Mietin tässä ystävääni Xynthiaa (nimi muutettu) ja hänen pientä tytärtään, Virmeliinaa (nimi muutettu). Virmeliinan synnytys oli aika vaikea. Xynthialle tuli siinä pusertaessaan eräs komplikaatio, en sano mikä. Nykysairaalassa se onneksi saatiin hoidettua täysin ongelmitta, ja nyt Xynthia tyttärineen on erinomaisessa kunnossa.
Mutta en voi olla ajattelematta, että jos eläisimme sata, kaksisataa, tuhat vuotta sitten, minun ystäväni olisi mitä todennäköisimmin kuollut. Nuori, kaunis, säteilevä ja nerokas ystäväni Xynthia olisi mennyt kaiken lihan tietä. Hänen olisi ollut jätettävä tämän valon maailma vain, koska hän oli ottanut työkseen uuden ihmisen tuomisen maailmaan. Eikä se olisi ollut mikään helppo, siisti kuolema.
Minua ärsyttää nykyinen tapa puhua heteroseksistä ihkukivana viihteenä, jonkinlaisena joogan ja lenkkeilyn välimaastossa olevana hyödyllisenä kuntoilumuotona. Siinä unohtuu kylmä totuus: Seksi on ihanaa ja hienoa, mutta ei se ole vain sitä. Seksi on myös vaarallista. Siihen voi kuolla.
Naisen kuolema seksin takia on ollut se tavallinen tarina, niin monet vuosisadat. Jokainen lisääntymiskykyinen nainen hyvin todennäköisesti joutui monet kerrat painimaan itsensä suuren Kuoleman kanssa.
Mieti. Millaista oli olla nainen joskus vuosisatoja sitten, aikoina ennen toimivaa ehkäisyä? Silloin jokainen nussinta oli riski. Se paljon kritisoitu juutalaiskristillinen seksikielteisyys on osaltaan johtunut tästä: naiselle seksi ja kuolema ovat tosi yhtälö. Raskaaksi tulemisella saattoi olla hirvittävät seuraukset. (Vai mitä luulit? Että seksikielteisyys, tyhmät tabut, olisivat jotenkin itsestään syntynyt ilmiö? Että jotkut ihmiset vain eivät satu pitämään kivasta?)
Tietysti naiset ovat aina myös halunneet tulla raskaaksi! Tietysti lisääntyminen on alun perinkin seksin peruspointti. Tietysti lasten tekeminen on elävä ihme. Tietysti hedelmällisyyteen vaikuttavat monet asiat, ei se ole niin yksi yhteen, ei nainen voi joka hetki tulla raskaaksi. Jotkut eivät voi ollenkaan, ja sekin voi olla tragedia. Mutta silti, seksin pohjalla on aina tämä ongelma: miehille yhdynnästä koituu vähemmän seurauksia kuin naiselle.
Uskon, että hyvin suuri osa naisten nykyisestäkin seksihaluttomuudesta lähtee juuri tästä, siitä, ettei naisten ja miesten työn luontaista epäsuhtaa tunnusteta. Empaattisimmallekin miehelle hetskuyhdyntä on helpompi keissi kuin naiselle: (cis-)miehelle ei voi ikinä käydä niin, että hänen ruumiissaan alkaisi seksin seurauksena kasvaa uusi ihminen. Hän ei koskaan joudu käymään sitä taistelua. Hän on turvassa, vapaa.
(Eihän synnytyskuolleisuus tietenkään ole miehillekään ollut mikään helppo asia! On hirveää katsoa vierestä toisen koettelemusta. Ehkä siksi miesväki on ollut taipuvaista sytyttämään turhia sotia: Jos naisesi kuolee synnyttäessään sinun siittämääsi lasta, se ei sinänsä ole sinun vikasi, mutta survivor's guiltisi täytyy olla mittava.
Ei se ole miesten vika - ei se ole kenenkään vika. Mutta se on tosiasia. Ihmiskunnalla on aina tämä sama perusjako: ne, jotka synnyttävät, ja ne, jotka ovat siitä vapaat. Tämä on toki sama jako kuin tämä, kolikon toinen puoli: on olemassa ne jotka saavat tehdä lapset, ja ne, jotka eivät milloinkaan voi saada tehdä lapsia. Mutta puhutaan siitä toiste.)
Kyllä, seksi on myös iloinen asia. Minusta naisten todellakin on otettava seksuaalisuutensa haltuunsa. Naisille tarvitaan parempaa pornoa ja aika helvetin nopeasti. Alastomia, paljaita miehiä, suloista miehen komeutta, lihaa kuvitelmille. Tarvitsemme parempia ehkäisyvälineitä, oikeudenmukaisempaa työnjakoa silläkin saralla.
Mutta kuoleman varjo, tämä seksin perustotuus, tämä pohjimmainen epäsuhta, on myös muistettava. Se on otettava huomioon.
