimoaan ilman pelkoa, että jatkuva väkivalta toisi kovennetun rangaistuksen.

"Miehet ovat naisia suojellummassa asemassa. Vaarallisin paikka suomalaisnaiselle on koti", Oksanen sanoo.

Oksanen viittaa myös Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisiin esimerkkinä suomalaisesta väkivallasta. Hänen mukaansa väkivaltaista käyttäytymistä ei voida yleistää jokaiseen yksilöön, mutta Suomessa elää silti voimakas väkivallan perinne.

(...)



Sofilla on pokkaa! Rispektiä Sofille.


Miehiä suojellaan. Miesten tekemää väkivaltaa vähätellään tai sitä pidetään persoonattomana. Ei ole esimerkiksi sopivaa sanoa, että kun hakkaajamies hyökkää puolisonsa kimppuun, se on tosiaan sen miehen oma, henkilökohtainen valinta. (Naisen hakkaamista tai raiskaamista ei edes kutsuta "naisen kimppuun hyökkäämiseksi".) Suotavampaa on puhua jostain mystisesti itsestään purkautuvasta väkivallasta, vähän vanhojen horoskooppien tyyliin: "Mars Jousimiehen huoneessa saattaa aiheuttaa kristallien resonaatiovärähtelyä!"

Kun väkivallassa on selvä sukupuolijako - miehet tekijöitä, naiset uhreja - sitä ei saa huomata: Kaikki kouluampujat ovat miehiä, mutta niin ei saa sanoa. (Tai jos niin sanoo, on heti luettava credo: "No nuorilla miehillä on niin vaikeaa miehen muuttuvan roolin paineissa!") Raiskausta ei pidetä viharikoksena, vaikka se kohdistuu vain naisiin; ja naisiin vain siksi, että he ovat naisia. Vaimon hakkaamista verrataan suunnilleen johonkin nalkutukseen! Näin meillä on väkivallan suhteen rakenne. Se tuottaa kahden sosiaaliluokan kansalaisia: ne paremmat ja ne, joiden turvallisuudesta ei ole niin väliksi.


Väkivaltahan ei ole mikään henkimaailman ilmiö. Joskus kuulee miesten väkivaltaan suhtauduttavan jonkinlaisena välttämättömänä pahana, jungilaisena pimeänä puolena, petona miehen sisällä. Tämä on lapsellinen suhtautumistapa. Lyönti on aina lyöjän oma valinta. Yksilön väkivaltaisuus on huonoa itsekuria. Sodat ovat paskaa valtionpäämies(tai -nais)taitoa.

Miettikääpä vähän: naiset eivät juuri koskaan anna hakkajamiehilleen samalla mitalla. Sellaisia uutisia ei milloinkaan kuulu, että nainen olisi silponut nukkuvan miehensä killuttimet tai varoittamatta hyökännyt asein tämän kimppuun. Kyllä vain: sellainen hyökkäys olisi aivan vastaava teko kuin tavanmukaisempi miehen nyrkkityö, yhtä paha ja yhtä raukkamainen. Väkivallan rakenne on kuitenkin sellainen, että miehen on sopivaa tehdä naiselle sellaisia tekoja, jotka naisen tekemänä herättäisivät ansaittua kauhua ja inhoa.


(Hitaammille yksilöille: ei, en todellakaan ole sitä mieltä, että kenenkään kimppuun saisi hyökätä. Ei miesten eikä naisten. Joka alkaa määkiä tästä kommenttiosiossa, blokataan surutta.

Toisekseen: Sanon jo etukäteen, että tämä ei ole keskustelu miesten keskinäisestä väkivallasta. Kyllä, on erittäin paha homma, jos miehet hakkaavat miehiä. Mutta se ei millään lailla vähennä naisten kärsimystä.)


(Pakko tietysti myöntää, että tämän kaiken sanominen ääneen ei kyllä ole hygieenisesti kivaa.)





41 kommenttia:

myytinmurtaja kirjoitti...

Loppukevennyksenä hyvä uutinen näin naisiin kohdistetun väkivallan vastaisena päivänä! Ehkä tässä kuitenkin ollaan menossa parempaan suuntaan:

HS 25.11.09: Prostituoidun raiskanneille ja ryöstäneille vuosien vankeustuomiot

Tomi kirjoitti...

Kuten toteat kirjoituksessasi, että suurin osa väkivallasta on miesten tekemää.

Tämä on totta kaikissa maailmankulttuureissa (jos on olemassa kulttuuri, tai maa, jossa tämä ei pidä paikkaansa en ole siitä tietoinen).

Tämä taas indikoi sitä, että miesten suuremalle väkivaltaisuudelle on biologisia syitä.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että miehet eivät ole vastuussa teoistaan.
Mutta tekee ongelman kitkemisen äärimmäisen työlääksi.
Tuhansien vuosien evoluutiohistoriaa ei hetkessä pyyhitä pois.

