Vielä evoluutiopsykologian tutkimukseen liittyen:
Evoluutiobiologia pesii aikakauslehdissä siksi, että sen yksi tärkeä tehtävä on maadoittaa miesten tuntemaa syyllisyyttä. Miesten sossubilsan varjolla hyysäämät pelot ja aggressiotkin ovat vastareaktio siihen, että naiset ovat viime vuosisatana parantaneet omaa asemaansa. Miehiä (nyt dissaan kieltämättä törkeästi yleistäen, luethan siis myös disclaimerini?) pelottaa sen tajuaminen, että heidän tuntemansa selkeä, valmis maailma olikin vain haavekuva, tyhjä saippuakupla. Vallassa olevat miehet eivät mielellään kuule olevansa etuoikeutettuja, varsinkin kuin heillä itselläänkin on usein vaikeaa.
Siksi jotkut miehet tahtovat pitää kynsin hampain kiinni totutusta. He toivoisivat, että vanhalla miesvallalla olisi ollut jokin oikea peruste. Mitään ylevää perustetta ei ole, joten se täytyy luoda.
Miehet ovat teoretisoineet naisten, orjien ja palvelusväen alemmasta luonnosta jo vuosisadat. Pääasiallinen ajatus on ollut se, että miehet hallitsevat, koska ovat siihen sopivimpia. Samalla lailla menneen maailman aatelisylimykset halusivat uskoa verensä pyhyyteen. Eivät he olleet asemassaan vain, koska joku heidän esi-isänsä oli murhannut, raiskannut ja ryöstänyt julmemmin kuin aikalaisensa. Heidän verensä se oli sinistä ja pyhää! Jumala itse (kuka jumala milloinkin) oli antanut heille heidän asemansa.
Selittelyn tarve on hyvä merkki! Se kertoo miesten empatiakyvystä ja kunniallisuudesta. He olisivat vallassa mieluummin ansaitusti. Joku täysi psykopaattijulmurifriikkihirviöhän olisi vain hyvillään siitä, että jotkut toiset joutuvat raatamaan samalla kuin hän köllöttelee tyytyväisenä divaanillaan (kärjistetty esimerkki naisten ja miesten historiallisista suhteista). Jos ihmisessä sen sijaan on kunnollisuuden säie tallessa, hän ei tahdo liian suurta ansaitsematonta etuoikeutta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Toisin kuin tunnut kuvittelevan, evoluutiopsykologia ei ole naistutkimuksen kaltainen ideologinen liike.
Monet evoluutiopsykologian pioneereistä ja erityisesti sukupuolierojen, lisääntymisstrategioiden ja seksuaalivalinnan tutkijoista (mm. Sarah Blaffer Hrdy, Elisabeth Lloyd ja Margo Wilson) ovat naisia. Suomessa Anna Rotkirch on yksi näkyvimmistä EP:n kannattajista.
Koska oikeaa tiedettä voi harrastaa henkilökohtaisesta ideologiasta huolimatta, on evoluutiopsykologien joukossa myös feministejä (mm. Barbara Smuts ja Griet Vandermassen).
Kaikki evoluutiopsykologit eivät kuitenkaan ole feministejä. Ideologinen heterogeenisyys on aina hyvä merkki tieteessä. Se kertoo, että alalla on kyse muustakin kuin aatteista. Jos jollakin alalla kaikki kannattavat jotakin tiettyä ismiä, voi olla varma että kyseessä on pseudotiede.
Vestigia, "Luonnonlaki 2.0:ssa" on kyse aikakauslehdissä ja netissä vilisevästä humppa-sossubilsasta, muodikkaasta roskatieteestä. Luithan linkin aikaisempaan juttuun?
Sossubilsan seireeninkutsu
Alan oikea tutkimus on usein paljon vakavammin otettavaa. Olet siinä oikeassa, että olisin voinut mainita tuon suoraan myös tässä tekstissä.
Mitä eri tieteiden harjoittajien ideologiseen heterogeenisyyteen tulee, kaikkein vaarallisimpia ismejä ovat näkymättömät ismit.
Kaikki muuttuu roskaksi roskalehdistön käsittelyssä.
Huomauttaisin, että suurin osa feministeistä nyökkäilee tyytyväisinä kun samat roskalehdet esittelevät "tutkimustuloksia" tyyliin:
-naiset ovat parempia johtajia
-naiset ovat empaattisempia
-naisilla on paksumpi aivokurkiainen
-naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia
jne.
Mitä ovat näkymättömät ismit, ja miten ne voi erottaa olemattomista?
Mitä ovat näkymättömät ismit
Ne ovat sellaisia propagandavalheita, joita feministit, nuo sairaan itsekkyyden ja silkan pahuuden hyveeksi kohottaneet pahat, pahat olennot kertovat sumuttaakseen ihmisiä.
Pahus, veit sanat suustani, Panu!
Vestigia, tykkäähän jengi horoskoopeistakin.
Mä itse olen horoskoopissa "Myytinmurtaja: 31.12. - 1.1. Olet avarakatseinen ja karski, ja tarvittaessa tartut toimeen kuin monitoimikone. Vapaus, vapaus yksin on sinulle korkein arvo, mutta kyllä raaka fyffekin kelpaa."
Sosiobiologian kritiikin (mukaanlukien evoluutiopsykologia) pitäisi minusta lähteä ensisijaisesti tieteelliseltä perustalta.
