"No, niillä on välillä sellaista, että nainen ei osaa tehdä sitä työtä niin kuin mies. Mutta mä aion osoittaa niille, että nainen pärjää siinä missä mieskin!"
Tuttu on pätevä ihminen, hän varmasti näyttää mitä vaan kelle vaan. Mutta "pärjäämisestä" puhuminen on harhaanjohtavaa. Tuttavani unohtaa tämän: Ne sen työpaikan miehet pääsevät jo lähtökohtaisesti helpommalla kuin hän. Heitä pidetään sillä alalla normi-ihmisinä. Ei armeijassa miehen tarvitse todistaa, että on pätevä, "vaikka onkin mies". Ajatuskin on hassu, vai mitä?
Tuttuni ja hänen työpaikkansa miesten tilanteet eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia. Tutulleni vittuillaan hänen sukupuolensa tähden, se herättää hänen kollegoissaan joskus hysteerisiä reaktioita ja turhaa vastustusta. Tuttuni on siis tehtävä enemmän työtä kuin miespuolisten kollegoittensa. Miehet taas päästetään helpommalla. Jos esitän vertauksen, niin tuttavani työpaikan miehille annetaan valmiiksi rakennettu ja sisustettu koti - naispuolisen tuttavani taas täytyy aloittaa uransa pisteestä suo, kuokka ja Jussi.
Se on asia, joka itse kunkin meistä kannattaa muistaa. Ettet vastaavassa tilanteessa ala kuvitella, että kun sinua ehkä hommissasi kampitetaan tai työsi tulokset ehkä ohitetaan olankohautuksella, se johtuisi sinun tai työsi huonoudesta. Pikemminkin kannattaa kysyä itseltään, ja muilta:
"Pärjäisikö" samalla tavalla dissattu mies? Olisiko ihme, jos hän tuntisi joskus olonsa uupuneeksi tai stressaantuneeksi?
19 kommenttia:
Tuttuni työpaikassa on toki myös paljon hyvää - enimmäkseen jopa tuota hyvää. Kuten varmasti myös muilla miesvaltaisilla aloilla.
Mutta miesvaltaisten alojen tyyppivika ovat hysteeriset naistenvastustusreaktiot. Niihin ainakin itse varaudun, ja koetan estää sen, ettei noiden alojen tiettyjen tapojen irrationaalisuus lannistaisi minua.
En siis muuten tarkoita, että naisten syrjiminen, dissaaminen ja vähättely olisi jotenkin "oikein" tai hyväksyttävää! Tarkoitan vain, että se on sellaista valitettavaa tyhmyyttä, johon kannattanee varautua.
Onkohan tilanne sama naisvaltaisilla aloilla ?
Eli suhtaudutaanko niillä
miehiin epäilevästi ?
Armeija on huono esimerkki, koska siihen liittyy lakiinkirjoitettu epätasa-arvo.
Tomi: "Armeija on huono esimerkki, koska siihen liittyy lakiinkirjoitettu epätasa-arvo."
Tosiaan, mitäpä sitä tyhmistä naisista puhumaan. Puhutaan tärkeämmästä, eli miehistä.
MM: SA-int
Tomi: "Onkohan tilanne sama naisvaltaisilla aloilla ?
Eli suhtaudutaanko niillä
miehiin epäilevästi ?"
En tiedä. Ehkä lastenhoitoalalla miehiä saatetaan pitää epäilyttävinä, olisiko noin? Mitä mieltä naissairaanhoitajat ovat miessairaanhoitajista?
Luulen, että kuvio ei ole symmetrinen. Veikkaan, että monella naisvaltaisella se ainokainen mies saattaa pikemminkin olla kukko tunkiolla, reksi eikä opettaja.
Itse miesvaltaisella alalla toimivana olen törmännyt naisten vähättelyyn, mutta myös heidän suosintaa.
Miesvaltaisella alalla voi joutua sukupuolensa takia syrjityksi, mutta toisaalta voi saada ylättävää apua korkeassa asemassa olevilta miehiltä.
En tiedä. Ehkä lastenhoitoalalla miehiä saatetaan pitää epäilyttävinä, olisiko noin? Mitä mieltä naissairaanhoitajat ovat miessairaanhoitajista ?
Naisvaltaisista aloista puhuttaessa, otetaan aina esimerkiksi suht. matalan palkan alat, kuten luokanopettajat ja sairaanhoitajat (tosin he tienaavat aika hyvin). Eikä esim. lääkäreitä, varsinkin nuoremmat lääkärit ovat lähes kaikki naisia.
Tai eläinlääkäreitä, joissa valmistuneista yli 95% o naisia.