Tuohon Sofi Oksasen kommenttiin, että naiseenkohdistuneesta väkivallasta ei anneta kovempia tuomioita kuin muustakaan väkivallasta, herättää kysymyksem miksi siitä tulisi ihan periaatteesta antaa kovempi rangaistus.

Kyllä teon törkeys on tuomion mitta

Anonyymi kirjoitti...

Yksi mika myos ottaa pannuun on se, etta jos perhevakivallasta puhutaan tai aiheesta julkaistaan tutkimuksia tms., ja nimenomaan niin etta tekija on mies ja uhri nainen - auta armias mika mekkala alkaa esim. netin keskustelupalstoilla. Mutku hullut femakot vaaristelee tuloksia! Sita paitsi miksei ne lahe, jos niita hakataan! Ja varmaan se ite nalkuttikin, etta sita saa, mita tilaa!

Eniten arsyttaa asian kaantaminen paalaelleen, eli ruvetaan heti jauhamaan siita, kuinka naisetkin hakkaavat puolisoitaan. Joo, kylla nain varmasti tapahtuukin, ja se on ihan yhta kammottavaa. Mutta nykyaan ei perhevakivallasta sovi puhua, jos mies on lyoja. Se on heti propagandaa ja ties mita saakutin salaliittoa. Hohhoi.

Lisaksi tuosta Sofin haastattelusta, itse sain uutisia lukiessani sen kasityksen, etta hanen sanomisiaan oli hieman irrotettu kontekstistaan jalkeenpain, jotta ohjelmasta olisi saatu raflaavampi.

Bianca

Pihlajatar kirjoitti...

"Positiivisena puolena suomalaisista Oksanen mainitsee rehellisyyden, joka näkyy muun muassa siinä, että Suomessa ei teeskennellä kohteliasta." ;)

No ei, kohteliaisuutta ei kyllä teeskennellä ei. Varsinkaan Sofia kohtaan tämän lausunnon jälkeen.

Hauskinta tässä on se, että eihän tämä tähän jää. Oksasella on käsittääkseni edessä pitkä Euroopan kiertue, kun kirjaa käännetään melkein kaikille kielille. Toivottavasti Sofilla riittää paukkuja jaeltavaksi muidenkin maiden töllöille. Suomen sisäisiin asioihin, kun on aina jotenkin kummasti voinut parhammin vaikuttaa ulkoa päin.

Oma Suomi-kuvani ei ole ihan niin synkkä kuin Sofin, mutta tuuletusta joka tapauksessa kaivataan aina.

Täytyy sanoa suomalaisten miesten puolustukseksi näin itsenäisyyspäivän lähestyessä, että suomalaiset miehet eivät yleensä suhtaudu naisiin kauhean vähättelevästi, eikä naisia kohdella kuin särkyviä astioita. (Paitsi silloin kun hakataan palasiksi.) Suomessa tytöstä voi kasvaa kovaääninen nainen, joka uskaltaa arvostella omaa kulttuuritaustaansa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: Biologia on lähinnä synonyymi laiskuudelle, niin väkivallassa kuin vaikka pettämisessäkin. Miehiltä ei vain edellytetä samaa aikuisen ihmisen itsehillintää kuin naisilta. (Kuten kirjoituksessanikin sanoin. Luepas se uudestaan.)

Oksanen taas puhui nimenomaan pitkään jatketusta väkivallasta, ja ihmetteli, miksei esimerkiksi joku vuosia puuhaansa jatkanut vaimonhakkaajahuora saa kovennettua tuomiota.

myytinmurtaja kirjoitti...

Pihlajatar: Olen samaa mieltä, molemmista kohdista.

myytinmurtaja kirjoitti...

Bianca: Nimenomaan. Musta tossa on kyse ihan kollektiivisesta syyllisyydestä. Niin koko yhteiskunnassa kuin ihan vaikka yksityisperheen välienselvittelyssä on hyvin tyypillistä, että jonkun ottaessa esiin tietyn perheenjäsenen tai ihmisryhmän pahat teot, alkaakin hysteerinen rääkynä: asiasta ei saa puhua! Emme voi kestää sitä! Nyt on puhuttava ihan jostain muusta!

Näin siis aina naisenhakkauksen pintautuessa uutisaiheeksi lehtien keskustelupalstoilla vedetään itkupotkuraivareita aitoon "no mutku se itse aloitti!" -henkeen.

Eino Empaatti kirjoitti...

Tuosta miesten väkivaltaisuuden biologisesta selittämisestä vielä. Surkuhupaisaa, että sellainen aina nostetaan esiin, kun miesten kuitenkin perinteisesti piti olla se rationaalisempi sukupuoli: tosi rationaalista se onkin, että ei osaa pidättäytyä lyömästä, jos kiukunpuuska sattuu iskemään.

