5. helmikuuta 2010

Oikeusvarmuus

Iltalehti 2.2.10: Hovi lievensi raiskaajan tuomion
Hakkaamisesta ei lisärangaistusta



Iltalehti 3.2.10: Poliisi raiskasi 16-vuotiaan tytön kahdesti




Allekirjoita sinäkin: www.amnesty.fi

20 kommenttia:

myytinmurtaja kirjoitti...

Jos raiskaaja ei raiskatessaan pahoinpitele uhriaan, raiskaus ei ole kovin vakava eikä sitä voi langettaa kovaa tuomiota.

Jos raiskaaja raiskatessaan pahoinpitelee uhriaan, silloin pahoinpitely kuuluu raiskaukseen eikä siitä voi langettaa kovaa tuomiota.

Jos raiskaaja raiskatakseen käyttää virka-asemaansa väärin, ei häntä voida syyttää virka-aseman väärinkäytöstä.

Eino Empaatti kirjoitti...

Ja ensikertalainen selviää ehdollisella vaikka alaikäisen raiskauksesta. Toivottavasti oikeusministeriössä nyt muutetaan ainakin tätä lainpykälää:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010020411059481_uu.shtml

Tomi kirjoitti...

Vaikka en usko kovien rangaistusten, voimaan ihmetyttää joidenkin (hovi)oikeuksien linjaukset.

Nämä päätökset sotivat monesti yleistä oikeustajua vastaan.

Kuitenkin tuomioita kritisoidessa, pitää muistaa, että monasti tappajakin saa lievän rangaistuksen.

Anonyymi kirjoitti...

Pahoinpitelyjen ottaminen tuomiosta pois oli perusteltua sillä raiskauksen tunnusmerkkeihin kuuluu väkivalta jos väkivaltaa ei ole on kyseessä sukupuoliyhteyteen pakottaminen (lievä raiskaus). Samalla logiikalla ei taponkaan yhteydessä tuommita erikseen pahoinpitelystä. Mitä toiseen tapaukseen tulee niin yleensä ensikertalaiselle annetaan ehdollinen tuomio jos vankeutta tulee 2v tai alle.

Seuraava kysymys on että onko rangaistusten tuomiohaarukat oikein, mutta se on lainsäätäjien eikä tuomareiden asia.

myytinmurtaja kirjoitti...

Ano, tässä on kyse siitä, että laki ei tunnista naisiin kohdistuvia viharikoksia eikä rankaise niistä niiden ansion mukaisesti.

Siis tosiaan juuri tästä:

"Seuraava kysymys on että onko rangaistusten tuomiohaarukat oikein, mutta se on lainsäätäjien eikä tuomareiden asia."

Tämä, tämä ei ole mikään pikkujuttu. Se ei ole mikään laiska ajatusleikki iltapäivän ratoksi.

Jokainen tällainen raiskausuutisointi kertoo meille naisille, että emme ole samanarvoisia kansalaisia kuin miehet.

myytinmurtaja kirjoitti...

Sinänsä minusta on tietenkin hyvä, että näistä teoista uutisoidaan. Varmasti noista raiskauksista annetut rangaistukset olivat lainmukaisia, mutta ne eivät ole ihmisten yleisen oikeustajun mukaisia. Joten toivon mukaan lainsäädäntöä muutetaan.

Laki muuttuu hitaasti, se on selviö. Se muuttuu tunnetusti hitaammin kuin yhteiskunta, se ei tietenkään ehdi reagoida reaaliaikaisesti ajan muutoksiin.

Minua vituttaa se, että vielä nykyisin lainsäädännössä minun väkeni asioita ei pidetä kovin tärkeinä.

Anonyymi kirjoitti...

"raiskauksen tunnusmerkkeihin kuuluu väkivalta jos väkivaltaa ei ole on kyseessä sukupuoliyhteyteen pakottaminen (lievä raiskaus)"

Raiskaus on kai oikea raiskaus vain silloin, kun musta laiton maahanmuuttaja on päivänvalossa puskaraiskannut toppahaalariin pukeutuneen alaikäisen vaalean neitsyen, pahoinpidellyt tämän henkihieveriin ja tartuttanut tälle AIDSin. Muutenhan tekoa on kutsuttava vain hetkelliseksi luvattomaksi käyttöönotoksi.

Vaalea neitsyt oli tietenkin koulumatkalla, eihän siveä immenkalvonvaalija poistuisi kotoaan kuin oppivelvollisuuttaan suorittamaan.

Nerea

Anonyymi kirjoitti...

Raiskaukseen ei "kuulu" väkivalta. Raiskaus on väkivaltaa.

