Tupakkayhtiöt markkinoivat tuotteitaan erityisesti kehitysmaiden naisille. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan markkinointi on onnistunut pelottavan hyvin, sillä kehitysmaissa erityisesti naisten ja nuorten tupakointi lisääntyy huimaa tahtia.
Esimerkiksi rutiköyhässä Bangladeshissa savukkeita markkinoidaan väitteillä, joita useimmissa länsimaissa pidettäisiin pöyristyttävinä. Tupakkamainoksissa tupakoitsijat esitetään älykkäämpinä, vireämpinä ja parempina rakastajina kuin tupakoimattomat.
Naisille tupakointia mainostetaan esimerkiksi helpolla synnytyksellä: Jos nainen tupakoi, lapsi ei kasva kovin suureksi. Tämän vuoksi synnytys helpottuu eikä ole niin kivulias.
(...)
Pienet, söpöt tupakkarasiat on suunniteltu miellyttämään naisten silmää ja savukkeista on tehty äärimmäisen ohuita. Kaiken tämän tarkoitus on, että naiset tahtoisivat kantaa savukerasioita koko ajan mukanaan - aivan kuten suosikkihuulipunaansa.
- Tupakka-askeista on tehty esimerkiksi vaaleanpunaisia. Lisäksi markkinoilla on esimerkiksi hedelmänmakuisia savukkeita, Assunta lisää.
Tupakkayhtiöt asialla taas. Häikäilemätöntä, kylmää röyhkeyttä. Mutta pahoin pelkään että markkinointi tepsii.
Naiset tahtovat ja ovat kaikkina aikoina tahtoneet olla vapaita ja vallakkaita - sanalla sanoen onnellisia. (Kukapa ei?) Kun kehitysmaiden naisten on vaikea vaikuttaa elämäänsä muuten, heille on helppo myydä vapauden ja vallan symbolia.
Samalla laillahan tupakkaa markkinoitiin 20-luvulta alkaen länsimaitten naisille. Flapperit, lyhyttukkaiset menotytöt, ottivat kielletyt vapautensa ja pistivät sen merkiksi korren palamaan. Huulipunaan tahriintunut savuke oli uuden, vapautuneen naisen symboli. Myöhemmin röökaajaa kehuttiin elegantiksi, hienostuneeksi, sivistyneeksi maailmannaiseksi.
Tupakan vapaus on tietysti oikeasti vain keuhkosyövän vapautta. Mutta toivo paremmasta myy tehokkaammin kuin mikään muu.
Samasta aiheesta:
6 kommenttia:
Vintage-tupakkamainoksia:
boingboing: Vintage Marlboro ads targeted at moms
Found in Mom's Basement: Vintage tobacco advertising
12 Vintage Cigarette Ads They Would Never Get Away with Now
Luulen tosin, että nimenomaan flapperien ja heidän tupakointinsa tapauksessa kyse ei ehkä niinkään ollut tupakkayhtiöitten laskelmoidusta markkinoinnista, vaan pikemminkin kapinallisten naisten itse luomasta ilmiöstä, johon tupakkafirmat sitten iskivät kiinni.
Monet pörsiyhtiöt käyttävät hyväkseen kehitysmaiden lainsäädännön (ja viranomaisvalvonnan) heikkouksia.
Kuten tässä tapauksessa.
Monissa muissa tapauksissa yhtiöt siirtävät tuotantoaan maihin, joissa vaaralliset ja luontoasaastuttavat tuotantotavat ovat salittuja.
Parhaiten tilanteeseen voidaan puuttua tukemalla kehityismaiden hallinnon ja lainsäädnön kehittymistä, kytkemällä esimerkiksi kehitysapu lainsäädäntöön.
"Naisille tupakointia mainostetaan esimerkiksi helpolla synnytyksellä: Jos nainen tupakoi, lapsi ei kasva kovin suureksi."
Hyi että! Vähän niin kuin alkoholia mainostettaisiin raskaana oleville naisille sillä verukkeella, että tulee helppohoitoisia lapsia, jotka eivät ole koko ajan kyselemässä tyhmiä.
Joskus 70-luvullahan alettiin muuten markkinoida ensisijaisesti naisille ns. "light"-savukkeita, joiden haitat eivät tainneet paljoa erota tavallisista savukkeista: kierosti käytettiin jo tuolloin hyväksi naisten halua terveelliseen elämäntyyliin.
Sitä et tietenkään myönnä, että naisten opettaminen tupakoimaan on esimerkiksi Suomessa täysin feministien syytä. Vielä 90-luvulla Ydin-lehdessä joku naisten tupakoinnista huolestunut kertoi saaneensa vastaukseksi vain "bronkiittisen naurun" soitettuaan Naisasialiitto Unioniin ja ehdotettuaan naisten toimintaa tupakointia vastaan siitä näkökulmasta, että tupakka on suurteollisuusimperialismia ja kapitalismia, jolla sorretaan naisia ja tuhotaan naisten terveys.
On ihan hyvä, että ko. henkilön ehdottama näkökulma on sittemmin yleistynyt feministiliikkeessä. Silti olisi asiallista, jos sinäkin kykenisit itsekriittisesti pohtimaan, mikä on ollut feminismin todellinen rooli tupakoinnin leviämisessä naisten keskuuteen.
Itse asiassa siinä vaiheessa kun feminismi 70-luvulla levisi Suomeen, täällä oli suurin piirtein kaikki merkittävimmät uudistukset naisten aseman parantamiseksi jo toteutettu (äänioikeus ym.), joten feministien tehtäväksi jäi lähinnä tupakoinnin ja viinankäytön markkinoiminen naisille, siis se että mentiin tärkeinä kapakkaan polttamaan ja juomaan, "koska nykyään naisetkin saavat".
Panu: "Vielä 90-luvulla Ydin-lehdessä joku naisten tupakoinnista huolestunut kertoi saaneensa vastaukseksi vain "bronkiittisen naurun" soitettuaan Naisasialiitto Unioniin ja ehdotettuaan naisten toimintaa tupakointia vastaan siitä näkökulmasta, että tupakka on suurteollisuusimperialismia ja kapitalismia, jolla sorretaan naisia ja tuhotaan naisten terveys."
Mikä sitä henkilöä sitten esti ihan omin päin tekemästä tupakanvastaista työtä? Jokin suuri kampanja tyyliin "Hei, tupakka tuhoaa sekä naisten että miesten terveyden!" olisi ollut 90-luvulla ihan paikallaan. Hitto, jos se mainitsemasi ihminen vain ei olisi ollut laiska pelkuri, vaan olisi tarttunut uutterasti toimeen, niin ehkä baaritupakointi olisi kielletty jo paljon aikaisemmin!
Mutta noin yleisesti, maassamme on kuitenkin aika liuta tupakointiaKIN pahempia epäkohtia. Tupakointi on aika tyypillinen yhteiskunnallinen sivuoire: kun ihmisillä muutoin on kurjaa, he turvaavat päihteisiin. Eivät päihteet siinä ole kuin sairauden oire.
Korjaamista huutavia epäkohtia oli ja on Suomessakin hyvä liuta. Siltä pohjalta on vähän lapsekasta olettaa, että Unioni ryhtyisi esimerkiksi väkivallan vastaisen työn sijaan pusaamaan jotain röökittömyyskampanjaa.
Ei kaikkeen millään riitä resrsseja. Siksi asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen.
Lähetä kommentti