Miehet ovat naisia enemmän esillä peruskoulutuksen oppimateriaaleissa, kertoo tuore tutkimus.
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijoiden Liisa Tainion ja Tiina Teräksen mukaan miehet, pojat ja maskuliiniset fantasiahahmot esitetään hallitsevina niin teksteissä kuin kuvissa. Tytöt, naiset ja feminiiniset hahmot ovat vähemmistössä.
(...)
Esimerkiksi matematiikan oppikirjoissa esiintyy huomattavan vähän aikuisia naisia. Pojat esitetään kirjoissa usein matemaattisesti kyvykkäämpinä kuin tytöt. Pojat myös liitetään huomattavan usein urheilullisiin toimintoihin.
(...)
Omina koulu- ja opiskeluaikoinani oli mielenkiintoista huomata aikojen muutos. Jossain vaiheessa, yläasteella tai ehkä lukiossa, koulukirjoista alkoi selkeästi tulla sellaisia, että niissä naisten ja tyttöjen vanhalle automaattidissaukselle oli pantu sordiinoa. Silloisissa uusissa oppikirjoissa oli - ainakin välillä - ihan tietoisesti valittu juuri tyttöjä ajamaan traktoreita ja poikia sitten vaikka ruuanlaittoesimerkkehin. Se oli todella hienoa!
Minulla on yhä edelleen se tapa, että arvotan tieto- tai oppikirjan kirjoittajan sen perusteella, millaisia esimerkkejä hän käyttää. (Englanninkielisessä kirjallisuudessa katson ensimmäiseksi, käyttääkö tekijä pelkkää he-sanaa. Jos käyttää - no, ehkä hän on muuten pätevä ihminen. Mutta kyllä hän osoittaa - anteeksi nyt vaan - kermaperseisyytensä.) On turhaa höpinää väittää, että miehen asettaminen etusijalle olisi jotenkin "neutraali" ratkaisu, tai että poikapainotteiset esimerkit olisivat ihan yhdentekevä juttu. Eihän neutraalia oppimateriaalia ole olemassakaan. Kukin kirja - ja opettaja! - opettaa aina paljon muutakin kuin vain pelkän asia-asiansa.
Esikuvat ovat tytöille suunnattoman tärkeitä. On todella surkeaa, jos nykykoululaisten oppimateriaaleissa on taas sorruttu vanhaan hölmöilyyn. Oppikirjat kun ovat se oikea todellisuus, jonka lapsi tai nuori näkee. Juhlapuheissa voidaan jauhaa ummet ja lammet sukupuolten yhdenvertaisuudesta, mutta jos oppikirjoissa elävät Matti Matikkanero ja Liisa Laskutaidoton, tuskin kannattaa ihmetellä, jos naiset esimerkiksi vierastavat teknisiä aloja.
85 kommenttia:
Opetushallituksen tiedote 10.9.2010: Miessukupuoli hallitsevasti esillä perusopetuksen oppimateriaaleissa
PDF: Liisa Tainio ja Tiina Teräs: Sukupuolen ilmeneminen ja rakentuminen oppikirjoissa, lyhyt katsaus.
Ero ei ollut kuitenkaan suuren suuri, maskuliinisi hahmoja oli 56 % ja feminiinisiä 37 % (loput neutraaleja).
Opettajista on kuitenkin naisia n. 70 %.
Joissakin aiheissa miehet pakosti nousevat esille, esim. historiassa ja erityisesti tieteen historiassa.
Ei kai sellaisissa tilanteissa pakolla ruveta vääntämään naisesimerkkejä.
On ihan hyvä, että esim. fysiikassa keksittäisiin neutraaleja esimerkkejä ikuisten auto ja jääkiekko esimerkkien tilalle.
Kun muistelen omia kouluaikoja, niin täytyy myöntää, että esimerkit oli usein valittu miesnäkökulmasta lähtien.
Jää avoimeksi kysymykseksi kumpi vaikuttaa enemmän opettajat vai oppikirjat.
Näin lonkalta sanoisin, että opettaja.
Itselläni ala-asteen jälkeen kaikki opettajat (lukuun ottamatta kahta historian opettajaa, yhtä englannin opettajaa ja yhtä matematiikan opettajaa) ovat olleet naisia.
Erityisesti luonnontieteissä minulla oli naisopettajia. He tuntuivat kiinnittävän poikiin enemmän huomiota kuin tyttöihin (tosin fysiikassa ja kemiassa varsinkin lukiossa poikia oli paljon enemmän). En ole kokenut juurikaan syrjintää naisopettajien taholta (ainakaan sukupuoleni takia).
Oppia ikä kaikki: Kävin katsomassa Hesarin keskustelua tuosta artikkelista (en siis ole oppinut mitään minäkään) - voi hyvänen aika: Mikä käsittämätön hysteerinen räjähdys! Mikä ahdistuneen nalkutuksen hyöky "naisten biologisista naistenaivoista" ja "naisopettajien ylivallasta" ja siitä että "minun pojasta eivät feministit kyllä mitään ballerinaprinsessaa tee".
Öh.
Mistä tässä on kyse? Hesarin palsta on Hesarin palsta - mutta minä ihan oikeasti kuvittelin, että tämä oppikirja-asia nyt olisi aika selvää kauraa änkyröillekin. Ilmeisesti vaan kaikki kouluun liittyvä on niin suuri ja tulehtunut kysymys, ettei siitä auta kuin arvon herrasväen huutaa ja mylviä.
Tomi: "Joissakin aiheissa miehet pakosti nousevat esille, esim. historiassa ja erityisesti tieteen historiassa.
Ei kai sellaisissa tilanteissa pakolla ruveta vääntämään naisesimerkkejä."
Niin, siis - nimenomaan "historiassahan" noin puolet ihmiskunnasta oli naisia. (Historian Superstaroista tunnetaan toki vain ne miehenpuolet, mutta niitä tyyppejähän oli joka tapauksessa vain kourallinen maapallon kaikkien aikojen koko ihmispopulaatiosta.)
Mitä Kuuluisiin Ukkeleihin tulee, niin alalta kuin alalta löytyy suurelle yleisölle tuntemattomia naistekijöitä. Heistä ei vain ole ollut tapana pitää melua.
MM:"Niin, siis - nimenomaan "historiassahan" noin puolet ihmiskunnasta oli naisia. (Historian Superstaroista tunnetaan toki vain ne miehenpuolet, mutta niitä tyyppejähän oli joka tapauksessa vain kourallinen maapallon kaikkien aikojen koko ihmispopulaatiosta.)"
Valitettavasti kouluhistoria keskittyy menneisyyden merkkitapahtumiin ja mullistuksiin.
Niissä miehet ovat monesti hyvin keskeisessä roolissa.
"Mitä Kuuluisiin Ukkeleihin tulee, niin alalta kuin alalta löytyy suurelle yleisölle tuntemattomia naistekijöitä. Heistä ei vain ole ollut tapana pitää melua."
Yleensä alaa esiteltäessä otetaan esille vain merkittävimmät henkilöt.
Tomi: "Valitettavasti kouluhistoria keskittyy menneisyyden merkkitapahtumiin ja mullistuksiin.
Niissä miehet ovat monesti hyvin keskeisessä roolissa."
Ei, Tomi. Kyllä historianopetuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana painotettu ihan myös sitä oikeitten ihmisten (versus kuninkaitten) elämää. Sankarinpalvonta-tyylinen historianopetus taitaa olla tyyliin viisikymmenluvun juttu.
MM:"Ei, Tomi. Kyllä historianopetuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana painotettu ihan myös sitä oikeitten ihmisten (versus kuninkaitten) elämää. Sankarinpalvonta-tyylinen historianopetus taitaa olla tyyliin viisikymmenluvun juttu."
Kyllä minulle kerrottiin historiassa, kreikkalaisfilosofeista, Rooman keisareista, suurista löytö retkistä,
uskonpuhdistuksesta ja maailman sodista (myös muista sodista).
Tavallisen kansan historia jäi kohtalaisen vähäiselle käsittelylle.
Tämä siis oli 90-luvun opetusta.
Tomi: "On ihan hyvä, että esim. fysiikassa keksittäisiin neutraaleja esimerkkejä ikuisten auto ja jääkiekko esimerkkien tilalle."
Olen samaa mieltä! Nuo lätkä- ja autoesimerkit ovat ihan yhtä lailla sukupuolitettuja, vaikka niissä ei ihmisiä ehkä esiinnykään. Ja ne ovat todella tylsiä.
Meilläkin oli pari huonoa fyssankirjaa. Niissä tosiaan vaan laskettiin suunnilleen vaan voimalan tehoa ja maaliin lentävän kiekon kitkaa - en voi ymmärtää, miten niin ihmeellisen asia kuin fysiikan voi latistaa niin harmaaksi ja ikäväksi.
"Yleensä alaa esiteltäessä otetaan esille vain merkittävimmät henkilöt."
Niin, ja henkilön merkittävyys luodaan juuri kirjoittamalla hänet keskeiseksi historian hahmoksi..
Historian kirjoittaminen on poliittista. Koulukirjoihin soisi otettavan vaikutteita esim. tästä.
"naisopettajien ylivallasta" ja siitä että "minun pojasta eivät feministit kyllä mitään ballerinaprinsessaa tee".
Tästä olen samaa mieltä. Feminismi alistaa kouluissa poikien oppimista liian paljon, heitä selvästi valmennetaan elämään matriarkaatissa, jossa he ovat palvelijoita ja tuhlattavaa "lihaa".
"Mistä tässä on kyse? Hesarin palsta on Hesarin palsta - mutta minä ihan oikeasti kuvittelin, että tämä oppikirja-asia nyt olisi aika selvää kauraa änkyröillekin."
nyt tuntuu että ainostaan sinulle on jotain jäänyt pimentoon. Änkyrät ovat rohkeita ihmisiä sillä he reagoivat kun ideologista pimentoa aletaan tuputtamaan nuorille, joilla voisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus elääm ilman feminismiä.
"Ilmeisesti vaan kaikki kouluun liittyvä on niin suuri ja tulehtunut kysymys, ettei siitä auta kuin arvon herrasväen huutaa ja mylviä."
Missä tässä on jokin argumentti? Mietippä tyhmyliini että jos ihminen on hukkumassa, niin mitä hän tekee?
A: huutaa
B: ei tee mitään
C: kuvittelee feminismin vääntävän todellisuutta tässäkin tapauksessa siten että hän olisikin oikeasti rannalla
Jos vastauksesi oli A niin ymmärrät varmaan miksi ihmiset avaavat suunsa tällaisessa tapauksessa.
"Niin, siis - nimenomaan "historiassahan" noin puolet ihmiskunnasta oli naisia. (Historian Superstaroista tunnetaan toki vain ne miehenpuolet, mutta niitä tyyppejähän oli joka tapauksessa vain kourallinen maapallon kaikkien aikojen koko ihmispopulaatiosta.)"
Siis daaa!!!!
Mitä Kuuluisiin Ukkeleihin tulee, niin alalta kuin alalta löytyy suurelle yleisölle tuntemattomia naistekijöitä. Heistä ei vain ole ollut tapana pitää melua.