Sitähän puhutaan, että jos naisilla on lasikatto, miehillä on lasihissi: naisvaltaisilla aloilla miehet nousevat hyvin nopeasti esimiesasemaan.
Ajatelkaa vaikka kouluja: opettajat naisia, rehtorit miehiä.
Nerea
Sori, pitäisi lukea kommentit loppuun ennen kuin kommentoi itse. Eli MM sen jo sanoi: reksi, ei opettaja.
Nerea
Luulo ei ole tiedon väärti arvon myyttis, naisvaltaisilla aloilla miehiä katsotaan ihan samalla tavoilla kieroon kuin naisia "miesten töissä" (raksalla yms, ellei nainen sitten osaa olla "yksi äijistä").
Ano: "Luulo ei ole tiedon väärti arvon myyttis, naisvaltaisilla aloilla miehiä katsotaan ihan samalla tavoilla kieroon kuin naisia "miesten töissä" (raksalla yms, ellei nainen sitten osaa olla "yksi äijistä")."
Niinkö? Suomen johtavat gallup-asiantuntijat ovat sitä mieltä, että paras tietolähde asiassa kuin asiassa on satunnainen, perustelematon anokommentti.
Tomi: "Onkohan tilanne sama naisvaltaisilla aloilla? Eli suhtaudutaanko niillä miehiin epäilevästi?"
Itse olen työskennellyt enimmäkseen juuri naisvaltaisissa työpaikoissa ja olen kokenut itseäni kohdeltavan hyvin asiallisesti. Mutta epäilen, että tämä on hyvin ala- ja jopa työpaikkakohtaista.
Yleisemminkin arvelisin, että "vähemmistösukupuolen" kohteluun vaikuttaa työpaikan enemmistösukupuolen lisäksi myös esim. paikan yleinen koulutustaso ja ikärakenne. Naista voidaan kohdella keski-ikäisessä jermuporukassa täysin toisella tavalla kuin vaikka nuoren polven koodauslafkassa.
Oli hieno oivallus, että entä jos miehenkin tarvitsisi jatkuvasti todistella pärjäävänsä armeijassa, vaikka onkin mies :) Todellakin jotkut hyväksytään joukkoon default-asetuksena, ja toisten täytyy ahkeroida päästäkseen edes lähtöviivalle.
-Marzu
Satunnaisesti tulee kyllä naisesimiehiltäkin aika paskaa läppää. Aikanaan olin siivoojana suuressa suomalaisessa tavarataloketjussa, esimies (nainen siis, kuten itsekin olen) ei tahtonut pistää miehiä siivoamaan julkisia paikkoja ja kun kysyin asiasta, hän sanoi että "ihmiset eivät ole tottuneet siihen". Ymmärrettävää että fyysisesti raskaimmat hommat laitetaan miehille, ehdoton feministi olen mutta en silti jaksa nostaa kaikkea mitä mieskollegat jaksavat. Jotenkin kuitenkin ajattelin että syynä oli juuri tuo ennen kun tajusin että yllättäen nämä hommat pitivät miehet töissä asiakkaiden näkymättömissä. Kai se oli niin todennäköistä että 2000-luvullakin tavaratalon työntekijät ja asiakkaat kavahtavat nähdessään miehiä moppi kädessä käytävällä... No, esimies vaihtui ja periaatteet myös.
EE: "Yleisemminkin arvelisin, että "vähemmistösukupuolen" kohteluun vaikuttaa työpaikan enemmistösukupuolen lisäksi myös esim. paikan yleinen koulutustaso ja ikärakenne. Naista voidaan kohdella keski-ikäisessä jermuporukassa täysin toisella tavalla kuin vaikka nuoren polven koodauslafkassa."
Tuo ikä on muuten hyvä pointti! Minäkin luulen, että se vaikuttaa. Nuoremmat miehet ovat ehkä tottuneempia olemaan naisten kanssa tekemisissä. Vanhemman polven miehillä saattaa olla sellainen tilanne, että he eivät yksinkertaisesti osaa olla naisten kanssa, muutoin kuin esimerkiksi avioliiton kontekstissa.
Kun sedät eivät ole tottuneet naispuolisiin työkavereihin, he eivät ehkä tiedä, miten naisten kanssa pitäisi olla "normaalisti". Sitä ahdistustaan he sitten saattavat purkaa vaikkapa vähättelyllä ja törkeillä "vitseillä".
(Huom, en siis tietenkään tarkoita ylläolevalla, että noidenkaan ukkojen oletettu motiivi siis olisi mikään oikeutus urpoilulle. Mutta se voi olla osaselitys.)