Väkivallalla tai tappamisella uhkaaminen on monissa tapauksissa aivan riittävä ase. Jos joku on niin kusipää ja paha ihminen, että sekä raiskaa että pahoinpitelee henkihieveriin, hän ansaitsee rangaistuksen molemmista rikoksistaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Tämä, tämä ei ole mikään pikkujuttu. Se ei ole mikään laiska ajatusleikki iltapäivän ratoksi."

Vakava asia on kyseessä. Miten sinä asiaa korjaisit? Omasta mielestäni tässä olisi kaksi vaihtoehtoa, ensimmäiseksi nykyisiä tuomiohaarukoita voisi kiristää tai sitten vaihtoehtoisesti tuomittaisiin "seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta" johonkin kiinteään rangaistukseen ja tähän kaikki väkivalta päälle. Toisaalta seksuaalirikoksista annettavia tuomioita pitää kohdella samoin kuin muitakin eli <2v voidaan määrätä ehdollisena ja ehdoton muuntaa yhdyskuntapalvelukseksi kuten muissakin tapauksissa. Viha rikokset ovat oikeuskäytännössä hyvin vaarallisia sillä silloin toisten ihmisten kärsimys on suurempaa kuin toisten.

Nerean kommenttia en ihan ymmärrä, yleensä on ollut tapana määritellä lievä,tavallinen,törkeä aksellilla kriminalisoidut teot. Näille on oltava jotkut kriteerit ja nykyisin rikoslaista löytyy vakavuuden mitta väkivallan mukaan.

Yleinen asenne lainsäädännössä on että rikokset rahaa vastaan ovat vakavampia kuin rikokset ihmisiä vastaan. Tämä johtuu varmasti siitä että tavallisia ihmisiä on jokapaikassa mutta rahaa vain vähän. Maailma on varsin kiero ja epäoikeudenmukainen tässä suhteessa.

P. Oliisi

Anonyymi kirjoitti...

Raiskaushan ON väkivaltaa. Monet miehet vain mieltävät sen seksiksi, josta nainen ei vain sillä hetkellä ole kovin innoissaan ja kun tiedetään joidenkin miesten heikot rakastajantaidot (huom. mieskommentoijille, että tiedetään, ettei jotkut naisetkaan ole kovin hyviä!), jossa oma tyydytys on ainoa tavoite, ei ihme, että kokemus naisista rajoittuu sellaisiin, joita seksi ei tunnu kovin paljoa kiinnostavan ja sitten ihmetellään, kun joku syyttää raiskauksesta... Tämä asenne koskee etenkin ns.deittiraiskauksia, mutta huonossakaan deittiseksissä nainen ei ole sammunut tai rimpuilee ja yrittää pois tilanteesta, joten luulisi tyhmemmänkin miehen tajuavan eron?

Itseni on joskus raiskattu, mutta seksistä pidin sitä ennen ja pidän edelleen ;) Huonoa seksiä ei tulisi koskaan mieleeni rinnastaa raiskaukseen, koska olenhan siinä toisena aktiivisena osapuolena, raiskauksessa taas en...

Suomessa myös pahoinpitelyistä ja jopa tapoista saa lieviä tuomioita ja tappo on pahempi asia kuin raiskaus. Raiskauksesta taas usein selviää ilman pysyviä fyysisiä vammoja, jos siinä ei ole mukana myös muuta väkivaltaa.
Henkisistä vammoistakin voi selvitä, mutta monet haluavat stigmatisoida raiskatun naisen loppuiäkseen "huonommaksi" naiseksi, joka on kyvytön esimerkiksi täysipainoiseen parisuhteeseen. En ymmärrä miksi? Ollaanko Suomessakin alitajuisesti sitä mieltä, että raiskattu nainen on häpäissyt itsensä ja perheensä vai mistä tämä asenne kumpuaa?

Tiedän tasan tarkkaan mistä puhun enkä millään lailla vähättele raiskauksen vaikutuksia uhrille, mutta se ei todellakaan estä eikä saisi estää nauttimasta elämästä. Toki raiskaukseni jälkeen tapaamani miehet ovat olleet avainasemassa sille, että ajattelen näin, sillä he ovat suhtautuneet minuun normaalisti, hyväksyvästi ja ihaillen. Tällaisia miehiä siis todella toivon kaikille raiskatuille naisille; tälle uutisen tytölle ennemmin vielä poikia. ;)

Tomi kirjoitti...

Monesti raiskaus- ja varsinkin pedofiiliatapauksissa olemme valmiit laskemaan sitä rajaa mikä määrä ja millaisia todisteita tarvitaan tuomioon.

Tämä johtunee tekojen aiheuttamasta inhosta ja vihasta.