Biologiaan vetoaminen tuntuu aina vastuun ulkoistamiselta, aivan kuten huonojen kotiolojen tai ahdistavan yhteiskunnan nostaminen omien mokailujen syyksi. Miehet, joilla on aitoja (esim. mielenterveydellisiä) ongelmia käytöksensä hallinnasssa, lienevät häviävän pieni prosentti naisten hakkaajista, joten eiköhän se syy ole useimmiten lyöjän omassa vastuttomuudessa. Sosiaaliseen elämään kun kuuluu, että pitäisi osata kunnioittaa toisten fyysisiä rajoja, ja jos sitä ei ole elämänsä aikana oppinut, se on kyllä useimmiten ihan oma moka.

(MM: Kouluampujat ovat sikäli mielestäni vähän huono esimerkki, että käsittääkseni he ovat usein olleet juuri sitä porukkaa, jolla mielenhäiriöt ovat oleellisesti madaltaneet itsehillintää ja jolla oikea lääkitys tai hyvä psykiatrinen hoito olisi tehnyt terää ja jopa estänyt ampumiset. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea Peter Langin Kouluampujat: miksi nuori tappaa?)

K kirjoitti...

Tomi: miesten väkivaltaisuutta _ei_ ole samassa mitassa kaikissa kulttuureissa - kyse on siis juuri siitä, mitä pidetään kulttuurisesti hyväksyttävänä ja mille annetaan tilaa, kuten Myytimurtaja jo vastasi.

Toiseksi: biologialla argumentointi on hankalaa siksi, että todistetusti elämän aikana kokemamme asiat vaikuttavat esim. aivokemiaan - on siis aika hankala tehdä eroa siinä, onko esim. aggressiivisuus "biologista vai kulttuurista" - kulttuurin ja yhteiskunnan tuottamat kokemukset saattavat vaikuttaa myös siihen miten ihminen ruumiillisesti reagoi. (Tästä aiheesta on keskusteltu esim. masennuslääkkeiden yhteydessä jne.)

Tomi kirjoitti...

Myytinmurtaja:"Tomi: Biologia on lähinnä synonyymi laiskuudelle, niin väkivallassa kuin vaikka pettämisessäkin. Miehiltä ei vain edellytetä samaa aikuisen ihmisen itsehillintää kuin naisilta. (Kuten kirjoituksessanikin sanoin. Luepas se uudestaan.) "

Ole oikeassa siinä, että biologiset selitykset eivät ole parhaita modernissa yhteiskunnassa. Kuten kirjoituksessani sanoin kyllä yksilö on tietenkin vastuussa teoistaan.

Pointini tossa biologia arkumentissa oli se, että näyttäisi siltä, että miestenväkivaltaisuus ei riipu niinkään kulttuurista.

"Oksanen taas puhui nimenomaan pitkään jatketusta väkivallasta, ja ihmetteli, miksei esimerkiksi joku vuosia puuhaansa jatkanut vaimonhakkaajahuora saa kovennettua tuomiota."

Tämä on ogelmallinen asia. Jos mies joutuu syytteseen ensimmäisen kerran vaimonsa pahoinpitelystä (vaikka tämä olisi jatkunut kauan), niin oikeuden silmissä hän on ensikertalainen (jos hänellä ei ole muita väkivaltatuomioita).

Ensikertalaisen tuomiot tuppaavat olevan lieviä. Jos vaimo väittää väkivallan jatkuneen vuosia, mutta ilman todisteita on oikeuden vaikea hyväksyä naisen sanaa todisteeksi.

Tietenkin rikoksen uusdijan tuomio pitää
olla kovempi kuin ensikertalaisen.

myytinmurtaja kirjoitti...

EE: Surkuhupaisaa, että sellainen aina nostetaan esiin, kun miesten kuitenkin perinteisesti piti olla se rationaalisempi sukupuoli: tosi rationaalista se onkin, että ei osaa pidättäytyä lyömästä, jos kiukunpuuska sattuu iskemään.

Hear, hear! Hyvä pointti.

Kouluampujat nostin esille lähinnä siksi, että he ovat käytännössä kaikki miehiä. "Nuori" ei siis kouluammu, vaan nuori mies kouluampuu. Tytöt purkavat samaa raivoa ja ahdistusta anoreksiaan: siis itseensä, omaan lihaansa eikä ulos. (Näin voimakkaasti kärjistääkseni. Ilman muuta kouluampujat ovatkin siitä huono esimerkki, että he tosiaan ovat todella pahasti mielenterveyshäiriöisiä.)

Tomi kirjoitti...