Kröhöm.. Tuskin ketään kiinnostaa jokin lady butterfly tutkimassa hevosten paskaa. Sillä ei ole ollut historiaan mullistaa arvoa, siksi naisia ei ole suurissa tutkijoissa, poikkeuksiakin löytyy kuten Curie, mutta huomaa että hänen keksintönsä todella on MERKITTÄVÄ. Saat tietysti palvoa pitsin nyplääjiä ihan vapaastai , mutta turha tulla änkyröimään niitä historian suurmiesten joukkoon.
"
Meilläkin oli pari huonoa fyssankirjaa. Niissä tosiaan vaan laskettiin suunnilleen vaan voimalan tehoa ja maaliin lentävän kiekon kitkaa - en voi ymmärtää, miten niin ihmeellisen asia kuin fysiikan voi latistaa niin harmaaksi ja ikäväksi."
Eli kirjat pitäisi pistää propagandaaa täyteen kun arvon neiti ei pysty lukea kirjoja ilman että se herättää miesvihaa? Sä oot pelle.
Ilmeisesti kirja jossa on kuvia naispoliisista, joka vie kännistä heteromiestä pedofiliasta syytettynä vankilaan olisi parempi sukkestiivisena alistamisena pojille, siitähän tässä oikeasti on kyse, propaganda vallasta.
Sinut on palkittu Beautiful Blogger-awardilla!
http://2.bp.blogspot.com/_h2KBxp3m-Y0/TI0G630zkeI/AAAAAAAAATc/2gTk-mgMy64/s1600/BeautifulBloggerAward-tunnustus.jpg
Kirjoita 7 tunnustusta itsestäsi ja laita palkinto eteenpäin 7 muulle blogille. Onnea :)
Ano: "Tästä olen samaa mieltä. Feminismi alistaa kouluissa poikien oppimista liian paljon, heitä selvästi valmennetaan elämään matriarkaatissa, jossa he ovat palvelijoita ja tuhlattavaa "lihaa"."
Ihan hyvä kommentti, siis tuo lihavertaus. Patriarkaatissa miehen osa on parempi kuin naisen, mutta eihän se tarkoita, että miehenkään osa olisi hyvä.
Matriarkaatti tarkoittaa äidinvaltaa. Kun maailman taloudelliset ja poliittiset johtajat ovat miehiä, ei ole kovin perusteltua kutsua maailmaamme matriarkaatiksi.
"Eli kirjat pitäisi pistää propagandaaa täyteen kun arvon neiti ei pysty lukea kirjoja ilman että se herättää miesvihaa?"
Puhutele kaikkia naisia "rouviksi", niin kuin miehiä puhutellaan "herroiksi". Se on kohteliainta.
Se, mitä kirjoissa on nyt, on jo omanlaistaan "propagandaa". Ei tässä ole kyse siitä, että kaipaisin muka jo valmiiksi tasapainoiseen ja hyvään tilanteeseen muutosta.
Anot: Kun tuuletatte tunteitanne blogini kommenttiboksiin, kannattaa muistaa tämä: Ette voi luottaa siihen, että aina suojelen teitä ja jätän suurimmat pöhköytenne julkaisematta. Teitä on varoitettu.
Minulla on voimakas suojeluvietti ja hyvä kyky sekä ymmärtää toisen ihmisen tunteita että samaistua häneen. Olen kulkenut sinun mokkasiineissäsi, Ano, niin sanoakseni.
Aikuisella ihmisellä on kuitenkin myös vastuu sanoistaan ja siitä, miten hän puhuu toiselle ihmiselle. Siksi varo sanojasi, Ano: Joskus, kuten tänään, kun olen julmalla tuulella, saatan julkaistakin ne. Sellaisinaan.
polarcontrol: "Niin, ja henkilön merkittävyys luodaan juuri kirjoittamalla hänet keskeiseksi historian hahmoksi.. "
Niinpä. Historian julkkikset ovat tässä suhteessa ihan samanlaisia julkkiksia kuin nykykuuluisuudetkin. Suosio vaihtelee kulloisenkin ajan mukaan. Nykyisin ihaillut nerot voivat sadan vuoden kuluttua olla obskuuri alaviite.
almafiina: Oi, kiitos! :-) En mä kyllä keksi mitään näitä tekstejä kummempaa paljasteltavaa, mutta laitan mielelläni tuon ihanan mitalin blogin etusivulle.
polarcontrol, antamasi lista naisista sisältää toki merkittäviä tieteen tekijöitä.
Mutta koulussa mainitaan tieteen jättiläist Newton, Darwin ja Einstein ja Marie Curie naisesimerkkinä.
Tavalliset tallaajat eivät ole kuuleetkaaan Michael Faradaysta tai James Maxwellista, Paulista, Diracista tai Schrödingeristä, jne..
Nykyään nostetaan koulussa niin vähän esille tieteen historian merkkihenkilöitä, että on ihan oikeutettua, että Curie on ainut nainen siinä joukossa (Lise Meitner voisi tulla myös kysymykseen).
Listallasi olleet naiset jäävät jälkeen koulussa mainitsemattomista miehistä, jos heidät mainitaan pitäisi valtava lista miehiä mainita.
MM:"Puhutele kaikkia naisia "rouviksi", niin kuin miehiä puhutellaan "herroiksi". Se on kohteliainta."
Olen kansassi samaa mieltä, että naisten erottelu sen mukaan onko he aviossa vai ei ei kuulu nykypäivään.
Mutta, että käytettäisiin sanaa "rouva", se on ruma sana. Eikö olisi parempi keksiä joku uusi sana k.o. rumiluksen tilalle.
"Neiti" on sanana paljon kauniimpi kuin "rouva", mutta ymmärrän naisia, jotka eivät halua tulla kutsutuksi neidiksi.
Tomi: "Listallasi olleet naiset jäävät jälkeen koulussa mainitsemattomista miehistä, jos heidät mainitaan pitäisi valtava lista miehiä mainita."
Tomi, historianopetus on muutakin kuin vain tietyn, kaanoninmukaisen ukkolauman edesottamusten kuvaamista. Minä puhun - ja polarcontrolkin olettaakseni puhuu - paradigman muutoksesta, uudesta katsantokannasta. Siis niin, että yleishissassa on syytä kertoa enemmän vaikkapa Valistuksen ajan normi-ihmisen elämästä noin yleensä, eikä välttämättä sataa sivua juuri de Lavoisierista, kuuluisa setä eli ei.
Esimerkiksi se on mielenkiintoinen kysymys, jotta miksi tietyillä väestönosilla oli mahdollisuus 1700-luvulla paneutua luonnontieteisiin (no, niiksi me niitä nykyisin kutsumme), ja suurimmalla osalla ei.
Minä siis perään köyhien ja naisten historiaa. No sehän on itse asiassa täysin sama historia.
Tomi: Mitä muuten tieteen ja taiteen muoteihin tulee, niin niissä pätee sama kuin filmitaivaan suuruuksien kohdalla: Jotain merkittävää tehneistä tyypeistä nostetaan esiin sellaiset, jotka ovat a) tehneet jotain tarpeeksi hienoa ja jotka ovat b) muuten habitukseltaan tarttuvia.
Esmerkiksi fysiikan alalla Wolfgang Paulin puuhat ovat liian hankalia ja persoonaltaan ukko oli jo liian kummallinen ja vähän tylsäkin. Sen sijaan Albert Einstein on hyvä tiedeikoni: hänen tekonsa kuulostaa hienolta, ja harvahan suhteellisuusteoriaa ymmärtää. Mutta se liittyy aikaan ja aineeseen ja ydinpommiin, siis se on hienoa. Lisäksi Albertilla oli vanhemmilla päivillään soveliaan ikoninen ulkonäkö, kuten Marilyn Monroella. Hyvää kuuluisuusmateriaalia.
Mitä saavutusten merkittävyyteen tulee, niin varsinkin taiteessa ne ovat veteen piirretty viiva. Niin kuin ruoissa muuttuvat makumieltymykset, niin muuttuvat myös historian tähdet. Kukin aika tarvitsee erilaisia sankareita. Kuka sen sanoo, että X-luvun "keskeisin" säveltäjä oli juuri N.N.?
Kaunokirjallisuutta ja erityisesti romaanitaidetta on joskus pidetty eukkojen hömpötyksenä. Nykyisin sillä on kyrpäkaanon...
Tomi: "Mutta, että käytettäisiin sanaa "rouva", se on ruma sana. Eikö olisi parempi keksiä joku uusi sana k.o. rumiluksen tilalle.
"Neiti" on sanana paljon kauniimpi kuin "rouva", mutta ymmärrän naisia, jotka eivät halua tulla kutsutuksi neidiksi."
"Rouvassahan" on iskevä v, mikäpä sen paremmin vallasnaiselle sopisi? ;)
Rouva on kaunis sana. Ärrä herättää huomion ja pakottaa, vaatii arvoaan. V suhahtaa ja viiltää kovaa, kokonaisuus on kaunis ja voimakas kuin punainen viinimarjaterttu.
Olen runollisella päällä.
(Ylipäänsäkin är, hoo ja vee taitavat olla huomiota herättäviä äänteitä: vrt. herra, huora, ja koko joukko tuhmia sanoja.)
Hämmentää tässä "historian kuuluisuus" -keskustelussa pari asiaa.
1) Jotenkin kaikki tuntuvat samaistavan historian vaikuttajat ja suurihmiset/sankarit. Mutta vaikutushan voi olla myös "negatiivista": joku Hitler tai Stalin varmasti vaikutti 1900-lukuun paljon, mutta tuskinpa kumpaakaan sankarin jalustalle nostettaisiin. Paikkansa historian lehdillä he toki ovat "ansainneet".
2) Kovasti on puhuttu tieteestä, mutta sen lisäksi ja osaksi jopa sijaan voisi nostaa teknologian ja käytännön sovellusten keksijöitä: perustiede kun harvoin muuttaa ihmisten elämää niin paljon kuin jokin elämää helpottava/tuhoava vempain. Curie ja Einstein ovat tietysti perustieteeseen vaikuttaneet molemmat, mutta varmasti radiumia ja suhteellisuuteorioita laajemmin yhteiskuntaamme on vaikuttanut Djerassin ja Pincuksen keksintö (siis e-pilleri).
3) Ja jos historiaan vaikuttamisesta kiistellään, tieteen ja taiteen "sankareiden" lisäksi ei varmaan erilaisia ideologejakaan voi unohtaa: Marx pisti ihmisiä aikoinaan ihan yhtä paljon liikkeelle kuin Darwinkin. Tästäkin porukasta löytyy muuten merkittäviä naisia, vaikkapa esifeministi Mary Wollstonecraft.
Itsekin kyllä kannatan tavallisen ihmisen näkökulman lisäämistä kouluhistoriaan: pelkkä sarja epämääräisiä "sankaritarinoita" ei vielä oikeaa historiaa ole (minun aikanani muuten naisten historiaa sai lukea lukiossa peräti yhden vailinnaisen kurssin ajan - hurraa, näin ironisesti sanottuna). Mutta ei niitä "isoja ihmisiä" ihan tyystin voi niistä kirjoista poiskaan potkia, sillä usein suurten kulttuurimuutosten takana on jokin muutaman ihmisen kehittelemä ideologia tai tekniikan ala.
"Esimerkiksi se on mielenkiintoinen kysymys, jotta miksi tietyillä väestönosilla oli mahdollisuus 1700-luvulla paneutua luonnontieteisiin (no, niiksi me niitä nykyisin kutsumme), ja suurimmalla osalla ei."