Siksi helposti saatavilla olevat ehkäisyvälineet ja abortti ovat meidän modernin vapautemme kulmakivet, vielä nytkin. Seksin suhteen on sama kuin ruuan: Vaikka me elämme täällä supermarkettien maassa, älä luule, että me ihmiskunta olisimme jotenkin lopullisesti voittaneet nälän tai janon. Olemme vain parin askeleen päässä nälästä ja kivusta.
EDIT 27.6.10, sanamuotoja muutettu
Samasta aiheesta:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Huom! Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole saarnata mitään biologista essentialismia. Huoravallan lait ja pahat tottumukset ne meidät ensisijaisesti kuristavat, ei meidän oma ruumiimme.
("Huoravallalla" tarkoitan patriarkaattia.)
Osa näistä blogipostauksistani on henkilökohtaisesti vaikeita ja tuskallisia kirjoittaa. Tämä oli sellainen, sillä se sattui hermoon.
Olen sex positive feminist henkeen ja vereen. Uskon, että yksi feminismin anneista on juuri hyvä seksi. (No, niin onkin.) Siksi, kun kirjoitan tästä salaisuudesta, minusta tuntuu, kuin pettäisin omani, kuin riistäisin meiltä seksin ilon.
Mutta kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Eikä ristiriita lopulta ole kuin näennäinen.
Hyvä myyttis, aina vain paremmaksi ja naurettavammaksi menee, siis seksi on nyt miehen syytä vai? Vai onko se luontoäidin syytä vai kuun ja nousuveden? GET OVER IT!
"Huom! Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole saarnata mitään biologista essentialismia. Huoravallan lait ja pahat tottumukset ne meidät ensisijaisesti kuristavat, ei meidän oma ruumiimme. "
Siksi minä kritisoinkin feminismin tuottamaan nykypornoa ja ulkokultaista elämäntapaa.
Kun puhut heteroseksistä niin voisit huomioida että kyse on nimen omaan heteroseksistä. :) Kyse on siis raskaaksi tulon vaarasta heteroseksuaalisessa vaginaalisessa yhdynnässä (ilman ehkäisyä).
Minua ärsyttää jos heteroseksiä pidetään seksin synonyyminä, kun seksiä on niin monenlaista muunlaistakin.
Onnea ystävällesi, hyvä kun kaikki meni lopulta hyvin.
Ano - eka Ano: "Siksi minä kritisoinkin feminismin tuottamaan nykypornoa ja ulkokultaista elämäntapaa."
Noin käy ihmisen, kun se kasvatetaan tynnyrissä.
Ano, toinen, järkevä Ano: "Kun puhut heteroseksistä niin voisit huomioida että kyse on nimen omaan heteroseksistä. :) Kyse on siis raskaaksi tulon vaarasta heteroseksuaalisessa vaginaalisessa yhdynnässä (ilman ehkäisyä).
Minua ärsyttää jos heteroseksiä pidetään seksin synonyyminä, kun seksiä on niin monenlaista muunlaistakin."
Joo, olet ihan oikeassa. Panen tuon heteron tuonne (hah!).
"Onnea ystävällesi, hyvä kun kaikki meni lopulta hyvin."
Todellakin. :-) No, hän ei (ymmärtääkseni) nykytekniikan mittapuulla ollut niin suuressa vaarassa - eri asia olisi sitten tietysti ollut olla sairaalahoidon ulottumattomissa.
Huomaa, etten muuttanut kaikkia kohtia.
Heteronaisten seksi on niin suuri ja laaja asia, lapsivuodekuoleman ongelma on niin laaja, että on oikeutettua sanoa:
Seksi voi tappaa, se on seksin pohjalla oleva perusongelma.
vaikka kaikki seksi ei tapakaan, vaikka jossain seksin muodoissa ei ole tuollaista kuoleman riskia.
MM: "Mutta kuoleman varjo, tämä seksin perustotuus, tämä pohjimmainen epäsuhta, on myös muistettava."
Eräälle minunkin ystävälleni itse asiassa sattui juuri viime viikkoina komplikaatio synnytyksessä, joten ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa. Voimme yrittää tehdä seksin harrastamisesta ja lisääntymisestä hieman oikeudenmukaisempaa naisille, mutta emme mitenkään voi poistaa sitä tosiasiaa, että raskaus (ja siksi tietynlainen seksi) saattaa tappaa naisia (ellei sitten jokin yllättävä tieteellinen läpimurto korjaa tätä seikkaa).
Mutta et kai tarkoita, että tämä kuoleman mahdollisuus pitää koettaa pitää mielessä joka käänteessä? Että jokaisen heteron pitäisi vaikkapa aamukahvia hörppiessään miettiä, että tuli eilen illalla harrastettua seksiä, nyt minä saatan tai kumppanini saattaa kuolla?
Jotenkin epäilen, ettei kukaan jaksaisi pohtia tätä asiaa kovinkaan usein - tai ainakaan tällaisen pohdiskelun ympärillä pyörivä elämä ei olisi kovinkaan mielekästä. Emmehän sano kenellekään potentiaalisesti kuolettavasta, mutta parantumattomasta syndroomasta kärsivälle tai hänen läheisilleen, että koettakaa joka päivä muistaa, että tänään se saattaa olla lähdön hetki tiedossa (tai ainakaan minä en niin sano).