K:" miesten väkivaltaisuutta _ei_ ole samassa mitassa kaikissa kulttuureissa - kyse on siis juuri siitä, mitä pidetään kulttuurisesti hyväksyttävänä ja mille annetaan tilaa, kuten Myytimurtaja jo vastasi."

Toki kulttuuri eroja on juuri länsierooppalaisessa kullttuurissa (johon Suomi lukeutuu), naisten pahoinpitely on tuomittavampaa kuin muissa kulttuureissa.

Syy siihen miksi Suomalaiset miehet ovat väkivaltaisempia kuin muualla pohjoismaissa on minulle hämrän peitossa.

Syitä voi olla sota (joka ei koettellut muita pohjoismaita uhtä raasti), joka muutti miehet raaemmiksi, ja veteraanit isinä siirtivät tämän väkivallan poikiinsa. Tai heikompi taloudellinen tilanne (näin on ollut aivan viime vuosiin asti, siis Suomi on ollut köyhempi kuin muut pohjois maat).

Tai yksin kertaisesti suhtautumisessa väkivaltaa on eroja (ehkä sota taustalla).

Myönnän, että biologiset argumentit ovat heikkoja. Kyten Eino Empaatti totesi kouluampujista, että he eivät olleet taspainoisia ihmisiä. Mutta ovatko muutkaan väkivaltaan syyllistyneet ihmiset tasapainoisia.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: Ensikertalaisen tuomiot tuppaavat olevan lieviä. Jos vaimo väittää väkivallan jatkuneen vuosia, mutta ilman todisteita on oikeuden vaikea hyväksyä naisen sanaa todisteeksi.

Tuohan onkin kaiken naisiin kohdistetun väkivallan perusongelma: rikoksen luonteesta johtuen näyttöä ei ole helppo saada. Vuosia jatkuneessa vaimonhakkauksessa on siis sama tilanne kuin vaikka raiskauksessa: rikosta tutkittaessa on vain sana sanaa vastaan.

Se on osaksi lainsäädännön klehittymättömyyttä, osaksi ihan kaiken lain perusongelma: kuinka rangaista sellaisista rikoksista, joista ei ole selkeää näyttöä?

Lain perusperiaate on kuitenkin (ja aivan oikein onkin!) se, että todisteita on oltava, ketään ei voi tuomita kuulopuheitten perusteella. Syytön ei saa koskaan kärsiä.


Uskon itse, että vaimonhakkaus ja raiskaukset kitketään parheiten juuri asenteiden muuttamisella - siis nimenomaan naisten asenteiden: naisten on uskottava, että heillä on oikeus ruumiin ja hengen turvaan. Joka sitä turvaa yrittää rikkoa, on rikollinen.

Tiivistän sen tähän sloganiin: "Mies joka lyö, on huora, ja huora pitää heti dumpata." Jos kaikki naiset tekisivät näin - jos kaikki naiset todella pitäisivät hakkaavaa miestä halveksittavana hirviönä - perheväkivalta kuivuisi pian kokoon.

(En tarkoita, että tuo olisi mitenkään helppo ajatustavan muutos. Enkä missään tapauksessa ole sitä mieltä, että nainen, joka ei jätä hakkaajamiestään, olisi jotenkin syypää siihen, että mies hakkaa häntä.)

Tomi kirjoitti...

EE: "Surkuhupaisaa, että sellainen aina nostetaan esiin, kun miesten kuitenkin perinteisesti piti olla se rationaalisempi sukupuoli: tosi rationaalista se onkin, että ei osaa pidättäytyä lyömästä, jos kiukunpuuska sattuu iskemää"

Kirjoituksessani sanoin selvästi, että yksilö on aina vastuussa teoistaan, koitin vain pohtia mistä erot johtuvat sukupuolten välillä.

Tuosta miesten rationaalisuudesta, vaikka k.o. väite on yleinen, tutkimukset eivät tue sitä.
Miehet tekevät päätökset vielä enemmän tunteiden johdattamina kuin naiset.

Tomi kirjoitti...

MM:"Uskon itse, että vaimonhakkaus ja raiskaukset kitketään parheiten juuri asenteiden muuttamisella - siis nimenomaan naisten asenteiden: naisten on uskottava, että heillä on oikeus ruumiin ja hengen turvaan. Joka sitä turvaa yrittää rikkoa, on rikollinen.

Tiivistän sen tähän sloganiin: "Mies joka lyö, on huora, ja huora pitää heti dumpata." Jos kaikki naiset tekisivät näin - jos kaikki naiset todella pitäisivät hakkaavaa miestä halveksittavana hirviönä - perheväkivalta kuivuisi pian kokoon.

(En tarkoita, että tuo olisi mitenkään helppo ajatustavan muutos. Enkä missään tapauksessa ole sitä mieltä, että nainen, joka ei jätä hakkaajamiestään, olisi jotenkin syypää siihen, että mies hakkaa häntä.)"