Niin, tätä lähinnä hain. Oleellisinta ei siis ole merkittävien mies- ja naistieteilijöiden listat. Linkillä oli tarkoitus viitata nimenomaan tuohon Nurmisen teokseen. On tärkeää sekä kirjoittaa historiaa uusiksi ja kaivaa esiin esimerkiksi tieteen merkittäviä naisia, että korostaa sosiaalista ja materiaalista todellisuutta, jossa ainoastaan tietyillä ryhmillä on ollut edes mahdollisuus tieteen harjoittamiseen. (Ja kuten Nurminen kertoo, tämän eliitin sisälläkin tieteestä kiinnostuneilla naisilla on ollut vaikeaa.)
Nyt kun tieteenhistoriasta puhutaan, 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut maailman ensimmäinen koodaaja Ada Lovelace ehdottomasti ansaitsisi paikan koulukirjoissa.
Löytyipä muuten lista muista merkittävistä naisnörteistä, jotka eivät ole saaneet samaa tunnustusta kuin veroisensa miesnörtit: http://lyceum-arabica.livejournal.com/167497.html#cutid1
Naisten ja muiden vähemmistöjen (tässä lasken vähemmistöiksi ryhmät, joilla on keskimääräistä vähemmän valtaa yhteiskunnassa) sisällyttäminen koulukirjoihin on tärkeää eritoten siksi, että kaikki lapset ansaitsevat esikuvia. Esikuvat ovat aivan äärettömän tärkeitä.
Ja vielä yks juttu: Myytinmurtaja, tää blogi on ihan helmi.
'Puhutele kaikkia naisia "rouviksi", niin kuin miehiä puhutellaan "herroiksi". Se on kohteliainta.' (MM)
Suomessa ei enimmäkseen puhutella. Ei tittelillä eikä nimellä. Jos puhutellaan jollakin niin yhdentekevällä kuin siviilisäädyllä, se ei ole välttämättä tai edes yleensä kohteliasta, sanoi Käytöksen kultainen kirja mitä tahansa.
'henkilön merkittävyys luodaan juuri kirjoittamalla hänet keskeiseksi historian hahmoksi' (polarcontrol)
Ei nyt ihan noinkaan. Joko meillä on patriarkaatti, jossa määritelmän mukaan naiset eivät pahemmin pääse keskeisiin asemiin tekemään keskeisiä asioita, tai sitten meillä ei ole. Todellinen valta ei ole tulkittavissa pois postuumisti, vaikka käyttäjä olisi ollut millainen mulkero.
"Esimerkiksi se on mielenkiintoinen kysymys, jotta miksi tietyillä väestönosilla oli mahdollisuus 1700-luvulla paneutua luonnontieteisiin (no, niiksi me niitä nykyisin kutsumme), ja suurimmalla osalla ei."
Miksi tämä kiinnostaisi ketään??? On meille normaali älykkäille itsestään selvää miksi suomen varhaishistoriassa ei ollut tankkeja.
Sitä paitsi puhut nyt kulttuurihistoriasta. Miksi opetuksessamme pitäisi painottaa jotain "feminististänäkökulmaa" eikö riitä että jo koulusta lähtien miehet mollataan raiskaajiksi ja pedofiilieksi tai huonoiksi oppilaiksi, koska ei eivät saa tarvitsemiaan virikkeitä naisvaltaisessa kouluopetuksessa.
Eli jos mikä vain vastainen näkökulma kelpaa (poliittinen valtakontrolli) niin miksi muuttaa mitään vastaiseksi vain vastaisuuden takia? Naisnäkökulma olisi poliittisiin ja ideologisiin tarpeisiin valjasttettu, ei siis historialliseen, jossa tarkoitus on kertoa, esittää faktat ei muuta.
Jos vituttaa ,että historiamme on OLLUT sellainen niin voi sitä alkaa kirjoittaa vaikka fantasiakirjaa!
"Minä siis perään köyhien ja naisten historiaa. No sehän on itse asiassa täysin sama historia."
Niin, postmodernissa historiantutkimuksessa nämä ovat jo. Ja jälki sen mukaista.. No voisinhan minäkin alkaa kirjoittamaan sukuni historiaa, jossa olemme aina olleet köyhempiä kuin Manniset, voivoi.
"Matriarkaatti tarkoittaa äidinvaltaa. Kun maailman taloudelliset ja poliittiset johtajat ovat miehiä, ei ole kovin perusteltua kutsua maailmaamme matriarkaatiksi. "
Todista se!! Otetaan esimerkki: Suomi---- poliittiset päättäjät ovat...Niin.. niin.. Aivan, taisit vahingossa kirjoittaa tuon kommentin.
Ano (jurpo Ano): "Todista se!! Otetaan esimerkki: Suomi---- poliittiset päättäjät ovat...Niin.. niin.. Aivan, taisit vahingossa kirjoittaa tuon kommentin."
Kuulen, kuulen kaukaisuudessa, kuinka historianopettajani (jotka myös olivat yhteiskuntatiedon opettajiani) itkevät verisiä kyyneleitä.
Millainen toivoton työsarka onkaan heidän edessään.
anonilli: "Ei nyt ihan noinkaan. Joko meillä on patriarkaatti, jossa määritelmän mukaan naiset eivät pahemmin pääse keskeisiin asemiin tekemään keskeisiä asioita, tai sitten meillä ei ole. Todellinen valta ei ole tulkittavissa pois postuumisti, vaikka käyttäjä olisi ollut millainen mulkero."
Antiikin Roomassa oli vauraita ja vaikutusvaltaisia tiilitehtailijanaisia. Se, että naisia Roomassa estettiin pääsemästä vielä keskeisempiin valta-asemiin (ja useimpia edes tuohon), oli naisten sortoa - ja se, että myöhempi historiankirjoitus oli pitkäksi aikaa unohtanut menneisyyden tiilitehtailijanaiset on myös naisten sortoa.
Ne ovat, miten sanoisin, eri lailla ilmenevää sortoa. Mutta mitään ristiriitaa ei ole.
Rva anonilli: "Suomessa ei enimmäkseen puhutella. Ei tittelillä eikä nimellä. Jos puhutellaan jollakin niin yhdentekevällä kuin siviilisäädyllä, se ei ole välttämättä tai edes yleensä kohteliasta, sanoi Käytöksen kultainen kirja mitä tahansa."
Paljon mahdollista. Mutta jos kuitenkin ollaan sellaisessa tilanteessa, että herroitellaan, niin rouviteltakoon silloin myös. Alkuperäinen aukoja-Anohan neiditteli minua, ja ojensin häntä.
"Anonyymeille tahdon sanoa seuravaa: Hysteerisen vittuilun ja vaahtosuisen paasaamisen lomassa ei ole mitään syytä unohtaa kohteliaan puhuttelun perusaakkosia! Bloginpitäjän rouvittelu on juuri sitä hyvää peruskohteliaisuutta, joka saa maailman pyörät rullaamaan ja kanssakäymisen sujumaan." (Sirkku Flassila, Käytöksen Multainen Kirja, Äkäslompolo, 1955)
Ei mulla oikeastaan olisi mitään siviilisäädyn ilmaisemista vastaan. Sehän voisi olla kätevä käytäntö deittirintamalla paarustaville! Mutta pelkkä naisten aviosäädyn kertova sana on tietysti huono. Ratkaisu olisikin kutsua kaikkia naimattomia tyyppejä "neideiksi". Siis myös miehiä:
"Onkos neiti naitu? Vai tehdäänko Matista naitu neiti?"
Rva anonilli: "Suomessa ei enimmäkseen puhutella. Ei tittelillä eikä nimellä. Jos puhutellaan jollakin niin yhdentekevällä kuin siviilisäädyllä, se ei ole välttämättä tai edes yleensä kohteliasta, sanoi Käytöksen kultainen kirja mitä tahansa."
Paljon mahdollista. Mutta jos kuitenkin ollaan sellaisessa tilanteessa, että herroitellaan, niin rouviteltakoon silloin myös. Alkuperäinen aukoja-Anohan neiditteli minua, ja ojensin häntä.
"Anonyymeille tahdon sanoa seuravaa: Hysteerisen vittuilun ja vaahtosuisen paasaamisen lomassa ei ole mitään syytä unohtaa kohteliaan puhuttelun perusaakkosia! Bloginpitäjän rouvittelu on juuri sitä hyvää peruskohteliaisuutta, joka saa maailman pyörät rullaamaan ja kanssakäymisen sujumaan." (Sirkku Flassila, Käytöksen Multainen Kirja, Äkäslompolo, 1955)
Ei mulla oikeastaan olisi mitään siviilisäädyn ilmaisemista vastaan. Sehän voisi olla kätevä käytäntö deittirintamalla paarustaville! Mutta pelkkä naisten aviosäädyn kertova sana on tietysti huono. Ratkaisu olisikin kutsua kaikkia naimattomia tyyppejä "neideiksi". Siis myös miehiä:
"Onkos neiti naitu? Vai tehdäänko Matista naitu neiti?"
Ano vonkuu: "Miksi tämä kiinnostaisi ketään??? On meille normaali älykkäille itsestään selvää miksi suomen varhaishistoriassa ei ollut tankkeja.
Sitä paitsi puhut nyt kulttuurihistoriasta."
Eihän se ihmiskunnan n. 52 prosentin elämä tosiaan kiinnostakaan kuin hätäisesti ehkä n. 52% maapallon asukkaista. (Ja suurta joukkoa niitä loppujakin.)
Marginaalitutkimusta.
"Niin, postmodernissa historiantutkimuksessa nämä ovat jo. Ja jälki sen mukaista.. No voisinhan minäkin alkaa kirjoittamaan sukuni historiaa, jossa olemme aina olleet köyhempiä kuin Manniset, voivoi."
Täällä on sulle mieleistäsi historiankirjoitusta.
Anonyymi (mutta vaihteeksi mukava Anonyymi): "Nyt kun tieteenhistoriasta puhutaan, 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut maailman ensimmäinen koodaaja Ada Lovelace ehdottomasti ansaitsisi paikan koulukirjoissa."
Sillähän on oma päiväkin!
"Löytyipä muuten lista muista merkittävistä naisnörteistä, jotka eivät ole saaneet samaa tunnustusta kuin veroisensa miesnörtit: http://lyceum-arabica.livejournal.com/167497.html#cutid1"
Kiitos! :-) Tuo on rohkaisevaa luettavaa. Taitaa olla niin, että varsinkin uudemmilta aloilta (kuten tietojenkäsittelystä) naisia kyllä löytyy. Heitä pitää vaan aktiivisemmin nostaa esiin, etteivät jää historiankirjoituksessa miesten jalkoihin.
"Naisten ja muiden vähemmistöjen (tässä lasken vähemmistöiksi ryhmät, joilla on keskimääräistä vähemmän valtaa yhteiskunnassa) sisällyttäminen koulukirjoihin on tärkeää eritoten siksi, että kaikki lapset ansaitsevat esikuvia. Esikuvat ovat aivan äärettömän tärkeitä."
Täysin samaa mieltä. Siksikin musta on kyllä sinänsä perusteltua luoda historiassa myös henkilökuvia: on huomattavan inspiroivaa lukea jostain itseä kiinnostavan alan pioneeristä tai sankarista. Jos se sankari on nainen - no, vielä parempi. Jos se tehtiin, se on mahdollista.
"Ja vielä yks juttu: Myytinmurtaja, tää blogi on ihan helmi."