Mutta oikeuslaitoksessa tämän rajan ei pitäisi laskea, eli pelkän (uhrin) sanan ei pidä riittää tuomioon.

Laissa voitaisiin tosin rangaistusasteikkoa kiristää.

Anonyymi kirjoitti...

P. Olliisi: "Nerean kommenttia en ihan ymmärrä, yleensä on ollut tapana määritellä lievä,tavallinen,törkeä aksellilla kriminalisoidut teot. Näille on oltava jotkut kriteerit ja nykyisin rikoslaista löytyy vakavuuden mitta väkivallan mukaan."

Mitä muuta sukupuoliyhteyteen pakottaminen voisi olla kuin raiskaus? On järkyttävää, että raiskausta kutsutaan raiskaukseksi vasta silloin, kun uhri vielä piestään. Aivan kuin murha olisi murha vasta silloin, kun uhri myös raiskataan.

Nerea

Eino Empaatti kirjoitti...

Nerea: "Mitä muuta sukupuoliyhteyteen pakottaminen voisi olla kuin raiskaus?"

Minulla on hämärä muistikuva, että sukupuoliyhteyteen pakottamisen alle laissa laskettaisiin ainakin tapaukset, joissa ei uhkailla väkivallalla, vaan esimerkiksi kiristämällä: jos siis esimerkiksi entinen rakastajatar uhkaa miehelle kertovansa heidän suhteestaan miehen vaimolle, ellei mies tule hänen kanssaan sänkyyn, tai jos johtaja uhkaa alaistaan erottamisella, jollei alainen harrasta seksiä hänen kanssaan. Sitä en osaa sanoa, pitäisikö tällaisia tapauksia jo kutsua raiskauksiksi.

Lakitekstistä tarkastettuani jo pelkkä väkivallalla uhkailu tai uhrin tajuttomuus, pelkotila tai puolustuskyvyttömyys riittäisi periaatteessa raiskaussyytöksen nostamiseen.

S. / Feministi kirjoitti...

Eino Empaatille: Minä ymmärrän raiskauksen teoksi, jossa joku pakottaa toisen ihmisen yhdyntään vastoin tämän tahtoa. Sillä ei ole väliä, millä tavalla pakottaminen tapahtuu. Suomen lainsäädäntö erottelee tahdonvastaisen yhdynnän ja raiskauksen välillä, ja siksi Suomen lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Myytinmurtaja linkitti kirjoituksessaan Amnestyn vetoomukseen, jossa sanotaan näin: "Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan kaikki tahdonvastaiset yhdynnät on tulkittava raiskaukseksi. Raiskausta ei siis määrittele fyysinen väkivalta vaan uhrin suostumuksen puute."

Anonyymi kirjoitti...

"Ano, tässä on kyse siitä, että laki ei tunnista naisiin kohdistuvia viharikoksia eikä rankaise niistä niiden ansion mukaisesti."

Laki kyllä tunnistaa, lainoppineet eivät. Käsittääkseni raiskauksista on annettavissa kunnon vankilatuomiot, mutta jostain syystä nämä ihmeelliset "tekijällä on työpaikka minkä se menettää" lieventämisperusteet tuntuvat tuppaamaan näihin tuomioihin, ainakin otsikoiduimpihin.

Ylähaitari liikkuu raiskaustuomioissa 6-10 vuoden välillä, lain mukaan. Harva vain tuota istuu, ensikertalaisena. Ja ei se kyllä mene meikäläisen oikeustajuun ainakaan, miten hampunkasvatuksesta tai talousrikoksista tulee useampi vuosi ehdotonta ja mainitsemassasi tapauksessa selviää ehdollisella vaikka useamman rikosnimikkeen tunnusmerkit täyttyvät.

Tässä on populismia parhaillaan tosin, ihme että näinkin kauan kesti että joku tajusi tämän asian taakse astumalla saisi luultavasti muutaman äänen: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/lievista_raiskaustuomioista_ehdotetaan_laajaa_selvitysta_1427248.html?origin=rss

Hyvä asiahan tuo, jos tuosta oikeasti mitään muutosta seuraa, mutta oma usko ei ole kovin korkealla.

Anonyymi kirjoitti...

Uhrin tajuttomuus ei useinkaan johda raiskaussyytteeseen, vaan tekoa pidetään seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Raiskaustapauksia voidaan myös jollakin tapaa luokitella, toki termi lievä raiskaus on äärimmäisen tökerö. On olemassa joukkoraiskauksia, raiskauksia, jotka vammauttavat uhrin fyysisesti pysyvästi, raiskauksia, jotka voivat kestää useita päiviä jne. Kyllä nämä ovat minusta törkeämpiä raiskauksia, kuin se jonka minä aikoinaan koin, vaikka siihenkin liittyi kaikenlaista.
Myös se kuka raiskaa vaikuttaa raiskauksen törkeysluokitukseen: omasta mielestä tutun ihmisen tekemä raiskaus on törkeämpi kuin vieraan ihmisen tekemä. Itselle olisi myös ollut astetta vastenmielisempää, jos tekijä ei olisi ollut omaa ikäluokkaani.