Olen tässä kansassi täysin samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti...

Viime vuonna Kauhajoen surmien jälkeen istuin ratikassa matkalla töihin, kun joku viisikymppinen häirikköhoro alkoi toitottaa suureen ääneen: "No siinä näitte ämmät, mitä saitte aikaan! Ette antaneet pillua! Kun nuorta poikaa panettaa, eikä se saa pillua, niin tuohon se ajaa! Saatanan akat!"

Tuosta pitäisi antaa jo mestarilaasastelijan kunniamerkki. Miinuspisteitä toki siitä, että femakkojen syyllistäminen ja miesvihasta valittaminen jäivät tällä kertaa välistä.

Nerea

Anonyymi kirjoitti...

Olen ihmetellyt, miten avoimesti Espanjassa puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Joka kerta, kun mies surmaa naisen, "violencia machista" nousee keskusteluihin. Sitä uskalletaan jopa kutsua mediassa sen oikealla nimellä, ei kätkeydytä "sisäisten välienselvittelyn " tai "parisuhdedraaman" tapaisten kiertoilmausten taakse.

Suhteessa väkilukuun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kuitenkin huomattavasti vähemmän. Mediasta voisi kuitenkin saada erilaisen käsityksen, niin näkyvästi se uutisoidaan.

Että on täällä oppimista.
t. Nerea

myytinmurtaja kirjoitti...

Nerea: Mölinäsetä, voi elämä! En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa.

Musta muutenkin juuri koulumurhista keskusteltaessa on usein vähän semmoista asennetta, että miesten näinkin äärimmäinen väkivalta on vaan jonkinlainen välttämätön paha. Kouluampujien tekoja on toki asianmukaisesti kauhisteltu, mutta samalla ne on jotenkin pyhitetty: "Pojat on poikia! Niitä ei saa ajaa liian pitkälle, muuten käy näin. Miettikää vähän! Plus kaikki se teidän naisten miesviha, kun te vihaatte miehiä, niin se pakottaa miehet tappamaan teitä!"

Kaikki on aina Jonkun Muun Vika.


Tekisi mieleni sanoa tuollaiselle lyhytnäköiselle ratikkavosulle:

"Sun mielestäsikö siis, ruma setä, kaikki miehet ovat pohjimmiltaan kunniattomia murhaajahuoria?"

Koska sitähän se tarkoittaisi, jos joku tyyppi tosiaan olisi valmis murhaamaan vain siksi, ettei kukaan halua panna sitä.

myytinmurtaja kirjoitti...

Nerea: Sitä uskalletaan jopa kutsua mediassa sen oikealla nimellä, ei kätkeydytä "sisäisten välienselvittelyn " tai "parisuhdedraaman" tapaisten kiertoilmausten taakse.

Meikäläisessä lehdistössä elää sellainen outo antiikin draaman kaipuu. Aina kun "Kolmiodraama ajoi miehen väkivaltaan!", mulle tulee mieleen joku muinaiskreikalaisen tragedian juoni: Kaikki kuolevat lopussa, koska "näin oli ennustettu".

"Ooh, minun oli pakko riehua, pakko oli, pakko. Koska Kohtalo käski, ja Kohtalo on jumaltenkin yläpuolella!" Loppu, ei voi enää muuttaa, tiks lukko kiinni, avain aurinkoon!

Eläköön rationaalinen aikamme.

Pihlajatar kirjoitti...

Täytyy tähän kaikkeen vielä todeta, että eiköhän kaikki vaimonhakkaajatkin toisaalta ole noin mielenterveydellisesti aika huonoissa kantimissa? Ja jotenkinhan sekin mielenterveyteen liittyy ja vaikuttaa, että sitä hakkaamista kerrasta ja vuodesta toiseen sietää? Meinaan vaan, että oliko ne kouluampujapojat sikäli niin huono vertaus kumminkaan, kun kai nyt kaikki väkivaltaiset ihmiset ovat jotenkin häiriintyneitä? Toki aggressio on normaali osa ihmisen tunnekirjoa, mutta kai terve ihminen pystyy purkamaan sitä jotenkin muuten kuin käyttämällä toista ihmistä nyrkkeilysäkkinään tai ampumataulunaan?

Uskon, että yksi hyvä tapa ehkäistä väkivaltaa voisi ihan oikeasti olla osoittaa ihmisille enemmän kanavia, joihin sitä vihaansa voi purkaa. Ite oon huomannu, että musiikin kuunteleminen liian kovaa ja liikunta ja pimeään huutaminen auttaa. ;)

Pihlajatar kirjoitti...

"Jos ei mies osaa muuta niin se puukottaa, puukottaa ei osaa muutakaan..."

Anonyymi kirjoitti...

MM: "Pojat on poikia! Niitä ei saa ajaa liian pitkälle, muuten käy näin. Miettikää vähän!"