Kiitos! :-)
Kiva Ano: "Naisten ja muiden vähemmistöjen (tässä lasken vähemmistöiksi ryhmät, joilla on keskimääräistä vähemmän valtaa yhteiskunnassa) sisällyttäminen koulukirjoihin on tärkeää eritoten siksi, että kaikki lapset ansaitsevat esikuvia. Esikuvat ovat aivan äärettömän tärkeitä."
Näin. Esikuvat ovat äärettömän tärkeitä, eivätkä vain lapsille. Olin vähän aikaa sitten isossa kansainvälisessä konferenssissa, jossa oli mahdollisuus päästä näkemään elävänä alani suuria nimiä. Vaikka olenkin kiinnostunut siitä, mitä sanottavaa miehillä on ja kunnioitan heitä tieteentekijöinä, vain naiset tarjoavat esikuvan, johon voin samaistua. En ollut ennen edes tajunnut, miten vahvasti esimerkki vaikuttaa. Menestyneet, kunnioitetut naiset antavat uskoa, että minustakin olisi siihen sitten jonakin päivänä.
En halua kuulla viisastelua siitä, miten tämän blogin valkoiset mieslukijat eivät näe sukupuolta tai ihonväriä ja ihan varmasti samaistuvat kaikkiin yhtä paljon. En usko.
Nerea
(Vaikka alani on naisvaltainen, kutsutuista puhujista miehiä oli 4/5 ja linja tuntuu olevan sama lähes missä konferenssissa tai kurssilla tahansa. Paitsi niissä, jotka järjestetään Suomessa. Ehkä täällä kiinnitetään aktiivisemmin huomiota sukupuolijakaumaan. Päätin kuitenkin jo, etten edes viitsi enää lähteä ulkomaille kursseille, joissa puhujina on vain kuusikymppisiä miehiä.)
EE:"tsekin kyllä kannatan tavallisen ihmisen näkökulman lisäämistä kouluhistoriaan: pelkkä sarja epämääräisiä "sankaritarinoita" ei vielä oikeaa historiaa ole (minun aikanani muuten naisten historiaa sai lukea lukiossa peräti yhden vailinnaisen kurssin ajan - hurraa, näin ironisesti sanottuna). Mutta ei niitä "isoja ihmisiä" ihan tyystin voi niistä kirjoista poiskaan potkia, sillä usein suurten kulttuurimuutosten takana on jokin muutaman ihmisen kehittelemä ideologia tai tekniikan ala."
Kouluhistoriassa kerrotaan suurista tapahtumista, ja niihin liittyvistä henkilöistä.
Kuitenkin tapahtumat ovat opetuksessa paljon tärkeämpiä kuin henkilöt.
Siellä pohditaan syitä ja seurauksia.
Vaikka Napoleonin nimi nousee esiin Ranskan vallan kumouksessa ja Napoleonin sodissa, niin tapahtumat, syyt ja seuraukset ovat paljon Napoleonia tärkeämpiä.
Tämä näkyy myös opetuksessa.
"Ano (jurpo Ano): "Todista se!! Otetaan esimerkki: Suomi---- poliittiset päättäjät ovat...Niin.. niin.. Aivan, taisit vahingossa kirjoittaa tuon kommentin."
Kuulen, kuulen kaukaisuudessa, kuinka historianopettajani (jotka myös olivat yhteiskuntatiedon opettajiani) itkevät verisiä kyyneleitä.
Jotenkin nyt luulen että kirjoitit tuon hätäpäissäsi. SO?
Millainen toivoton työsarka onkaan heidän edessään."
Dear Murpoliina, mitähän tässä yritit taas sanoa. Kunnia sinulle siinä että uskalsit päästää kommentin läpi, mutta kummatkin tiedämme ettei esim.suomessa poliittinenvalta ole miehillä, ei kyllä kaikki ministerinpallit ja suurin osa kansanedustajista sekä erityisetujärjestöistä on naisten vallassa. Eli itkekää pois, enempää ette voisi enää saada.
'Antiikin Roomassa oli vauraita ja vaikutusvaltaisia tiilitehtailijanaisia. Se, että naisia Roomassa estettiin pääsemästä vielä keskeisempiin valta-asemiin (ja useimpia edes tuohon), oli naisten sortoa - ja se, että myöhempi historiankirjoitus oli pitkäksi aikaa unohtanut menneisyyden tiilitehtailijanaiset on myös naisten sortoa.' (MM)
Naispuolisten tiilitehtailijoiden lasikatto-ongelma sortona Rooman keisarikunnassa on niin paha understatement, että sitä on vaikea ilmaista. Siis kyseessähän oli yhteiskunta, jossa orjan todistajanlausunto kelpasi oikeudessa vain, jos orjaa nimenomaisesti kidutettiin todistuksen saamiseksi. Nousukkaalla, joka oli ansainnut rahansa työllä (edes toisten työllä), ei olisi ollut mitään asiaa senaattiin ja valtion korkeisiin virkoihin, vaikka olisi ollut mies. Ja niin edelleen. Kyseessä oli yhteiskunta, joka perustui ihan muulle kuin mahdollisuuksien tasa-arvolle.
Nerea:"En halua kuulla viisastelua siitä, miten tämän blogin valkoiset mieslukijat eivät näe sukupuolta tai ihonväriä ja ihan varmasti samaistuvat kaikkiin yhtä paljon. En usko."
Tai eivät samaistu kehenkään.
Itselläni ei ole koskaan ollut esikuvia tai samaistumisen kohteita, (jos ei oteta komediaelokuvien surkeita turpaansasaavia
sivuhenkilöitä).
Nerea: "Vaikka alani on naisvaltainen, kutsutuista puhujista miehiä oli 4/5 ja linja tuntuu olevan sama lähes missä konferenssissa tai kurssilla tahansa. Paitsi niissä, jotka järjestetään Suomessa. Ehkä täällä kiinnitetään aktiivisemmin huomiota sukupuolijakaumaan."
En tiedä, millä tieteenalalla hallitset, mutta omat kokemukseni ovat melko samansuuntaisia (tosin luulisin tieteenalojen välillä olevan myös hieman eroja). Suurin osa tiedemaailmasta Pohjoismaiden ulkopuolella ja etenkin siitä vanhemmasta polvesta vain lienee edelleen vähemmän tasa-arvoista.
Tomi: "Kouluhistoriassa kerrotaan suurista tapahtumista, ja niihin liittyvistä henkilöistä. Kuitenkin tapahtumat ovat opetuksessa paljon tärkeämpiä kuin henkilöt. Siellä pohditaan syitä ja seurauksia."
Olimmekohan me nyt lainkaan eri mieltä tästä? Jos nyt yritän sanoa selvemmin oman mielipiteeni, kahta ääripäätä pitäisi historianopetuksessa välttää (vaikka kumpikin on eri aikoina ollut muodissa):
1) Yletön individualistinen sankarienpalvonta, jossa massat ovat vain sulaa vahaa nerojen käsittelyssä: parhaimillaan tämä ajattelu johtaa elitismiin, pahimmillaan fasismiin.
2) Yksiviivainen usko historian vältämättömiin lakeihin, jotka väjäämättä johtavat johonkin määränpäähän (joko paratiisiin tai lopulliseen tuhoon): parhaimmillaan tämä ajattelu johtaa välinpitämättömyyteen (mitään ei kannata yrittää, kun asioihin ei oikeasti voi vaikuttaa), pahimillaan fanatismiin, jossa "historiallisen välttämättömyyden" varjolla tehdään kaikenlaista hirmutekoa.
"Fiksu" vaihtoehto on tietysti se, että historiaan vaikuttavat sekä yksilöt että "massat": kumpi enemmän, riippuu varmaan käsiteltävästä tapauksesta.
anonilli: "Naispuolisten tiilitehtailijoiden lasikatto-ongelma sortona Rooman keisarikunnassa on niin paha understatement, että sitä on vaikea ilmaista."
Älä yritä. Jos puhun yhdestä sorrosta, et voi siitä tietenkään päätellä, että muuta sortoa ei sitten mielestäni ole. Kuten hyvin tiedät.
Mutta esiin ottamaasi sanaa käyttäen - itse asiassa sehän oli lasikatto-ongelma. Samalla lailla kuin sekä naisten peppujen nipistely että Kongon joukkokidutukset ovat (Kongon juttu eritoten tietysti siis kaiken muun käsittämättömän pelkurimaisen paskan ohella) molemmat seksuaalista häirintää.
EE: ""Fiksu" vaihtoehto on tietysti se, että historiaan vaikuttavat sekä yksilöt että "massat": kumpi enemmän, riippuu varmaan käsiteltävästä tapauksesta."
Aamen!
anoliina: "...kyllä kaikki ministerinpallit ja suurin osa kansanedustajista sekä erityisetujärjestöistä on naisten vallassa."
No tottahan toki. Siitä oli lehdessäkin.
Ilta=Sanomat 17.9.2010: MINISTERIEN PALLIT OVAT NAISTEN VALLASSA!
Vai oliko se Lehdessä.
'Jos puhun yhdestä sorrosta, et voi siitä tietenkään päätellä, että muuta sortoa ei sitten mielestäni ole.' (MM)
En tietenkään. Mutta jos halutaan puhua sorrosta jossain Roomassa, niin tiilitehtailija ei ole kauhean tyypillinen tapaus. Orjatyövoimalla pyöritetään edelleen tiilitehtaita Pakistanissa, ja naisilla lienee vaikeuksia päästä siellä tehtaan johtajiksi, mutta sorto ilmenee useimmille naisille paljon ikävämmillä tavoilla.
Tomi:"Itselläni ei ole koskaan ollut esikuvia tai samaistumisen kohteita, (jos ei oteta komediaelokuvien surkeita turpaansasaavia
sivuhenkilöitä)."
Voi toista. Ikävä kuulla.
Nerea
anonilli: "Orjatyövoimalla pyöritetään edelleen tiilitehtaita Pakistanissa, ja naisilla lienee vaikeuksia päästä siellä tehtaan johtajiksi, mutta sorto ilmenee useimmille naisille paljon ikävämmillä tavoilla."
Täytyykö mun toistaa itseäni?
MM: "Samalla lailla kuin sekä naisten peppujen nipistely että Kongon joukkokidutukset ovat (Kongon juttu eritoten tietysti siis kaiken muun käsittämättömän pelkurimaisen paskan ohella) molemmat seksuaalista häirintää."
Nerea:"Voi toista. Ikävä kuulla."
Pitääkö tämä tulkita v*ttuiluksi ?
Eihän se ole mikään huono juttu , jos ei ole esikuvia, silloin itsellään ei ole myöskään turhia odotuksia.
Tomi: "Pitääkö tämä tulkita v*ttuiluksi ?"
Miksi? Olen ehkä aiemmin ollut kanssasi eri mieltä, mutta en halua sinulle mitään pahaa.
Kommenttisi siitä, miten olet elämässäsi samaistunut vain surkeisiin turpaansa saaviin sivuhenkilöihin oli surullinen. Ei, silloin ehkä ei ole turhia odotuksia, mutta sen sijaan paljon turhaa pelkoa ja turhaa katkeruutta, eikä edes vastapainoksi niitä kauniita haaveita.
Silloin tulkitsee helposti empatiankin vittuiluksi.