Anonyymi: "Jotenkin kuitenkin ajattelin että syynä oli juuri tuo ennen kun tajusin että yllättäen nämä hommat pitivät miehet töissä asiakkaiden näkymättömissä. Kai se oli niin todennäköistä että 2000-luvullakin tavaratalon työntekijät ja asiakkaat kavahtavat nähdessään miehiä moppi kädessä käytävällä... No, esimies vaihtui ja periaatteet myös."
:-( Tuo esikko ei sitten ilmeisesti pitänyt siivoamista "miehen arvolle sopivana työnä", voi elämän kevät. No, hyvä, kun vaihtui.
Tuo siivoustyön kategorinen sukupuolittaminen on niin typerää, varsinkin kun ottaa huomioon sen, mitä kommentissasi myös sanoit: tietyt siivoustyöt tosiaan vaativat fyysistä voimaa - joten tuolta osinhan itse siivousduunin voi sanoa sopivan paremmin miehille kuin naisille!
Helvetti, jos maailma olisi looginen paikka, niin nimenomaan ne satakiloisia potilaita kääntelevät hoitajat olisivat miehiä.
Sääntö numero yksi miesvaltaisella alalla toimivalle naiselle:
Älä tuo sukupuoltasi mitenkään esiin.
Miksi näin? Siksi, että miesten maailma on äärimmäisen hierarkkinen ja yhdellekään miehelle mieheys tai arvostettu asema ei tule ilmaiseksi. Mieheksi ei synnytä, mieheys pitää ansaita. Ja jos tällaiseen äärimmäisen hierarkkiseen ja kilpailevaan yhteisöön tulee mukaan nainen, se herättää valtavasti epäluuloa miesporukassa; "kukahan toi luulee olevansa ja luuleeko se v-u pärjäävänsä meidän kanssa".
Jotta pärjäisi miesten kanssa, se arvostus on ansaittava. Siihen kuuluu tietty välinpitämättömyys omasta ulkonäöstä ja kovat suoritukset - paljon kovemmat kuin miehellä yleensä. Mutta miesten kanssa pärjääminen miesten säännöillä ei ole mahdotonta. Se on vain vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kun todella osoittaa pärjäävänsä siinä missä miehetkin, niin sillä saa varauksetonta kunnoitusta miesporukoissa.
Kun sinua aletaan puhuttelemaan sukunimellä etunimen sijasta, tiedät kuuluvasi joukkoon.
Epäreiluako? Ehkä, mutta maailma on sellainen. Ainahan voi heittäytyä sitten blondiksi bimboksi ja keikistellä ja käyttää perinteisiä naisten taktiikoita - jos pärstäkerroin ja ulkonäkö riittää siihen - mutta meidän ei-niin-viehättävien naisten pitää pärjätä omilla meriiteillämme.
Ironmistress: "Jotta pärjäisi miesten kanssa, se arvostus on ansaittava. Siihen kuuluu tietty välinpitämättömyys omasta ulkonäöstä ja kovat suoritukset - paljon kovemmat kuin miehellä yleensä. Mutta miesten kanssa pärjääminen miesten säännöillä ei ole mahdotonta. Se on vain vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kun todella osoittaa pärjäävänsä siinä missä miehetkin, niin sillä saa varauksetonta kunnoitusta miesporukoissa."
Toisaalta naisellisuutensa kätkevää naista kyllä dissataan myös: "Kyllä naisen pitää osata olla nainen, vaikka olisikin miesvaltaisella alalla!" Mutta se nyt on taas sitä tavanomaista. naisille sälytettävää "aina teet väärinpäin" -tuubaa.
Oli miten oli, minulla itselläni on myös toisenlaisia kokemuksia miesporukoissa työskentelemisestä. Muistin tuosta kirjoituksestasi, että eräässäkin projektissa X huomasin miestyöntekijöiden nimenomaan puhuttelevan toisiaan jotenkin alleviivaten juuri etunimeltä: "Pekka tässä vastaa meidän siitä-ja-siitä", "Kiitos, Mauri!" jne. Ihmettelin sitä vähän silloin, sillä siinä oli minusta vähän - no, sellainen tietoisen valinnan sävy.
Tajusin vasta nyt, että sehän luultavasti oli noiden kundien yritystä ja halua erottautua tuosta kuvaamastasi "perinteisestä" äijäilykulttuurista.
Minun on sanottava sekin, että minusta perinteinen management by perkele on heikkouden merkki, ei voiman tai kestävyyden. Jos joku ukko on niin turhamainen ja hauras, ettei kestä ympärillään muita kuin tuttuja ja turvallisia, ei-haastavia miehenpuolia, niin aikamoinen hysteerikko hän kyllä on.
Lähetä kommentti