Lueskelin joitakin esittelemiäsi linkkejä, joissa oli kova periaatteellinen vastustus sosiaalisten ilmiöiden biologisen perustan tutkimista vastaan. Minusta oli yllättävää, miten vähän rakentavaa ainesta kritiikissä oli. Pääpaino tuntui olevan ideologisella vastustamisella. Ehkä syynä oli se, että olit valinnut linkkisi jotenkin feministisellä painotuksella. Vai?
Asiallisen ja jalat maassa olevan sosiobiologisen tutkimuksen tekeminen voi olla tällä hetkellä aika haastavaa, sillä hyökkäyksiä tulee useilta eri suunnilta: konservatiivit, uskovaiset, konstruktivistit, femninistit...
Ehkä sosiobiologian pahin ongelma on kuitenkin sen väärinkäyttö, jolla pyritään perustelemaan tai oikeuttamaan joitakin nykyisiä sosiaalisia käytäntöjä. Tätä ei pitäisi yhdenkään itseään kunnioittavan sosiobiologin sietää.
Sen sijaan, että antauduttaisiin huterasti perusteltuun ideologiseen taistoon ihmisen käyttäytymisen selittämisestä, olisi hedelmällisempää pohtia tieteenalasta riippumatta hyviä mittareita sille, miten ihmisen käyttäytymisen vaikuttimia voitaisiin tutkia pätevästi sortumatta liikoihin arvailuihin ja tulkintoihin. Esimerkiksi sosiologian teoretisoinnit ovat tuntuneet menettävän otteensa tieteellisen tutkimuksen metodiikasta jo ajat sitten.
Aito tieteenfilosofinen ongelma on siis, millaisia olisivat ne menetelmät, joilla voitaisiin erotella käyttäytymisen sosiaalisia ja biologisia vaikuttimia toisistaan. Eli miten voidaan entistä paremmin osoittaa, että jokin käyttäytymistaipumus on todella biologisesti määräytyvää.
Minusta oli yllättävää, miten vähän rakentavaa ainesta kritiikissä oli. Pääpaino tuntui olevan ideologisella vastustamisella. Ehkä syynä oli se, että olit valinnut linkkisi jotenkin feministisellä painotuksella.Tommi, sä alat oppia. Kyllä susta vielä mies(aktivisti) tulee.
Seksualisti, eihän vastustajan tai keskustelukumppanin ideologinen lähtökohta välttämättä sinällään tee hänen esittämistään näkemyksistä kelvottomia. Kunhan kriittikko tuo aatetaustansa selkeästi esiin, ja tuo aatetausta on moraalinen ja loogisesti perusteltavissa, rehellinen keskustelu on mahdollista.
Käytännössä nuo linkittämäni feministit - kuten minäkin - suhtautuvat sosiobiologiaan epäilevästi juuri siksi, että sillä vaikuttaa olevan hyvin vahva ideologinen, esimerkiksi miesten taloudellista ylivaltaa pönkittävä pohja ja koska vaikuttaa siltä, ettei tuota aatteellista väritystä joko huomata tai myönnetä. Sosiobiologia on populaarilähteissä niin väärinkäytettyä, että tämä epäluulo on perusteltu. Tämä ei kuitenkaan koske pelkkää aikakauslehtihumppaa: myös sosiobiologian tutkimuksen perusmotiivit ja menetelmät vaativat femakko-analyysia. (Ja toki muutakin tieteenfilosofista pohdintaa; ydinpointti on se, että sosiobiologia ei ole tarpeeksi neutraalia ollakseen tarpeeksi luotettava ihmisen käyttäytymisen selitysmalli.)
Luotettavan metodiikan tarpeesta sosiobiologiassa ja muissa tieteissä olen kanssasi samaa mieltä. En kuitenkaan usko, että siihen luotettavuuteen päästään ilman feministien teräviä analyyseja, todenpaljastuksia ja räksytystä.
Blogini linkit on toki useimmiten valittu feministisin perustein. Tämä on avoimesti feministinen blogi. Jos olisin yhteiskunnan rasistisia myyttejä murtava henkilö, blogissani olisi usein linkkejä antirasistiselta pohjalta ilmiöitä analysoiviin kirjoituksiin. (Eiköhän noitakin vielä tule.)
'Mitään ylevää perustetta ei ole, joten se täytyy luoda.'
Tätä sanotaan kulttuuriksi. Tai sivilisaatioksi. Tai uskonnoksi. Joka tapauksessa se löytyy kaikkialta, mihin me pystyapinat olemme levinneet.
'psykopaattijulmurifriikkihirviöhän olisi vain hyvillään siitä, että jotkut toiset joutuvat raatamaan'
Onko tällaisia? Psykopaateille muut ihmiset ovat välineitä ja yhdentekeviä. Normaali-ihmiset oikeuttavat toimintansa, itselleen ja muille, keksivät perusteluita ja uskotvat niihin.
Jeah, Anonilli. Tästähän mä just puhuinkin. Eli ihmiset tuntevat tarvetta oikeuttaa kyseenalaisen toimintansa kuka milläkin tarinoilla. Ihminen, jolla ei olisi tarvetta tehdä näin vaan joka avoimesti iloitsisi muiden kärsimyksestä, olisi sitten semmoinen psykopaatti.
Lähetä kommentti