Nerea
Mutta esiin ottamaasi sanaa käyttäen - itse asiassa sehän oli lasikatto-ongelma. Samalla lailla kuin sekä naisten peppujen nipistely että Kongon joukkokidutukset ovat (Kongon juttu eritoten tietysti siis kaiken muun käsittämättömän pelkurimaisen paskan ohella) molemmat seksuaalista häirintää.
Voidaan aina kysyä, että kumpi on se ns. pienemmän riesan tie: tulla raiskatuksi vai tulla tapetuksia.
Miehiä nimittäin ei raiskata. Heidät tapetaan. Kumpi on pahempaa: mennä koskemattomuus vai mennä henki.
Ironmistress: "Voidaan aina kysyä, että kumpi on se ns. pienemmän riesan tie: tulla raiskatuksi vai tulla tapetuksia."
Ei, vaan kumpi on pahempi: tulla vain tapetuksi, vai tulla pahasti kidutetuksi ja todennäköisesti myös tapetuksi?
Raiskaaminen on kiduttamista. Se on sitä lievimmässäkin muodossaan, mutta varsinkin niillä tavoin, joilla huorat Kongossa usein raiskaavat.
[HUOM! Linkki on todellinen triggerilinkki. Älä lue, ellet halua karjua raivosta.]
Hmm. Edes neuvostoarmeija ei ollut noin brutaali toisessa maailmansodassa - ja heitä yleisesti pidetään pahempina kuin mitä mongolit olivat 1200-luvulla. Tuo on täysin mieletöntä.
Mikä kongolaisessa kulttuurissa mättää? Nuo miehethän ovat täysiä elukoita.
Yritetäänpä analysoida tuota kiihkottomasti. Niin paljon kun täälläpäässä onkin historiaa, psykologiaa ja sosiobiologiaa tultukin luettua, niin tuollainen silmitön julmuus ja brutalismi, on ihmiskunnan historiassa aivan poikkeuksellista.
Yleensä julmuus palvelee jotain tiettyä päämäärää. Julmuuden tarkoituksena voi olla joko maksimoida omien jälkeläisten tuotto - raiskauksessa naisen hedelmöittymistodennäköisyys on kaksinkertainen tavanomaiseen yhdyntään nähden, ja useimmilla nisäkkäillä parittelu on aivan puhdasta raiskaamista. Tämä on perinteinen sosiobiologinen selitys.
Se, miksi miehet tapetaan erotuksetta, on päivänselvää. Kilpailijat halutaan pois päiviltä, ja samalla naisilta halutaan pois heidän suojelijansa. Tapettujen miesten resurssit jäävät heidän tappajiensa käyttöön.
Naisten raiskaaminen on ollut perinteisesti myös tapa häpäistä voitetut: se on ollut signaali siitä, että te ette kykene suojelemaan omianne ja että te olette meitä alempiarvoisia ja meidän armoillamme. Ihmisellä on tarve alistaa toisia: se on syväkoodattu biologiaamme - se on meille geneettistä - ja se palvelee juurikin lisääntymistä; ihminen, joka kykenee nujertamaan ja alistamaan toiset ja eliminoimaan kilpailijansa, kykenee tuottamaan enemmän jälkeläisiä kuin toiset ihmiset.
Mutta tuollainen julmuus on todella poikkeuksellista. Se ei palvele mitään päämäärää. Olisi ymmärrettävää, jos kongolaiset raiskaisivat naiset ja pitäisivät heitä vankeina kunnes he tulisivat raskaiksi - silloin he pääsisivät levittämään omia geenejään mahdollisimman laajalle - mutta tuollainen brutalismi ei palvele mitään päämäärää ja haaskaa vain resursseja, joille olisi mielekkäämpääkin käyttöä. Historiassa yksikään Euraasian valloittajakansa ei ole käyttäytynyt tuolla tavoin - eivät edes mongolit, jotka eivät olleet kivan miehen maineessa.
Lloyd deMausella olisi psykohistorian osalta varmasti jotain sanottavaa asiasta; mutta täälläpäässä ollaan taipuvaisempia uskomaan biologista selitystä.
Todettakoon vielä, että jos noista kahdesta pitää valita, niin tuo kidutus ja raiskaus - kaikessa silmittömässä julmuudessaankin - taitaa sittenkin olla se pienemmän riesan tie kuin tulla suoralta kädeltä tapetuksi.
Miehen osa on kautta aikojen ollut tulla tapetuksi, mutta aikoinaan Levantissa valloitetuilta kansoilta oli esimurrosikäisiltä pojilta tapana leikata pallit pois ja heistä tehdä eunukkeja. Tuon julman toimenpiteen kuolleisuusprosentti oli noin 90% pinnassa.
Onkohan kongolaisilla jokin valuvika enemmältikin kun tuollainen silmitön brutalismi on poikkeuksellista jopa ihmiskunnan varsin surullisessa historiassa. Yleensä nyrkkisääntö on historiassa ollut, että mitä kuumemmassa ilmastossa jokin kansa on elänyt, sitä alhaisempi älykkyysosamäärä sillä on keskimäärin ollut, ja sitä impulsiivisempaa, julmempaa ja brutaalimpaa sen käytös on ollut. Ja Kongo sijaitsee aika lailla päiväntasaajan tietämillä.
'Täytyykö mun toistaa itseäni?' (MM)
OK, lopetan jankkaamisen, kun en liene varsinaisesti eri mieltä muuta kuin siitä, voiko niin eri tasoisista teoista puhua samana päivänä.
'Miehiä nimittäin ei raiskata. Heidät tapetaan.' (IM)
IIRC Liberiassa tehdyssä kyselytutkimuksissa ilmeni, että kyllä niitä miehiä ja poikiakin raiskattiin.
Mutta sorto-olympialaiset ei ole koskaan kovin rakentava leikki. Kun ollaan tilanteessa, jossa ne tekijätkin voivat olla lähinnä orjina pidettyjä lapsisotilaita, niin siinä tarvitaan ehkä jotain ihan muuta kuin tarkkaa uhriuden asteen kalibrointia.
Ironmistress: "Todettakoon vielä, että jos noista kahdesta pitää valita, niin tuo kidutus ja raiskaus - kaikessa silmittömässä julmuudessaankin - taitaa sittenkin olla se pienemmän riesan tie kuin tulla suoralta kädeltä tapetuksi."
Julmempaa tai ei, "pienemmän riesan" tie se ei missään tapauksessa ole. Mahdollinen raskaaksi tuleminen (ehkä väkivaltaisen raiskauksen eli rankan fyysisen pahoinpitelyn seurausten kanssa elämisen lisäksi), synnytys komplikaatioineen - se jos mikä on se tuskallisempi ja vaivalloisempi, hankalampi osa.
"Onkohan kongolaisilla jokin valuvika enemmältikin kun tuollainen silmitön brutalismi on poikkeuksellista jopa ihmiskunnan varsin surullisessa historiassa. "
Luulen, että kyse on viime kädessä siitä, että tilaisuus tekee heikosta hirviön. Kyllähän samaa paskaa oli Bosniassakin, ja sitä ennen ties missä.
Uskon huonojen satumusten summaan: kulttureissa, joissa miehet kasvatetaan kermaperseprinsseinä, ja ympäröivä yhteiskunta on pitkään ollut väkivallalle altis, joidenkin miesten taipumus hysteriaan puhkeaa rumaan kukkaansa. Joukossa testotyhmyys tiivistyy, hirvittäviinkin mittoihin.
"Yleensä nyrkkisääntö on historiassa ollut, että mitä kuumemmassa ilmastossa jokin kansa on elänyt, sitä alhaisempi älykkyysosamäärä sillä on keskimäärin ollut, ja sitä impulsiivisempaa, julmempaa ja brutaalimpaa sen käytös on ollut. Ja Kongo sijaitsee aika lailla päiväntasaajan tietämillä. "
Ei tuota kamaa, tässä blogissa. (Eikä muinaisessa Egyptissä, sivistyksemme kehdossa.)
Ironmistress: "Yleensä julmuus palvelee jotain tiettyä päämäärää. Julmuuden tarkoituksena voi olla joko maksimoida omien jälkeläisten tuotto - raiskauksessa naisen hedelmöittymistodennäköisyys on kaksinkertainen tavanomaiseen yhdyntään nähden, ja useimmilla nisäkkäillä parittelu on aivan puhdasta raiskaamista. Tämä on perinteinen sosiobiologinen selitys."
Tuntuu musta vähän hämyltä. Kun nisäkkäillä kerran on kiima-ajat ja seksivietti ja monilla myös laumarakenne - miksi normiparittelu olisi "puhadsta raiskaamista"?
"Ihmisellä on tarve alistaa toisia: se on syväkoodattu biologiaamme - se on meille geneettistä - ja se palvelee juurikin lisääntymistä; ihminen, joka kykenee nujertamaan ja alistamaan toiset ja eliminoimaan kilpailijansa, kykenee tuottamaan enemmän jälkeläisiä kuin toiset ihmiset."
Kyllähän me pahuuteen pystymme, mutta leimallisinta lajillemme on kyky tehdä ja ajatella yhdessä. (Todistusaineisto: hirsimäkit, moottoritiet, koulujärjestelmä, uskonnot. Mitään noista ei yhteistyökyvytön eläin voisi tehdä.)
Musta tuo on juuri sitä perinteistä, liian yksinkertaistavaa, mutkat suoriksi vetävää sossubilsaa. Ei se ole eksakti tiede.
Tuntuu musta vähän hämyltä. Kun nisäkkäillä kerran on kiima-ajat ja seksivietti ja monilla myös laumarakenne - miksi normiparittelu olisi "puhadsta raiskaamista"?
Onko sinulla koskaan ollut kissoja lemmikkeinä? Nuo suloiset karvapallerot ovat todella petoja kun kiima-aika tulee, ja leikkaamaton kollikissa on todella kamala olento. Kissojen parittelu on aivan puhdasta raiskaamista; kollin veitikassa on kaupan päälle väkänen, jonka tehtävänä on aiheuttaa misulle tuskaa yhdynnässä. Se laukaisee ovulaation.
Joillakin ihmisapinoilla on peniksessä luu, joka helpottaa erektiota - ja raiskaamista. Andrea Dworkinin lausahdus "jokainen yhdyntä on raiskaus" toteutuu hyytävällä tavalla eläinkunnassa.
Ihminen on jatkuvassa kiimassa; siksi me parittelemme ympäri vuoden.
Kyllähän me pahuuteen pystymme, mutta leimallisinta lajillemme on kyky tehdä ja ajatella yhdessä. (Todistusaineisto: hirsimäkit, moottoritiet, koulujärjestelmä, uskonnot. Mitään noista ei yhteistyökyvytön eläin voisi tehdä.)
Emme tee yhteistyötä ilman henkilökohtaista etua. Emme ryhdy mihinkään yhteistyöhön, ellemme hyödy siitä jotenkin henkilökohtaisesti. Se voi olla palkka, julkishyödyke, yhteishyödyke tms, mutta emme vapaaehtoisesti tee altruistista yhteistyötä.
Musta tuo on juuri sitä perinteistä, liian yksinkertaistavaa, mutkat suoriksi vetävää sossubilsaa. Ei se ole eksakti tiede.
Ei, mutta se on silti paradigma tutkittaessa ihmisen etologiaa.