EE: "Mutta et kai tarkoita, että tämä kuoleman mahdollisuus pitää koettaa pitää mielessä joka käänteessä? Että jokaisen heteron pitäisi vaikkapa aamukahvia hörppiessään miettiä, että tuli eilen illalla harrastettua seksiä, nyt minä saatan tai kumppanini saattaa kuolla?"
No en tietenkään (vaikka memento mori ihan yleisestikin ottaen on minusta silloin tällöin käytettynä erittäin hyvä tapa päästä käsiksi siihen, mikä ihmiselämässä oikeasti on tärkeää).
Tarkoitan sitä, että seksistä puhuttaessa kannattaa muistaa myös tämä totuus, ainakin silloin tällöin. Esimerkiksi juuri tossa haluttomuskeskustelussa: uskon itse, että se, että miehet pääsevät seksin suhteen ratkaisevasti "helpommalla", herättää monissa naisissa tiedostamatontakin katkeruutta ja vihaa. Ellei sitä vihaa käsitellä, se muhii ja mätänee. Se ei voi olla vaikuttamatta seksin nautintoon ja elämäniloon (ja kaikkeen muuhunkin).
(blogger temppuilee, joten pilkon kommenttiani:)
Huom, toistan, että lisääntymisen epäsuhtahan ei siis ole millään lailla "miesten vika". Mutta se on fakta, jota ei auta lakaista maton alle. Vastaava epämiellyttävä totuushan on tietysti sitten se, että cis-mies ei koskaan milloinkaan saa olla äiti. Miehen (ja naisen!) on tämä asia vain hyväksyttävä ja käsiteltävä, kuten naisen tuo kuoleman varjo, se raivo jonka se herättää.
Ehkä se ei kaikia haittaa, mutta se haittaa monia. Minulle itselleni sen tajuaminen oli yksi elämäni suurista murroskohdista.
En tiedä vielä, miten sen luonnon oman epäoikeudenmukaisuuden tarkkaan ottaen saisi maadoitettua - toivottavasti jonain päivänä olen keksivä keinoja siihen. Mutta ei se vaikenemalla mene pois.
Siis minusta on syytä pitää mielessä kaksi asiaa samaan aikaan, sen joka siihen pystyy: että seksi on ihanaa ja hienoa, ja samaan aikaan sillä on synkkä pohja.
EE: "Jotenkin epäilen, ettei kukaan jaksaisi pohtia tätä asiaa kovinkaan usein - tai ainakaan tällaisen pohdiskelun ympärillä pyörivä elämä ei olisi kovinkaan mielekästä."
Ihan viime vuosikymmeniä lukuunottamatta kaikkien naisten on ollut pakko kohdata tämä ajatus. Pakko. Mieti, miltä jostain heleästä 1500-luvun morsiamesta on tuntunut, häidensä aattona? Ehkä hän alistui kohtaloonsa, kun ei muuta voinut. Mutta mikä huikaiseva hirveys, mikä jaakobinpaini jumalan kanssa.
Naisten lapsivuodekuolleisuus oli ja on suurimpia historiaa muokanneita voimia. Se kosketti ja koskettaa jokaista ihmistä, hänen asemastaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai mielipiteistään huolimatta. Jokaikistä.
Se ei ole mikään pikku juttu, joka voidaan historian ja yhteiskunnan tai ihmisen tutkimisessa ohittaa.
MM: "Ihan viime vuosikymmeniä lukuunottamatta kaikkien naisten on ollut pakko kohdata tämä ajatus. Pakko... Se ei ole mikään pikku juttu, joka voidaan historian ja yhteiskunnan tai ihmisen tutkimisessa ohittaa."
Tämä kaikki on aivan totta ja myönnän, että yhteiskunnan tasolla on otettava huomioon naisten riski kuolla lapsivuoteeseen. Itse yritin puhua vain yksilöiden selviytymisstrategioista enemmän tai vähemmän uhkaavan kuolemanvaaran edessä. Kun elää ihmisen kanssa, joka on käynyt lähempänä kuolemaa kuin keskivertoikätoverinsa ja jolla on edelleen keskivertoa suurempi riski menehtyä, näkee, että ajatukset pyörivät tällaisella ihmisellä yleensä aivan muissa asioissa. Pakosti kuoleman mahdollisuuskin käväisee hänen päässään - ja silloinkin suhtautuminen on hämmentävän rauhallista ja jopa arkista ulkopuolisen näkökulmasta - mutta vain ajoittain unohtuakseen hetken päästä arkisten mietteiden vallatessa taas ajatukset. Näin ihmismieli useimmiten luontaisesti suojaa itseään liialliselta masennukselta, jotta jonkinlainen onnentunnon mahdollisuus säilyisi. Läheinen taas ei mielellään riko tätä suojakuorta muistuttamalla joka käänteessä siitä alati uhkaavasta vaarasta.
Lähetä kommentti