13. syyskuuta 2009

Black Tie White Noise

Varsinkin Yhdysvaltojen valtavirtafeminismiä on syytetty siitä, että se helposti unohtaa mustien naisten näkökulman. Tämä varmasti pitää paikkansa. En tosin aio vähätellä omaa liljanvalkeaakaan kärsimystäni, en kaltaisteni ihmisten kärsimyksiä, minkään syyn nojalla. Mutta on tärkeää huomata, kuinka sorron mekanismit risteävät.

Hommawatch-blogissa seurataan rasistista naisvihamielistä homofobista kriittistä Homma-keskustelufoorumia. (En linkitä sinne.) Noista kerätyistä keskustelunpätkistä näkee erityisen selvästi, kuinka naisten vihaajat ovat usein myös rasisteja ja homojen syrjijiä.


Muutoin tuskin voisi ollakaan. Sorto perustuu sille ajatukselle, että etuoikeutetun ryhmän lisäksi on olemassa vähintään yksi toinen, huonompi ryhmä. "Huonommuuden" katsotaan olevan alisteisten ryhmien ihmisten luonnollinen ominaisuus: mitä he ikinä tekevät, se on osoitus heidän luontaisesta vääryydestään. Ja koska he ovat sellaisia kuin ovat, heidät kuuluukin pitää poissa vallasta.


Homma-forumin kunniaksi tunnustan väriä:



Homma-foorumista:



Etuoikeudesta:





(EDIT MM 14.9.09: Lisäsin linkkejä.)

10 kommenttia:

Panu kirjoitti...

Tiedätkös, että Hommafoorumilaiset epäilevät minua Hommawatchin (ja eräiden muidenkin rasisminvastaisten blogien) ylläpitäjäksi? :D

Muuten: miten selität sen, että feministien kellokas Anja Kauranen-Snellman-mikälie on suuri Halla-ahon ystävä ja ihailija? Minähän olen antanut sille selitykseni jo kauan sitten, mutta taisi sinulta jäädä tajuamatta.

Aion muuten lähiaikoina kommentoida blogissani Monica Antonssonin kirjaa Mia - sanningen om Gömda, joka paljastaa erään toisen feministien ideaalin eli Liza Marklundin rasististen valheiden kylväjäksi.

S. / Feministi kirjoitti...

Aiheeseen liittyen kirjoitin juuri etuoikeuden käsitteestä. Valkoinen etuoikeus on se, joka on mahdollistanut sen, että feminismissäkin on keskitytty enemmän valkoisten naisten ongelmiin.

Valkoisen etuoikeuden huomioiminen ei tarkoita sitä, että omaa kärsimystä pitäisi vähätellä. Kyllä kaikkiin epäkohtiin pitää voida puuttua. Mutta perspektiiviä on hyvä laajentaa, että on tietoinen myös niistä tasa-arvo-ongelmista, jotka eivät suoraan kosketa itseä. Pahimmillaan feminismiä voidaan käyttää keppihevosena rasistisille pyrkimyksille. Jos ruotsi sujuu, tässä hyvä, vapaasti saatavilla oleva artikkeli aiheesta:
Upplyst fundamentalism? Invandring, feminism och högern.

Kyseessä on ruotsinnos artikkelista Enlightened fundamentalism? Immigration, feminism and the Right, joka on valitettavasti saatavilla ilmaiseksi vain niille korkeakouluopiskelijoille, joiden oppilatos tilaa Race & Class-lehteä. (Pitää siis olla yliopiston verkossa, että tuon voi ladata.)

Listaamiesi linkkien jatkoksi haluan vielä ehdottaa tätä kirjoitusta: The F-Word
Features
Piercing the whitening silence

Tuo on yksi parhaista kirjoituksista jonka olen ikinä lukenut aiheesta, ja suosittelen lukemaan myös kirjoituksen sisältämät linkit. :)

Eino Empaatti kirjoitti...

Rasistit naisten vihaajat eivät ehkä kuitenkaan ole hankalin ryhmä antirasistisen feministin kannalta, koska heistä on niin helppo erottautua. Vaikeampia ovat mielestäni ihmiset, jotka ovat selvästi toista, mutta eivät toista. Mustia naisia sortaa paitsi valkoisten ylivalta, usein myös miesten valta heidän oman etnisen ryhmänsä sisällä. Mutta jos yrittää esittää asiallista kritiikkiä jälkimmäistä kohtaan, assosioituu liian helposti ihmisiin, joille tällainen "mustien naisten puolustus" on myös väline rasististen kommenttien esittämiseen tyyliin "ne mustat vaan biologialtaan ovat sellaisia, että niille sukupuolten tasa-arvo ei luonnistu". Koeta siinä sitten selittää, että mielestäsi esim. a) sukupuolten epätasa-arvo vaikka joissain islamilaisissa ryhmissä on väärin, mutta että b) islamiin ja sen harjoittajiin sinällään suhtaudut ihan neutraalisti, kun kannattamalla a):ta leimaudut kuitenkin automaattisesti rasistiksi.

myytinmurtaja kirjoitti...