Kun Georde Sodini murhasi Jenkeissä täysin sivullisia naisia kuntosalilla, Laasanen otsikoi blogissaan: "ATM voi tappaa".

Että siitä äkkiä pimppiä jakamaan jokaiselle naisvihaiselle luuserille, jottei joudu murhatuksi. Hopi hopi.

Nerea

Anonyymi kirjoitti...

Nerea: "Suhteessa väkilukuun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on (Espanjassa) kuitenkin huomattavasti vähemmän."

Ei pidä paikkaansa. Espanjassa väkivalta naisia kohtaan on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa.

http://www.espanja-info.net/uutiset/espanjan-uutiset/807-ykn-naisiin-kohdistuvan-vaekivallan-vastaista-paeivaeae-vietetaeaen-2511.html

Samoin kannattaa pitää mielessä, että nimenomaan suomalaiset _naiset_ poikkeavat eurooppalaisista siskoistaan väkivaltaisuutensa takia - suomalaiset naiset ovat EU-maiden kärkeä väkivallan käytössä, miehet siellä listan puolivälin tienoilla. Tästä asiasta on voitu tosin keskustella vasta aivan viime aikoina.

Eino Empaatti kirjoitti...

Pihlajatar: Kouluampujilla on usein ollut enemmänkin "vikaa" kuin pelkkiä agressio-ongelmia: aistiharhoja, äärimmäisen heikentynyttä empatiantunnetta, paranoiaa, suoranaista skitsofreniaa tai psykopatiaa... Siinä vaiheessa, kun ihmisen todellisuudentaju on näin selvästi heikentynyt, ei mielestäni voi enää puhua vastuullisuudesta: eiväthän he tunnu edes elävän samassa maailmassa kuin me muut. Kuvittelisin, että "vaimonhakkaajat" lienevät kuitenkin useimmiten edes jotenkuten järjissään kouluampujiin verrattuna: ainakin heillä saattaisi olla mahdollisuus hakea jotain apua omiin psyykkisiin ongelmiinsa, mikäli heillä sellaisia on.

myytinmurtaja kirjoitti...

Ano: Mitä ihmettä?

49 tapettua naista vuodessa on ilman muuta 49 tapettua naista liikaa.

Espanjassa on kuitenkin (Wikipedia) 46 661 950 asukasta.

Suomessa 26 tapettua (2007) / n. 5 350 150 (2009).

myytinmurtaja kirjoitti...

Tuo on kyllä muuten mielenkiintoinen linkki, Ano! Kiitos.

Sukupuoleen kohdistuva väkivalta on erinomainen termi. Miinusta tulee kyllä itse jutun mystisestä naisia tappaneesta "perheväkivallasta": Tarkoitan siis sitä, että vaikka

"Tilastot osoittavat Espanjassa kuolleen tähän mennessä tänä vuonna 49 naista aviopuolison tai ex-puolison käsien kautta."

niin kuitenkin

"Lain voimaanastumisen jälkeen Espanjassa on kuollut 321 naista perheväkivallan uhreina."

(Ei siis esimerkiksi "miestensä uhreina" Tai edes "puolisoittensa uhreina".)

Anonyymi kirjoitti...

Eikö oikeasti ikinä yhtään ainoaa keskustelua naisten kohtaamasta väkivallasta voi käydä ilman noita tuskastuttavia anoilijoita?

Onneksi Oksanen sanoi mitä sanoi. Näiden joka ikisessä nettikolossa luuraavien ja vahtaavien miesten mielestä asiasta ei saisi koskaan keskustella yhtään missään, ei edes feministiblogissa. Tännekin on pakko tunkeutua häiritsemään ja kertomaan, mitä meidän tyhmien tyttöparkojen pitäisi oikeasti pitää mielessä.

Mulla on hieno mies ja Einokin vaikuttaa oikein kivalta, mutta muuten olen hetkittäin todella turhautunut tuohon penikselliseen puoleen ihmiskunnasta. Että jumalauta.

Nerea

myytinmurtaja kirjoitti...

Nerea: Älä nyt, sain tuon lisäksi vain yhden "Niin mutta oikeasti miehiä hakataan enemmän kuin naisia!!!" -kommentin. Olen hämmentynyt. Odotin ainakin viittä.

Tosin luulen, että suurin osa mäntti-anokommenteista tulee samoilta parilta kolmelta tyypiltä. Ne ovatkin sitten kyllä tuotteliaita.

Noiden anojen motiiveita en kyllä voi tajuta. Luulisi, että jos he ovat tyytymättömiä osaansa (ja ihan syystä ovat, esimerkiksi miesten keskinäinen väkivalta on ongelma), heidän kannattaisi panna paukkunsa miesten keskinäiseen keskusteluun vaikka jossain ihan omassa blogissaan.

