HS: Pehmomies sytyttää intohimon
En tunne yhtään naista, joka haluaisi miehekseen niin sanotun ”tosimiehen”. Äijämäisyys ei herätä ihailua siitä yksinkertaisesti syystä, että se on yksi maailman heiveröisimpiä asioita.
Sitähän uhkaa mikä tahansa: vaaleanpunainen väri, siideri, naisystävät, toisten ihmisten homous, istualtaan pissaaminen, kielien opiskelu, suru, ilo, julkinen liikenne, kasvikset, peiliin katsominen, liian pienet laukut, toisen avaamasta ovesta käyminen, pään liikuttaminen ilman että rintakehä kääntyy sekä kissat – vain muutamia mainitaksemme.
(...)
Ehkä koko seksuaalista suuntautumista käsittelevä sanasto voitaisiin uudistaa. Aloitetaan heteroseksuaalisuudesta, jonka kentällä Dunderfeltkin muun unohtaen temmeltää.
On selvää, että esimerkiksi nainen, joka himoitsee Tony Halmetta, ei edusta samaa seksuaalista suuntautumista kuin nainen, joka himoitsee Jude Lawta. Kummankin mielitietty on mies, mutta muuta yhteistä ei sitten olekaan.
12 kommenttia:
Perjantaiaamuna hekottelin ihan kippurassa kun luin tuota.
Työpaikan kahvihuoneessa sitten siteerasin listaa mieheyden uhista, mutta en saanut ilolleni vastakaikua edes työpaikan naisilta (paitsi yhdeltä moneen kertaan eronneelta emeriitalta).
Taisi käydä niin, että lista niin sanotusti osui ja upposi. Siteeratessani taisin huitaista vähän vähän liian lähellä naisten omaa elämää - eihän sille omalle seksikkäälle suonet tukossa Viagraa popsivalle "jässikälle" voi neuraa edes feminismin nimissä.
Voi tasa-arvon tissit!
Yhä useampi mies on nykyaikana pehmo tai muuttumassa sellaiseksi, nyt asiasta yritetään vaan tehdä hyväksyttävä ja hohdokas asia.
Onhan se tietysti niin, että kun tiiliskiven maalaa keltaiseksi niin kyl joku sitä voi kullaksi luulla.
Anu on ilmeisesti psykoosissa. Ei tuollaista järjettömyyttä voi muuten selittää.
Aivan mahtava kolumnihan tuo oli!
Monta tosi mehevää kohtaa, kuten mainittu lista. Myös "Pehmo on seksikone!" sai hihittämään, sekä "Nainen ilmeisesti haluaa tunnevammaisen könsikkään, joka maksaa hänen laskunsa, avaa hänen ovensa ja repii häen stringinsä valtavilla hampaillaan." - valtavilla HAMPAILLAAN? :D
Kysymys on tietysti siitä, mitä pehmolla tarkoitetaan. Ei kai kukaan tyttö syty epävarmuudessaan nuivasta hikikädestä, jonka ujous kääntyy jossain vaiheessa naisvihaksi?
Eikä äijiäkään saa syrjiä. Itse tapasin viime viikonloppuna tosi playerin ja sain ihanaa seksiä. On hymyilyttänyt koko viikon.
”MinniPim: Eikä äijiäkään saa syrjiä. Itse tapasin viime viikonloppuna tosi playerin ja sain ihanaa seksiä. On hymyilyttänyt koko viikon.”
Mutta eikö homma ole juuri se, että nuo nautinnon tuottamisesta kiksinsä saavat playerit eivät ole äijiä, vaan nimenomaan niitä pehmomiehiä.
Äijät ovat niitä, jotka tuhoavat oman seksuaalisen viehätysvoimansa ja kykynsä omalla käytöksellään ja saavat vastapalvelukseksi taputuksia selkään toisilta itsensään ulos pelaavilta äijiltä.
Äijäkulttuurin tarkoitus on huonontaa keskimääräistä miesainesta, jolloin peli helpponee ja itseltä vaaditaan aina vain vähemmän. Ja sitä paitsi, jos ”emäntä” ei anna, niin kaveri taputtaa selkää, ”vittu”!
Pehmomiehet ovat niitä aikaansa seuraavia kasviksia syöviä avoimin mielin elämään ja erotiikkaan suhtautuvia urheilijapoikia/miehiä (ei penkki, kiekko, vormula jne.), joilla on uskallusta olla hellä ja toisaalta taas potenssia ilman pillereitä nussia aivot pihalle, jos nainen sitä haluaa.
Äijien elämä on täynnä rajoitteita ja en voi uskoa, että äijäkään voi olla niin skitsofreeninen, että elämään rajoittuneesti suhtautuminen ei ylettyisi seksielämään.
Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyi uhkia äijyydelle: kauniin, mielikuvituksellisen tai edes asiallisen kielen käyttö seksiä tai seksuaalisuutta sanallisesti kuvatessa, itsensä asemointi nautinnon tuottajaksi, masturboiva nainen, penistä imitoivat seksilelut, omiin karvoihin kajoaminen, kuukautiset, oman vartalon esineellistäminen, oman pyllyn stimulointi, naisen pyllyn nuoleminen, sperma, toisen miehen kiinnostus OMAA naista kohtaa… Lista on luultavasti loputon, mutta näin to(u)ssun alla olevana pehmomiehenä olen hieman vieraantunut siitä.
On täällä kyllä ihmeen surreaali tunnelma. Aivan kuin olisi jollain vieraalla planeetalla, jonka asukkaat kävelevät käsillään ja puhuvat eri ruumiinosalla kuin syövät. Vetäkää vähemmän sitä LSD:tä. Se on epäterveellistä.
Ensin Silfverberg räyhää, kuinka "mielisairasta" on jakaa ihmiskunta Dunderfeltin tapaan kahteen vastakkaiseen joukkoon, miehiin ja naisiin. Heti perään hän itse rakentaa kaksi vastakkaista stereotyyppiä koko miessukupuolen lokerointiin. Priceless.
@vestigia
Stereotyypityksen täytyy olla jotenkin funktionaalista.
Kaikkien pitäisi olla avoimesti ja tietoisesti ennakkoluuloisia ja leimata 'Toiset' sellaisiksi kuin miltä ne omasta vinkkelistä näyttävät.
Silfverberg kirjoittaa nimenomaan
oikean miehisyyden ja pälleliimatun äijäilykulttuurin välisestä erosta. Jälkimmäinen on hauras rakenne, hysteerinen, keinotekoinen rooli.
Äijäily ehkä muistuttaa vähän sitä, mitä miehet, miessukupuoli, parhaimmillaan oikeastikin on, mutta on kuitenkin vain keinotekoinen arominvahvenne.
Minusta vaikuttaa siltä, että äijämallin mukaisen miehisyyden saavuttaminen on kenelle tahansa miehelle a)mahdotonta ja b) hyvin tuskallista.
Jos äijäkulttuuria on, syy siihen on, että miehen on äijäiltävä herättääkseen naisessa minkäänlaista seksuaalista halua. Minua toisten ihmisten homous ei ole koskaan häirinnyt ja kieliähän osaan sekä ammatikseni että huvikseni, mutta olen aina nähnyt äijäilijöiden vievän tytöt silmieni edestä.
Ei, äijäily on suunnattu nimenomaan toisille miehille. Kuten Mikko niin hyvin sanoi:
"Äijät ovat niitä, jotka tuhoavat oman seksuaalisen viehätysvoimansa ja kykynsä omalla käytöksellään ja saavat vastapalvelukseksi taputuksia selkään toisilta itsensään ulos pelaavilta äijiltä."
Äijät pitävät hysteerisesti kiinni vallastaan. Kuinka he siis voisivat antaa tilaa rakkaudelle?
Yksi osa äijäilykulttuurin seksikielteisyyttä on minusta sen pikkupoikamainen "Yök hyi tytöt pussaa"(*) -asenne:
Äijäilykulttuuriin kuuluu esimerkiksi se, että miehen ei sovi olla naisen (haluavan) katseen kohde, passiivisessa roolissa. Minusta sinun kannattaisi lukea se tekstissäni
Himon kohde käsitelty Schwyzerin kirjoitus. Ja itse asiassa koko liuta muitakin kyseisen sedän kirjoituksia.
---
(*) Tuollainen tyttöbasilliyököttelyhän taitaa luonnostaan kuulua oikeiden pikkupoikien joihinkin kehitysvaiheisiin. Se on tietenkin heikäläisille erittäin okei. ;-)
Se mikä tusina-äijäilyn ja oikean miehisyyden kuvioita pohdittaessa voi hämätä, on se, että nuo kaksihan saattavat joissain olosuhteissa hyvinkin muistuttaa toisiaan.
Äijäilyssä sinänsä hyvä ominaisuus on kuitenkin vääristetty. Esimerkiksi sellainen karhumainen vakaus ja vankkuus, tietty tyyneys, jota jotkut miehet (eivät kaikki) ihan luonnostaankin tuottavat, vääristetään vaikkapa lännensankarin psykopaattiseksi tunnekylmyydeksi. Siis sinänsä myönteinen ja hyvä ominaisuus tuotteistetaan roskaksi.
Samalla laillahan (joidenkin, ei suinkaan kaikkien) naisten luontainen lempeys ja kyky ottaa muut huomioon tuotteistetaan vaikkapa itkeskeleväksi, avuttomaksi pelkuruudeksi.
Lähetä kommentti