Kiitos linkeistä, S. :-) Panin etuoikeus-jutun ja Piercingin tuon varsinaisen kirjoituksen yhteyteen.

En ole eri mieltä kanssasi. However: Naisten helmasynti on minun mielestäni oman kärsimyksen vähättely ja kanavointi muiden sorrettujen ryhmien puolustamiseen. Naisilla on usein sellainen ritarillinen reaktio, että alamme puolustaa muita ja jätämme omat asiamme kesannolle.

Äärimmäinen klisee-esimerkki tästä on heteronainen, joka on homoaktivisti, aktiivinen antirasisti, miesten oikeuksien puolustaja - mutta ei aja naisasiaa, koska "naisillahan on asiat jo niin hyvin".

On tietenkin hyvä asia puolustaa muita ja tunnistaa oma etuoikeutensa. Ja oikeastihan tietysti nuo puolustamisen eivät ole toisensa poissulkevia.

myytinmurtaja kirjoitti...

Eino: Olen samaa mieltä kanssasi. Se on todella vaikeaa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Panu: Jahajaha.

S. / Feministi kirjoitti...

"Äärimmäinen klisee-esimerkki tästä on heteronainen, joka on homoaktivisti, aktiivinen antirasisti, miesten oikeuksien puolustaja - mutta ei aja naisasiaa, koska "naisillahan on asiat jo niin hyvin"."

Minä olin tällainen teini-ikäisenä, koska uskoin myyttiin tasa-arvoisesta Suomesta. Mulla on edelleen tosi paljon tuttuja, jotka eivät koe, että mitään tasa-arvo-ongelmaa olisikaan. Kuten sanoit kommentissasi blogissani, "helpommalla pääsee kun panee silmät kiinni".

Jos kuitenkin on feministi, ja on tietoinen sukupuolisorrosta, niin en näe sinä ongelmaa, jos kirjoittaa muistakin sorron muodoista, kuin suoraan sukupuoleen liittyvistä. Patriarkaattia kuvaavampi sana on mielestäni kyriarchy. ("Kyriarchy is best theorized as a complex pyramidal system of intersecting multiplicative social structures of superordination and subordination, of ruling and oppression.") Liittyy siis intersektionaalisuuteen. (Täytyykin kirjoittaa siitä joku päivä...) Tai kuten Latoya kirjoittaa Feministessä: Ewwww! You got your other issues in my feminism!
Pointtini on siis, että aina eri sorron muotoja ei voi aina erottaa toisistaan.

Ja tuohon Eino Empaatin esittämään ongelmaan linkittämäni artikkeli "Enlightened fundamentalism" antaa eväitä ajattelulle.

anonilli kirjoitti...

'Muutoin tuskin voisi ollakaan. Sorto perustuu sille ajatukselle, että etuoikeutetun ryhmän lisäksi on olemassa vähintään yksi toinen, huonompi ryhmä.'
Eroja on, silti. Naisten asema voi olla huonompi tai parempi, mutta missään kulttuurissa ei tulla toimeen ilman heitä. Eräiden toisten ryhmien olemassaolo ylipäätään voi olla ongelma, joka voidaan ratkaista pistämällä ne kuoppaan.

myytinmurtaja kirjoitti...

Anonilli: Oh yes. Sen sanon, että jos meidät naiset olisi voitu kaikki tappaa, sehän olisi tehty jo ennen ajanlaskumme alkua...

myytinmurtaja kirjoitti...

S: Pointtini on siis, että aina eri sorron muotoja ei voi aina erottaa toisistaan.

Olen samaa mieltä. Tarkoitukseni ei siis ole vähätellä tuota sorron muotojen yhteenkutoutumisen ongelmaa. (Varsinkin niillä on superpaska tilanne, joilla on koko onneton köyhyys-naiseus-rasismi-sairaus-jokumuu-jättipotti! Nuohan tunnetusti vielä ruokkivat toisiaan: köyhyydestä on melkein mahdoton päästä, jos on nainen ja sairas (tms).)


Tuossa naisasian ajamattomuudessa on varmaan sekin, että lähelle on vaikea nähdä. Oma arki kummallisuuksineen tuntuu helposti "normaalilta", oli se sitten miten friikkiä tahansa.

Hassua kyllä, anonilli osui olennaisimpaan pointtiin: naiset ovat kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina, välttämätön ihmisryhmä. Muut voidaan ryhmänä vaikka murhata - naisia ei voi, naiset tekevät välttämättömän lisääntymis- ja ruuanhankkimistyön. Luulen, että siksi naisten sortokin on kudottu useimpien kulttuurien pohjakankaaseen, perusrakenteeksi. Sitä ei saa edes ajatella.