Buddhalaisuus lähtee siitä, että ihminen on pohjimmiltaan paha, mutta hänessä on kyky hyvään. Teemme luonnostamme pahaa, mutta meissä on, toisin kuin muissa eläimissä, kyky hallita viettejämme, vaistojamme ja himojamme niin halutessamme tietoisen ajattelun kautta. Ja tämä juurikin mahdollistaa henkisen kehittymisen ja tavoittelun kohti vapautumista tästä maailmasta. [Mutta buddhalaisuuteen ei kuulu käännytystyö, joten se siitä.]
Julmempaa tai ei, "pienemmän riesan" tie se ei missään tapauksessa ole. Mahdollinen raskaaksi tuleminen (ehkä väkivaltaisen raiskauksen eli rankan fyysisen pahoinpitelyn seurausten kanssa elämisen lisäksi), synnytys komplikaatioineen - se jos mikä on se tuskallisempi ja vaivalloisempi, hankalampi osa.
Niin, kumpi on pienempi riesa: mennäkö terveys vai mennäkö henki.
Edellisessä tapauksessa ainakin se henkikulta säästyy.
Luulen, että kyse on viime kädessä siitä, että tilaisuus tekee heikosta hirviön. Kyllähän samaa paskaa oli Bosniassakin, ja sitä ennen ties missä.
Psykohistoria Lloyd deMause on kanssasi eri mieltä. Hänen mukaansa jotta tuollaista pääsee syntymään, niin taustalla täytyy olla todella väkivaltainen, brutaali ja julma kasvatus. Jotta tuollaisia julmuuksia saadaan aikaan, miesten täytyy todella vihata itseään - vain sellainen ihminen, joka vihaa itseään, kykenee myös julmuuksiin muita kohtaan.
Oikein malliesimerkki tästä on Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän Puna-Armeija. Siellä sotilaskoulutus on perustunut pohjimmiltaan puhtaalle kidutukselle - ja neuvostosotilaat järjestivät vapauttamassaan Itä-Euroopassa 1944-1945 sellaiset ryöstö-, murha ja raiskausorgiat, ettei edes mongolivalloitus vetänyt sille 1200-luvulle vertaa.
Sotilas, joka ei vihaa itseään, on robottimaisen tehokas ja keskittyy olennaiseen; hän ei syyllisty julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan, ja pyrkii myös voittoon epäsuorin keinoin.
Paradoksaalisesti asevelvollisuusarmeijat ovat aina olleet julmempia ja brutaalimpia kuin ammattiarmeijat. Syy on siinä, että asevelvolliset pakotetaan palvelukseen kuolemanrangaistuksen uhalla, kun taas ammattisotilaat ovat vapaaehtoisia. Asevelvolliset vihaavat itseään, ylempiään ja koko sotaa, ja siksi ovat valmiita purkamaan vihansa siviiliväestöön - sekä vihollisiin että "omiin".
Tämä on yksi syy, miksi täälläpäässä halutaan asevelvollisuus lakkautettavaksi ja siirryttäväksi Suomessa ammattiarmeijaan. Allekirjoittanut joutui toimimaan sen pellekoulun ajan ukkosenjohdattimena ja kultsilla meni liki kaksi vuotta saadakseen tunne-elämänsä taas normaaliksi.
Millainenhan kongolainen lastenkasvatus mahtaa olla - vai ovatko taustalla orjasotilaat?
Uskon huonojen satumusten summaan: kulttureissa, joissa miehet kasvatetaan kermaperseprinsseinä, ja ympäröivä yhteiskunta on pitkään ollut väkivallalle altis, joidenkin miesten taipumus hysteriaan puhkeaa rumaan kukkaansa. Joukossa testotyhmyys tiivistyy, hirvittäviinkin mittoihin.
Itse asiassa näin ei psykohistorian valossa ole. Niissä kulttuureissa, joissa miehet kasvatetaan kermaperseprinsseinä, heistä tulee huomattavan aseksuaalisia tai jopa feminiinisiä, kuten askenašijuutalaisten keskuudessa on perinteisesti ollut.
Sama kääntäen: mitä kovempaa, väkivaltaisempaa, alistavampaa tunteita halveksivampaa ja tunnekylmempää kasvatus on, sitä väkivaltaisempia k*sipäitä kasvatus tuottaa. Ohessa aika hyvä< tarkastelu.
Tässä vielä tarkastelu jugoslavialaisesta lastenkasvatuksesta. Ei ole ihmekään, että Bosniassa kävi kuten kävi.
Ei tuota kamaa, tässä blogissa. (Eikä muinaisessa Egyptissä, sivistyksemme kehdossa.)
Hih, Egyptistä on peräisin sekä kastroiminen että ympärileikkaus, sekä pojille että tytöille. Mistä oletat termin "faraoninen FGM" tulevan?
Tuo, että lämmin ilmasto ja helpot elinolot implikoivat väkivaltaisuutta, on historiallinen trendi. Miksi näin on, siihen voi olla monta selitystä. Todennäköisesti syy on siinä, että mitä helpommat elinolot (banaanit tippuvat suoraan suuhun), sitä enemmän ne kannustavat lyhytjänteisyyteen ja impulsiivisuuteen. Vastaavasti mitä kylmempi ilmasto ja vaikeammat elinolot (Euraasia, Etelä-Amerikka), sitä enemmän se pakottaa pitkäjänteisyyteen ja itsehillintään.
Olisi kuitenkin kiva tietää, miten Kongossa kasvatetaan lapset :-/
Ironmistress: "Niissä kulttuureissa, joissa miehet kasvatetaan kermaperseprinsseinä, heistä tulee huomattavan aseksuaalisia tai jopa feminiinisiä, kuten askenašijuutalaisten keskuudessa on perinteisesti ollut."
Tarkoitan kermaperseprinssillä nimenomaan macho-kasvatuksen saanutta jätkää. Siis sellaista poikaa, joka on kasvatettu uskomaan, että hän on (jostain tarkemmin määrittelemättömästä syystä) parempi kuin kukaan nainen.
Kermaperseitä on toki voitu kasvattaa tämän etuoikeutuksen tunteen rakentamisen lisäksi myös hakaten. Olennaista on, että he ovat tavalla tai toisella oppineet, että heikommassa ja vähemmän suojellussa asemassa olevaa (kuten naista) saa hakata.
Lapsen hakkaaminenhan on tunnetusti paras tapa opettaa lapselle tämä nimenomainen väkivallan periaate. :-(
Ironmistress: "Niin, kumpi on pienempi riesa: mennäkö terveys vai mennäkö henki.
Edellisessä tapauksessa ainakin se henkikulta säästyy."
Ei välttämättä säästy, sehän oli pointtini. Kuolinsyy voi olla hyvin tuskallinen.
Minusta tuntuu, että sinä ajattelet tässä yhteydessä vähemmän väkivaltaista raiskausta kuin minä. Minulla on mielessäni worst case -skenaario - kidutus ja siitä naiselle ehkä seuraava tuskallinen ja vaarallinen työ.
Tietenkään näitä asioita ei voi yleensä tietää etukäteen, varsinkaan sairaalattomissa oloissa. Mutta jos tietäisin varmasti, että hirveän, rampauttavan pahoinpitelyn jälkeen joudun tekemään yhdeksän kuukauden ajan raskasta työtä, ja sen päätteeksi kuolemaan erittäin hitaasti ja kivuliaasti synnytykseen - no, minä valitsisin sen nopean kuoleman.
Mutta mistäpä oikeasti tietäisin. Ehkä se varman tiedon puute on siunaus: ihminen on tosiaan myös sellainen, että niin kauan kun on elämää, on toivoa. Elävällä on mahdollisuus parantua, rakentaa uusi elämä ja vaikka kostaa.
Ironmistress: "Onko sinulla koskaan ollut kissoja lemmikkeinä? Nuo suloiset karvapallerot ovat todella petoja kun kiima-aika tulee, ja leikkaamaton kollikissa on todella kamala olento. Kissojen parittelu on aivan puhdasta raiskaamista; kollin veitikassa on kaupan päälle väkänen, jonka tehtävänä on aiheuttaa misulle tuskaa yhdynnässä. Se laukaisee ovulaation."
Ei kissojen parittelu mene noin (mitä olen tästä aiheesta populaaria tietokirjallisuutta lukenut. Lähinnä Desmond Morrisin kissakirjaa).
Kollin peniksessä on kyllä piikkejä jotka satuttavat naaraskissaa. Mutta noin muuten daamikissa on kyllä hyvin pian nussuttelun jälkeen intona vonkaamassa lisää. Naaraskissahan on todellinen heitukka, aito kuningatar! Kiimassaan se kulkee maita ja mantuja kollin (tai ehkäpä pikemminkin k*llin ;-) perässä. Se kokoaa yhteen kaikki kulmakunnan kollit ja tekee itsensä tykö ihailevalle uroslaumalleen. Sitten se ottaa kaikki kundit, yksi toisensa jälkeen.
Täällä on hyvä kirjoitus aiheesta:
Cats Mating
(Abessiniankissojen seksivideon musiikki on muuten todella hämy! Ei, en tiedä, mistä ne ovat sen repineet.)
"Emme tee yhteistyötä ilman henkilökohtaista etua. Emme ryhdy mihinkään yhteistyöhön, ellemme hyödy siitä jotenkin henkilökohtaisesti. Se voi olla palkka, julkishyödyke, yhteishyödyke tms, mutta emme vapaaehtoisesti tee altruistista yhteistyötä."
En minä "puhtaasti" epäitsekkäästä yhteistyöstä olekaan puhunut. Se, että Mari sa hyvän mielen auttaessaan Jaria, ei tee meistä yhteistyökyvytöntä lajia.
"Ei, mutta se on silti paradigma tutkittaessa ihmisen etologiaa."
Minusta se on rankkaa uusimista ja järkeistämistä ja/eli feminismiä kaipaava paradigma. Perusoletus - "ihminen on eläin" - on minusta kyllä hyvä.
"Buddhalaisuus lähtee siitä, että ihminen on pohjimmiltaan paha, mutta hänessä on kyky hyvään."
Luulen, että tässä on meidän eromme. Minä uskon ihmisen pystyvän yhtä lailla ja ehkä enemmänkin hyvään kuin pahaan. Enkä kaipaa vapautumista tästä maailmasta, en ainakaan ennen aikojani. En usko, että se olisi tavoiteltavaksi hyvä asia.
(Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole millään lailla dissata buddhalaisuutta.)
Kissoista vielä: Kun kollikissa paritellessaan puree leidiään niskavilloista - se ei ole mikään macho-alistamisen ele. Ukko parka vain suojelee itseään. Kissat eivät ole samalla lailla sosiaalinen laji kuin me. Aikuiset kissat eivät mielellään päästä toisia aikuisia lähelleen.
Vaikka naaras kuinka siis kiehnää kiimassaan ja vonkaa kollilta kullia, se kuitenkin ajaa kovin kynsin herrasmiehensä pois, jos tämä menee lähestymään liian nopeasti.
(Voi niitä naisia, ailahtelevaisia!)
Kun kolli pääsee pukille, aggressiivinen leidihän siis ehkä vetäisi sitä turpiin! Kissoilla on kuitenkin kollin onneksi sellainen juttu, että kun niitä ottaa kiinni niskanahasta, ne muuttuvat passiivisiksi. (Tämä on tietenkin perua niiltä ajoilta, jolloin emokissa kantoi suussaan pienet poikasensa turvaan).