Mutta laiska haukkuu naisia, naisia on kaikkein helpoin haukkua.

Anonyymi kirjoitti...

Sen verran vielä, että kuolemansyytilastojen mukaan puolison kädestä kuoli v. 2007 Suomessa 17, ei 26 naista. Vuonna 2006 9 naista ja v. 2005 11, eli vuosi 2007 oli aika paha vuosi.

Kyllähän Suomessa enemmän väkivaltaa per capita esiintyy kuin monessa EU-maassa (mutta esim. Ruotsissa ja Britanniassa vielä enemmän, sinällään yllättävää), mutta parisuhdeväkivalta ei kai prosentuaalisesti kokonaismäärästä mitenkään erityisesti korostu. Kansallinen ominaispiirre on enemmänkin känniporukoiden kirvessekoilut.

Heh sanavahvistus oli "persenda." :D

myytinmurtaja kirjoitti...

Ano: Mistä lähteestä nuo luvut ovat peräisin? (Linkitä.)

Ainakin tässä kirjoituksessa linkittämälläni sivustolla toisen linkin takana olleen oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen pdf:n mukaan luku oli 26.

myytinmurtaja kirjoitti...

Amnesty: Joku raja!

Vuosina 2000-2004 perheväkivaltaan kuoli keskimäärin 23 naista vuodessa. Näistä keskimäärin 17 vuodessa oli parisuhdeväkivaltaa. Vuosina 1995-1999 vastaavat luvut olivat 25 ja 20.

Eino Empaatti kirjoitti...

MM:"Ano: Mistä lähteestä nuo luvut ovat peräisin? (Linkitä.)"

Ano varmaan viittasi tilastokeskuksen kuolinsyytilastotietokantoihin. Suoraa linkkiä varsinaiseen tietokantaan ei kai saa, mutta se löytyy osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/Ter/ksyyt/ksyyt_fi.asp painamalla kohtaa "Väkivallan uhrina kuolleet tekijän, uhrin iän ja sukupuolen mukaan 1998-2007". Sieltä löytyvät nuo Anon antamat luvut, mutta sitä en osaa sanoa, miksi ne eroavat oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen numeroista.

Eino Empaatti kirjoitti...

Nerea: "Eikö oikeasti ikinä yhtään ainoaa keskustelua naisten kohtaamasta väkivallasta voi käydä ilman noita tuskastuttavia anoilijoita? [...] Mulla on hieno mies ja Einokin vaikuttaa oikein kivalta, mutta muuten olen hetkittäin todella turhautunut tuohon penikselliseen puoleen ihmiskunnasta."

Kiitos kehuista, mutta kai meitä muitakin on: ainakin "tosielämässä" ihan tässä suhteessa järkeviin miehiin olen törmännyt. Nettimaailman anoiksi vain tuntuvat kasautuvan he, joista on ilmeisesti hauska esittää räväkköjä väitteitä, kun ei tarvitse ottaa vastuuta omista sanomisistaan.

Vertailun vuoksi: esimerkiksi seurailemallani Vihreiden miesten postituslistalla Oksasen kommentit ovat herättäneet enimmäkseen myönteistä huomiota ja ovatpa jotkut innokkaat miehet (ja naisetkin) halunneet yhteistä julkilausumaa Sofin puolesta.

Eino Empaatti kirjoitti...

Amnesty: "Vuosina 2000-2004 perheväkivaltaan kuoli keskimäärin 23 naista vuodessa. Näistä keskimäärin 17 vuodessa oli parisuhdeväkivaltaa."

Taidan vain osoittaa tyhmyyteni, mutta mikä tarkalleen ottaen on perhe- ja parisuhdeväkivallan ero? Onko parisuhdeväkivalta osa perheväkivaltaa vai ovatko ne kaksi täysin eri asiaa?

myytinmurtaja kirjoitti...

EE: Taidan vain osoittaa tyhmyyteni, mutta mikä tarkalleen ottaen on perhe- ja parisuhdeväkivallan ero? Onko parisuhdeväkivalta osa perheväkivaltaa vai ovatko ne kaksi täysin eri asiaa?

En tiedä! Ihmettelin itse samaa. Noiden lisäksi puhutaan vielä lähisuhdeväkivallastakin. Sen luulisi kattavan sekä perheessä että parisuhteessa tehdyt hyökkäykset.

Ehkä perheväkivaltaan lasketaan mukaan myös vanhempiensa hakkaamat lapset?

Tomi kirjoitti...

EE: "Taidan vain osoittaa tyhmyyteni, mutta mikä tarkalleen ottaen on perhe- ja parisuhdeväkivallan ero? Onko parisuhdeväkivalta osa perheväkivaltaa vai ovatko ne kaksi täysin eri asiaa?"