Minusta siis raiskauksia voi kyllä jossain määrin luokitella, aivan kuten pahoinpitelyitäkin ja toisen hengen riistämisiä.

Anonyymi kirjoitti...

"Minusta siis raiskauksia voi kyllä jossain määrin luokitella, aivan kuten pahoinpitelyitäkin ja toisen hengen riistämisiä."

Joo, luokitella, joo. Kutsuttakoon niitä kuitenkin oikealla nimellä, raiskauksiksi.

Nerea

Eino Empaatti kirjoitti...

S./Feministi: "Minä ymmärrän raiskauksen teoksi, jossa joku pakottaa toisen ihmisen yhdyntään vastoin tämän tahtoa. Sillä ei ole väliä, millä tavalla pakottaminen tapahtuu."

Tämä on ihan johdonmukainen käsitys ja mieluusti voisin itsekin seurata sitä. Luulen vain, että keskivertotallaaja ei välttämättä olisi samaa mieltä: omista esimerkeistäni vaikkapa aviomiestä kiristävä ex-rakastajatar ei joidenkin mielestä täyttäisi varmaan edes rikoksen tunnusmerkkejä. Pitäisi siis lain muuttamisen lisäksi myös "moraalisesti kasvattaa" kanssaihmisiä.

myytinmurtaja kirjoitti...

P. Oli Isi: "Miten sinä asiaa korjaisit?"

Korjaisin asiaa kahtaalta: ensinnäkin, selkeissä raiskaustapauksissa raiskaustuomioita on kovennettava. Selkeä raiskaustapaushan on sellainen, jossa raiskattavalle on aiheutettu vakavaa ruumiinvammaa ja/tai raiskaus on muuten selkeästi todennettavissa - siis muut kuin "vain" sana sanaa vastaan -tapaukset.

Nämä ovat varsin ongelmattomia raiskauksia tuomion antamisen kannalta. Teko on selkeä, maksakoon tekijä siis ansionsa mukaan. Raiskaustuomion pitäisi olla niin kova, että se antaa naisille viestin: olet oikea kansalainen.


Ainoa oikeasti ongelmallinen tilanne raiskaustuomioissa ovat ne raiskaukset, joista ei jää fyysisiä jälkiä. Siis ne tilanteet, joissa tosiaan on yhden ihmisen sana toista vastaan. Oikeuskäytäntömme perustuu (oikeutetusti) siihen, että viaton ei saa kärsiä. Siksi loisilla on valitettavasti aina porsaanreikä, siksi tämänkaltaiset raiskaukset ovat vaikeita todeta ja tuomita.

En tiedä, miten tämä jälkimmäinen tilanne ratkaistaisiin lain keinoin. Saattaa olla, että tämänkaltaisissa rikoksissa laki yksinkertaisesti bugaa aina.


Paras muu kuin juridinen ratkaisu näiden "harmaiden raiskausten" (ei ole ongelmaton termi, tiedän) torjuntaan on arkinen huorittelu. Naisten täytyy alkaa tietoisesti ja harkitusti puhua pahaa - tai pikemminkin totta - pahaa tekevistä miehistä. Ne miehet on aktiivisesti eristettävä tuttavapiiristä. Jos Jari ei usko eitä, Jari täytyy leimata kaveripiirissä pahaksi huoraksi. Joka naisen tai tytön on kuultava ja kerrottava eteenpäin, mitä Jari teki. Näin kaikki voivat varoa Jaria. (Siltikään ei ole naisen vika, jos Jari käy hänen kimppuunsa. Tiedostan myös, että on huono asia, jos kaikki paine raiskauksen torjuntaan on perverssisti naisten harteilla.)

Anonyymi kirjoitti...

Kansanedustajat ovat yhtä mieltä myös siitä, että oikeuskäsittelyssä väkivaltaa ei saa katsoa vain osaksi raiskausta. Tekijöille olisi siis annettava tuomio seksuaalirikoksesta ja tämän lisäksi pahoinpitelystä.

- Raiskaus on niin vakava rikos että kaikki sen ympärillä oleva väkivalta tulee siihen päälle, tiivistää Kari Uotila.
(Yle 8.2.)

Sattuipa vaan silmään, että kyllä ne lainsäätäjätason ihmisetkin ovat meidän kanssamme samaa mieltä.