Kun kolli sitten panon jälkeen irrottautuu, se yleensä peräytyy syrjemmälle hyvin nopeasti. Se toimii näin siksi, että koska kollin irrottautuessa sen peniksen piikit sattuvat naaraaseen, niin täti vähän epäoikeudenmukaisesti (eihän se kipu ole asia, jolle kolli mitään voisi) lataa viisikyntistä sedän naamaan ja nopeasti.
Parempi olla nopea, herra Kissa!
(Ei, tarkoitukseni ei sitten muuten ole sanoa, että ihmisten parissa panokumppanin, miehen tai naisen tai muunkaan, hakkaminen tai kynsiminen olisi hyvä ratkaisu.
Kaikki ei kuitenkaan aina ole sitä, miltä se ihmiselle näyttää.)
MM:"Olennaista on, että he ovat tavalla tai toisella oppineet, että heikommassa ja vähemmän suojellussa asemassa olevaa (kuten naista) saa hakata."
Siellä missä käytetään ruumiillista kuritusta kasvatuskeinona juuri pojat joutuvat sen kohteeksi.
Poikia rangaistaan ruumiillisesti useammin ja kovemmin kuin tyttöjä,
tämän ovat tutkimukset osoittaneet.
Ruumiillisen kurituksen käyttäjät (yleensä vanhemmat tai opettajat) pitävät selviönä, että poikia pitää alvariinsa pieksää.
Tomi: "Poikia rangaistaan ruumiillisesti useammin ja kovemmin kuin tyttöjä,
tämän ovat tutkimukset osoittaneet."
Tomi, nuo "tutkimusten mukaan sitä sun tätä" -tokaisut eivät ole kovin hyödyllisiä. Tämä kuritusjuttu on samantyyppinen kuin toisen ketjun kommenttisi, ja aika monen muun ketjun kommenttisi. Sinä väität vastaan ikään kuin vain vastaanväittämisen vuoksi, vaikka sen kummempaa asiatietoa tai laajaa pohdintaa.
Tietenkään keskustelun osallistuminen ei vaadi mitään tavattoman eksaktia ja ehdottoman luotettavaa faktakokoelmaa. Mutta et voi puhua omista fiiliksistäsi ehdottomina totuuksina. Parempi näissä ylläolevissa esimerkeissä siis olisi, jos sanoisit vaikka: "Minun kokemukseni ja kuulemani mukaan poikia hakataan enemmän kuin tyttöjä". Tai "Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että naisen on paljon helpompi saada seksiä kuin miehen."
Ironmistress, vielä:
MM: "Minusta tuntuu, että sinä ajattelet tässä yhteydessä vähemmän väkivaltaista raiskausta kuin minä. Minulla on mielessäni worst case -skenaario - kidutus ja siitä naiselle ehkä seuraava tuskallinen ja vaarallinen työ. "
Hoksasin vasta nyt, että täsmällisin vertaushan tähän naisten sodassa kokemaan raiskausuhkaan olisi: "Kumpi on miehelle julmempi kohtalo: Joutua suoraan vihollistensa tappamaksi, vai joutua vihollistensa julmasti kastroimaksi (mutta ei suoralta kädeltä tappamaksi)."
(Pitää muistaa, että haavathan voivat hyvinkin tulehtua ja tappaa uhrin. Tässä mielessä raiskaus ja kastraatio eivät siis ole "yksittäinen teko": niillä voi olla pidempiaikaisia seurauksia.)
Sellaiset kulttuurit, joissa naisella ei ole juurikaan päätäntävaltaa omaan kehoonsa, myös miesten kesken vallitsee hierarkia ja toiset miehet joutuvat kärsimään toisten miesten mielivallasta.
Siihen kumpaan ryhmään mies pääsee, ei mies itse voi aina vaikuttaa vaan perhe, suku, ammatti, asuinpaikka tms. määrää miehen aseman. Naisia alistavat kulttuurit eivät siis ole koskaan olleet mitään onneloita kaikille miehille - mikä "miesasiamiehiltä" usein feminismiä ja/tai naisen aseman parantamista vastustavassa paatoksessa usein unohtuu.
Machokulttuureissa usein poikia kuritetaan enemmän kuin tyttöjä ja he keskenään hakevat omaa arvoasemaansa vaikka kouluyhteisössä, mutta ei se poista faktaa, että poika on jo lähtökohtaisesti korkeammassa asemassa kuin tyttö. Kyseessä on eri asia eikä em. asioita ole edes tarkoituksenmukaista verrata toisiinsa tyyliin kumpi sukupuoli kärsii enemmän tilanteesta.
Tarkoitan kermaperseprinssillä nimenomaan macho-kasvatuksen saanutta jätkää. Siis sellaista poikaa, joka on kasvatettu uskomaan, että hän on (jostain tarkemmin määrittelemättömästä syystä) parempi kuin kukaan nainen.
Tällaiseen kasvatukseen liittyy aina väkivalta. "Kermaperse" tarkoittaa perinteisesti pehmeää ja hienostunutta tai dekadenttia ihmistä, ja tästä mieluummin käyttäisi nimeä "machokukkoilija". Machokulttuurit ovat perinteisesti hyvin väkivaltaisia ja niissä ennenkaikkea pojat saavat olla nyrkkeilysäkin asemassa pitkälle teini-ikään - siihen saakka, kunnes he kykenevät lyömään takaisin ja alistamaan itse.
Koska tällaiseen kasvatukseen liittyy aina väkivalta ja koska naiset ovat biologisista syistä keskimäärin heikompia ja heitä ei pääsääntöisesti kasvateta itsepuolustukseen eikä tappeluun orientoiden, tuo käsitys omasta ylivoimaisuudesta kumpuaa juurikin paremmasta kyvystä fyysiseen väkivaltaan.
Lapsi, jota lyödään, oppii aggressiiviseksi. Tällainen kusipää käyttää helposti väkivaltaa kiltempiään kohtaan. On siksi oikein opettaa lapsi lyömään takaisin, itsepuolustukseksi - mutta ei ikinä aloittamaan riitaa.
Lapsen hakkaaminenhan on tunnetusti paras tapa opettaa lapselle tämä nimenomainen väkivallan periaate. :-(
Siinäpä se. Tästä asiasta Lloyd deMausella ja Alice Millerillä on omat painavat sanansa sanottavana.
Me päätimme jo varhaisessa vaiheessa, että emme ikinä lyö lapsiamme. Maailmassa on liikaa k*sipäisiä remmipersemukuloita, ja jokainen tietää, miten käy kovasti kuritetulle koiralle.
Ei välttämättä säästy, sehän oli pointtini. Kuolinsyy voi olla hyvin tuskallinen.
Minusta tuntuu, että sinä ajattelet tässä yhteydessä vähemmän väkivaltaista raiskausta kuin minä. Minulla on mielessäni worst case -skenaario - kidutus ja siitä naiselle ehkä seuraava tuskallinen ja vaarallinen työ.
Niinpä. Mutta jälleen voidaan pohtia, että mikä olisi miehen - tai pojan - kohtalo samassa tilanteessa.
Tulee mieleen se huono vitsi. Heppu oli joutunut barbaarien kynsiin ja barbaaripäällikkö sano: "Deth or Bum-Bum!", tehden lantiollaan yhdyntäliikkeitä. Heppumme sanoo: "Death..." johon barbaaripäällikkö sitten: "Deth by BUM-BUM!"
Pääsääntöisesti silloin, kun ammattiarmeijat sotivat keskenään, siviiliväestö kärsii varsin vähän. Silloin, kun toisella puolella on lapsisotilaita, orjasotilaita, asevelvollisia, rosvoja tai armeija, jonka perinteisiin kuuluu simputtaminen, kiusaaminen ja/tai dedovštšina, tulos on yleensä tosi paha.
Mutta jos tietäisin varmasti, että hirveän, rampauttavan pahoinpitelyn jälkeen joudun tekemään yhdeksän kuukauden ajan raskasta työtä, ja sen päätteeksi kuolemaan erittäin hitaasti ja kivuliaasti synnytykseen - no, minä valitsisin sen nopean kuoleman.
Niin. Vastasit aika hyvin omaan kysymykseesi. Se ongelma on siinä, että niin kauan kun on elämää, on toivoakin. Se saa meidät toivomaan, että "ehkä jos sittenkin..."
Tomi: "Poikia rangaistaan ruumiillisesti useammin ja kovemmin kuin tyttöjä,
tämän ovat tutkimukset osoittaneet."
Tomi, nuo "tutkimusten mukaan sitä sun tätä" -tokaisut eivät ole kovin hyödyllisiä. Tämä kuritusjuttu on samantyyppinen kuin toisen ketjun kommenttisi, ja aika monen muun ketjun kommenttisi. Sinä väität vastaan ikään kuin vain vastaanväittämisen vuoksi, vaikka sen kummempaa asiatietoa tai laajaa pohdintaa.
Tällä kertaa Tomi on kyllä oikeassa, mikäli deMauseen on uskominen. Poikia todellakin kasvatetaan kovemmalla kädellä, väkivaltaisemmin ja tunnekylmemmin kuin tyttöjä.
Aikoinaan tuli veljen yllytyksestä luettua Saburo Sakain "Samurai". Paitsi ilmailupornoa, siinä on myös hyvin kaunis rakkaustarina. Mutta silmiinpistäväää oli se tunnekylmyys ja väkivaltaisuus, millä Sakai kasvatettiin; tuli mietittyä, että oliko pikku-Saburon äipällä kaikki inkkarit kanootissa - ja jos kasvatus oli tuollaista, niin japanilaisten julmuudet viime sodan aikana eivät ihmetytä enää yhtään.
Ironmistress: "Tällaiseen kasvatukseen liittyy aina väkivalta. "Kermaperse" tarkoittaa perinteisesti pehmeää ja hienostunutta tai dekadenttia ihmistä, ja tästä mieluummin käyttäisi nimeä "machokukkoilija". Machokulttuurit ovat perinteisesti hyvin väkivaltaisia ja niissä ennenkaikkea pojat saavat olla nyrkkeilysäkin asemassa pitkälle teini-ikään - siihen saakka, kunnes he kykenevät lyömään takaisin ja alistamaan itse."
Ne miehet ja pojat ovat siis mielestäni kermaperseitä nimenomaan suhteessa naisiin. Heitä pidetään paremmassa asemassa, suojellumpina syöttökukkoina. Se on toki myös totta, ettei heidänkään osansa mitään (kermaista) herkkua ole, jos vertaa vaikka oikeasti hyvin ja rakastavassa yhteiskunnassa kasvatetun ihmisen osaan.
Mutta kermanekkoja he ovat, naistensa loisia. Suojeltuja ja hemmoteltuja sen kulttuurin naisiin verrattuina.
Ironmistress: "Niinpä. Mutta jälleen voidaan pohtia, että mikä olisi miehen - tai pojan - kohtalo samassa tilanteessa."
Pohdin jo, ylempänä:
MM: "Hoksasin vasta nyt, että täsmällisin vertaushan tähän naisten sodassa kokemaan raiskausuhkaan olisi: "Kumpi on miehelle julmempi kohtalo: Joutua suoraan vihollistensa tappamaksi, vai joutua vihollistensa julmasti kastroimaksi (mutta ei suoralta kädeltä tappamaksi)."
myrsky: "Machokulttuureissa usein poikia kuritetaan enemmän kuin tyttöjä ja he keskenään hakevat omaa arvoasemaansa vaikka kouluyhteisössä, mutta ei se poista faktaa, että poika on jo lähtökohtaisesti korkeammassa asemassa kuin tyttö. Kyseessä on eri asia eikä em. asioita ole edes tarkoituksenmukaista verrata toisiinsa tyyliin kumpi sukupuoli kärsii enemmän tilanteesta."