Käsittääkseni perheväkivalta sisältää kaiken perheen sisäisen väkivallan,
kuten Myytinmurtaja totesi.

Parisuhde väkivalta, sisältää parisuhteen osapuolten välisen väkivallan (eli tämä sisältää, myös vaimon hakkaamisen).

Lähisuhdeväkivalta sisältää käsittääksen lähisukulaisten välisenväkivallan (esim aikuinen poka pieksee vanhempiaan).

Lähteenä Wikipedia.

Anonyymi kirjoitti...

"Kiitos kehuista, mutta kai meitä muitakin on: ainakin "tosielämässä" ihan tässä suhteessa järkeviin miehiin olen törmännyt."

No toki. Samoin.

Nettiä lukiessa alkaa kuitenkin epäillä niiden kasvokkain niin tasapainoisten ja järkevien miesten rehellisyyttä. Jos anonyymiyden tulos on se vihamielinen paska, mitä netissä saa lukea, ei enää tiedä mitä tosielämän näennäisen ystävällisyyden ja reiluuden taa kätkeytyy. Pelkään ihmisiä aivan eri tavalla kuin ennen.

Pari vuotta sitten vielä ajattelin, että kaikki ovat pohjimmiltaan hyviä tyyppejä. Siksi kai järkytyskin on ollut niin suuri.

Nerea

Auri kirjoitti...

"Sellaisia uutisia ei milloinkaan kuulu, että nainen olisi silponut nukkuvan miehensä killuttimet tai varoittamatta hyökännyt asein tämän kimppuun." - Olihan tämä vitsi? Olihan? Siis se, että "ei milloinkaan kuulu"? Oletko oikeasti liian nuori muistamaan Lorena Bobbittin (http://en.wikipedia.org/wiki/John_and_Lorena_Bobbitt)? Ja keskustelun, jota ainakin jenkkilässä käytiin olikosenyt 90-luvulla siitä, voiko väkivaltaisen aviomiehen tappamista ilman välitöntä provokaatiota miehen taholta pitää itsepuolustuksena vaimon taholta (kyllä voi).

myytinmurtaja kirjoitti...

Auri.

Kröh, kröh. Luetaanpa huolella.

Vertaa tätä ikävää tapausta kaikkien raiskaustapausten lukumäärään. Aikamoinen määrällinen ero, vai mitä?

Auri kirjoitti...

Myyttis: vähän kyllä ihmettelin sitä, että sanoit *ei ikinä*, joka on hyvin ehdoton ilmaisu ja tarkoittaa, ettet koskaan ole törmännyt missään tällaisiin uutisiin. Ilmeisesti kyse olikin runollisesta liioittelusta ja tarkoitit itse asiassa sanoa "tuskin koskaan" tjsp., mikä antaa aivan turhaan huolimattoman, faktat ignoroivan vaikutelman. Sillä toki ne prosenttiluvut puhuvat puolestaan, ilman, että sitä olemattoman pientä vähemmistöä pitää kokonaan piilottaa näkyvistä. Sen piilottaminen saa aikaan vain sen, että naissukupuoli näyttäytyy totaalisesti nössönä ja vastaanpanemattomana ;)

Sitä en kyllä käsitä, miten tuo linkkisi liittyy aiheeseen :/

myytinmurtaja kirjoitti...

Auri - pelleiletkö sinä?

Olet kommentoinut blogissani useampaan otteeseen, ja kirjoitustyylistäsi päätellen tuon nimimerkin käyttäjä on koko ajan ollut sama ihminen. Aikaisemmista viesteistäsi huomaan, että pystyt parempaankin. En siis aio hyväksyä sinulta mitään laiskaa yläastemeininkiä. Se, että vittuilumielessä julkaisen joskus niiden ääliömouhottaja-anonyymien kommentteja (niitä öh öhö feministit öhö öhö -tasoisia), ei tarkoita sitä, että tahtoisin rohkaista tyhmää keskustelua.

Olen lopen kyllästynyt netin nillittävään, pilkkua nussivaan keskustelukulttuuriin. Olen kyllästynyt siihen, että joka kerran kun joku uskaltaa avata suunsa maailman oikeista epäkohdista, joku toinen ryhtyy oikean keskustelun sijaan torpedoimaan koko hanketta alas.

Tahdon, että asioista puhutaan oikeasti. Sanonpa vielä näin: aikuisten oikeasti. Tuollainen takertuminen yksittäisiin sanoihin, kun kuitenkin oikeasti ymmärrät, mitä sanoja tarkoittaa, on pelkurimaista. Anteeksi nyt vaan, jos kovat sanani loukkaavat sinua. Mutta pystyt parempaankin. Et ole mikään ääliöano.


Jos luet linkittämäni tekstin läpi - läpilukeminen on sitä, että klikkaat kaikki linkit auki - huomaat, miten se liittyy aiheeseen.