Hyvin sanottu.
Ne miehet ja pojat ovat siis mielestäni kermaperseitä nimenomaan suhteessa naisiin. Heitä pidetään paremmassa asemassa, suojellumpina syöttökukkoina.
Ja näinhän asia ei ole, mikäli Lloyd deMauseen on uskominen. Hänen tutkimustuloksensa tällaisita kulttuureista oli, että poikia sekä kasvatetaan väkivaltaisemmin, heille osoitetaan vähemmän huomiota kuin tytöille että heitä myös kohdellaan paljon huonommin kuin tyttöjä, ja heidän niskaansa sälytetään paljon enemmän vaatimuksia ja sosiaalisia paineita kuin tyttöjen. On hyvin vaikeaa miettiä, että mikä se parempi asema olisi.
Mutta kermanekkoja he ovat, naistensa loisia. Suojeltuja ja hemmoteltuja sen kulttuurin naisiin verrattuina.
Mikäli tuohon siteerattuun tekstiin on uskominen, tilanne on pikemminkin päinvastoin. Vain aniharva mies tällaisessa yhteiskunnassa kohoaa mihinkään "kermanekan" asemaan; suurin osa jää koko iäkseen hyvin alisteiseen asemaan.
Miksi sitten pojat tuollaisessa kulttuurissa kuvittelevat olevansa by default parempia kuin tytöt? Silloin, kun ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat muuttuvat nauloiksi. Kun hierarkia- ja paremmuuserot tehdään selviksi fyysisellä väkivallalla, tällöin ne, jotka ovat fyysisesti vahvempia, oppivat signaalioppimisen kautta että he ovat kaikinpuolin parempia kuin heikommat. Kun poika, jota ensin äiti lyö, sen jälkeen opettaja lyö, sitten kaverit lyövät, kasvaa aikuiseksi, hän on jo niin tottunut väkivaltaan, että hän pitää luonnostaan itseään parempana kuin häntä itseään heikommat. Ja ikävä kyllä naiset ovat keskimäärin miehiä fyysisesti heikompia :-(
Sellaiset kulttuurit, joissa naisella ei ole juurikaan päätäntävaltaa omaan kehoonsa, myös miesten kesken vallitsee hierarkia ja toiset miehet joutuvat kärsimään toisten miesten mielivallasta.
Alussa on aina kasvatus, ja tässä asiassa psykohistorialla on oma sanottavansa asiassa.
Siihen kumpaan ryhmään mies pääsee, ei mies itse voi aina vaikuttaa vaan perhe, suku, ammatti, asuinpaikka tms. määrää miehen aseman. Naisia alistavat kulttuurit eivät siis ole koskaan olleet mitään onneloita kaikille miehille - mikä "miesasiamiehiltä" usein feminismiä ja/tai naisen aseman parantamista vastustavassa paatoksessa usein unohtuu.
Machokulttuureissa usein poikia kuritetaan enemmän kuin tyttöjä ja he keskenään hakevat omaa arvoasemaansa vaikka kouluyhteisössä, mutta ei se poista faktaa, että poika on jo lähtökohtaisesti korkeammassa asemassa kuin tyttö.
Siis jotkut pojat ovat lähtökohtaisesti korkeammassa asemassa kuin useimmat tytöt. Se, kuka on kukkona tunkiolla, ratkaistaan tällaisessa kulttuurissa fyysisellä väkivallalla.
Kyseessä on eri asia eikä em. asioita ole edes tarkoituksenmukaista verrata toisiinsa tyyliin kumpi sukupuoli kärsii enemmän tilanteesta.
Tilannetta voidaan verrata arpajaisiin, joissa jokainen tyttö saa arvan "tämä arpa voittaa lohdutuspalkinnon", yksi mies saa arvan "tämä arpa voittaa kaiken" ja muut miehet saavat arvan "tämä arpa ei voita mitään".
Siinä vaiheessa kun itse tulet äidiksi, ymmärrät mistä on kyse.
Tietenkään keskustelun osallistuminen ei vaadi mitään tavattoman eksaktia ja ehdottoman luotettavaa faktakokoelmaa. Mutta et voi puhua omista fiiliksistäsi ehdottomina totuuksina. Parempi näissä ylläolevissa esimerkeissä siis olisi, jos sanoisit vaikka: "Minun kokemukseni ja kuulemani mukaan poikia hakataan enemmän kuin tyttöjä". Tai "Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että naisen on paljon helpompi saada seksiä kuin miehen."
Seksiin pätee se Pareton laki: 20% miehistä vie 80% naisista. Tämä johtaa siihen, että suurin osa miesten seksistä koituu pienelle prosentille alfakoiraita, kun taas suurin osa miehistä jää kokonaan ilman. Noin 15% miehistä ei milloinkaan saa ensimmäistäkään seksikokemusta.
Nainen saa milloin tahansa halutessaan seksiä, koska nainen on se halutumpi osapuoli ja nainen on aina se, joka päättää. Kuinka hyvää se näin saatu seksi sitten on, onkin oma kysymyksensä - ja onko kuinka kiva olla jonkinlainen panopuu tai jakorasia. Taisitkin jo itse vastata siihen kysymykseen. Mutta huonokin seksi on parempaa kuin kokonaan ilman jääminen.
Pojat samoin joutuvat väkivallan kohteeksi tyttöja useammin - noin 90% kaikista väkivallan uhreista on miehiä, ja tässä maassa ei ole ainuttakaan miestä, joka ei ainakin kerran elämässään olisi saanut potkua sukuelimilleen. Tilastot tukevat tässä asiassa kyllä Tomia.
'Mutta jälleen voidaan pohtia, että mikä olisi miehen - tai pojan - kohtalo samassa tilanteessa.' (IM)
Tuo vaatisi jo tarkempaa tietoa ja enemmän konkretiaa, ja Kongon sisällissodan tapaiset ilmiöt on tapana meillä latistaa humanitäärisiksi katastrofeiksi, joissa ei ole politiikkaa ja rationaalisuutta laisingan.
Dick Harrisonin suositeltavassa 'Slaveri'-trilogiassa on esimerkiksi kuvaus Burman rajoilla asuvien karenien käymästä orjakaupasta. Karenit eivät tarvinneet orjia itse mihinkään, mutta he tarvitsivat vientituotteen, jolla vaihdettiin tavaroita naapurikansoilta, joten karenit hyökkäilivät heikompien naapurien kimppuun ja ryöstivät orjia kauppatavaraksi. Koska naisorjista sai eniten, miesorjia ei kannattanut ottaa, ja miesten jättäminen henkiin olisi ollut riskaabelia. Miehet tapettiin, naiset ja lapset myytiin siamilaisille ja burmalaisille. (Harrison ei mainitse, mutta epäilen, ettei vanhoille naisille ollut sen kummempaa käyttöä.)
Ironmistress: "Kuinka hyvää se näin saatu seksi sitten on, onkin oma kysymyksensä - ja onko kuinka kiva olla jonkinlainen panopuu tai jakorasia."
Jakoavainhan se tosi vosu on.
Ironmistress: "Siinä vaiheessa kun itse tulet äidiksi, ymmärrät mistä on kyse."
Älä ole ylimielinen, Ironmistress. Se vain ärsyttää, ja johtaa lopulta flamewariin.
Sinulla on oma (perusteltu) kokemuksesi maailmasta, meillä omamme, yhtäläisen perusteltu.
Ironmistress: "[T]ässä maassa ei ole ainuttakaan miestä, joka ei ainakin kerran elämässään olisi saanut potkua sukuelimilleen."
No nyt kyllä liioitellaan. :) Ei minuakaan ole koskaan sukuelimille potkittu.
"Seksiin pätee se Pareton laki: 20% miehistä vie 80% naisista. Tämä johtaa siihen, että suurin osa miesten seksistä koituu pienelle prosentille alfakoiraita, kun taas suurin osa miehistä jää kokonaan ilman. Noin 15% miehistä ei milloinkaan saa ensimmäistäkään seksikokemusta."
Now I am confused. Prosenteissahan ei ole mitään mieltä, ellei yksiköitä ole määritelty, mutta tässä nyt mahdollisia yksiköitä on jo vähän liikaakin. Viittaako 80 % seksikumppaneiden määrään vai seksikertojen määrään? Se, että vain pieni osa miehistä "kokeilee" isoa osaa naisista, ei vielä kerro, että seksikertojen määrissä olisi yhtä suurta eroa (vrt. viriili sinkku, joka painaa montaa naista, mutta vain silloin tällöin vs. pidemmässä suhteessa elävä, joka rakastelee saman naisen kanssa säännöllisesti).
Kun muuten otetaan huomioon, että naisissa on huomattavasti enemmän prostituoituja kuin miehissä, niin luulisi, että sama "laki" tai säännönmukaisuus pätee myös toiseen suuntaan: pieni osa naisista harrastaa seksiä suuren osan miehistä kanssa.
Ironmistress
Machokulttuurissa pieni osa miehistä on hierarkian kärjessä, mutta nämä "alemmat" miehet kyllä ovat korkeammalla asteikossa kuin valtaosa naisista (poislukien machoilijoiden lähipiirin naiset). "Alempiarvoisten" omassa hiearkiassa miehet ovat edelleenkin kukkona tunkiolla. Jos asiaa nyt näin halutaan tarkastella.
Minun ei tarvitse tulla pojan äidiksi ennen kuin näkisin poikien ja miesten elämässä olevia ongelmia ja lainalaisuuksia.
Ja miksi ihmeessä et kutsu huoriksi, jakoavaimiksi (:D) ja panopuiksi niitä 20 % miehistä, jotka saavat 80 % naisista? Vaikka kuten jo todettiin, luvut ovat hieman erikoiset.
Toisten ihmisten nimittely heidän seksielämänsä (paljon irtosuhteita) perusteella ylipäätään on teinimäistä. Toki jos tähän elämäntapaan liittyy kumppanien hyväksikäyttö, paheksunta on paikallaan, mutta useimmat irtosuhteet lienevät osapuolten omia valintoja.
Ironmistress: "Siinä vaiheessa kun itse tulet äidiksi, ymmärrät mistä on kyse."
Älä ole ylimielinen, Ironmistress. Se vain ärsyttää, ja johtaa lopulta flamewariin.
Sinulla on oma (perusteltu) kokemuksesi maailmasta, meillä omamme, yhtäläisen perusteltu.
Ei ole tarkoitus ärsyttää. Mutta äitiys on kuitenkin sellainen kokemus, joka laittaa arvot aivan toiseen järjestykseen ja saa näkemään elämän aivan toiselta kantilta.
Ja tietyllä tavalla vasta äitinä alkaa ymmärtämään (vaikkei välttämättä hyväksymään) niitä naisia, jotka todella diggaavat sitä "traditionaalisen naisen" osaa ja sitä sukupuoliroolin taakkaa, joka siihen liittyy. On kuitenkin muistettava, että vapaus ja turvattomuus käyvät käsi kädessä, ja silloin on ihanaa kun on toinen ihminen rinnalla.
Lähetä kommentti