5. toukokuuta 2009

Himon kohde

(Minun piti kirjoittaa tänään väkivallasta, mutta tilaisuus on liian hyvä missattavaksi. Jatkan siis seksistä, voi tylsyys!)


Edellisen postaukseni herättämiin kommentteihin liittyen feministimies Hugo Schwyzerin uusin kirjoitus tuli kuin tilauksesta:

Hugo Schwyzer: Of never feeling hot: the missing narrative of desire in the lives of straight men (lainaukset tekstistä):

But we don’t have a culture in which many young men grow up with the experience of being seen and wanted, in which young men grow up with the sense that their bodies are desirable and beautiful as well as functional.


Schwyzer kirjoittaa siitä, kuinka heteromiesten saattaa usein olla vaikea nähdä itseään ja omaa ruumistaan naisen himon tai halun kohteena. Himoittuna oleminen on tabu, sillä heteromiehen sopii olla vain tekijänä, hän ei saa koskaan olla teon kohde.

The missing element, of course, is the idea that female desire can be directed towards men in general, and towards their bodies in particular.

(...)

Even many men who are wise in the world and in relationships, who know that their wives or girlfriends love them, do not know what it is to be admired and longed for for their bodies and their looks.




Mitä mieltä olette, miehet ja naiset?

50 kommenttia:

vestigia kirjoitti...

Siis mähän oon päivittäin naisten himon kohde. Ongelma on vaan siinä, että naiset kohtelee mua niinku lihankappaleena, eivätkä arvosta niinku ihmisenä ollenkaan. Baareissa kähmivät vaan ja ehdottelevat seksiä, vaikka me tultiin poikien kanssa vaan tanssimaan.

Työssäkään ei saa olla rauhassa, kun keski-ikäiset tädit hymyilee vinosti ja huomauttelee jos sattuu olemaan vähänkään kireämpi T-paita päällä. Iljettävää! Mä haluun näyttää hyvältä itseni takia, enkä todellakaan tahdo kuulla kaksimielisyyksiä joltain äitini ikäisiltä kurpilta.

Alkoholi poistaa naisilta viimeisetkin estot, ja illanistujaisissa naispuoleiset kaverit ryhtyy usein huutelemaan "näytä rintalihakset" yms. asiatonta. Eix ne siis tajuu kuinka loukkaavaa semmonen on?

myytinmurtaja kirjoitti...

Vestigia, myönnä pois: se, että pidän pornossani lihaksikkaista miehistä, taitaa häiritä sinua siksi, että itse et ole läheskään niin hyvännäköinen kuin ne pornojumalat?(Pahoittelen, Vestigia. Tämä oli minulta täysin asiaton ja alhainen kommentti. Mutta huomaatteko, tytöt/rouvat: miesten perinteisesti naisiin kohdistamat solvaukset ["Sä oot vaan kateellinen sua paremman näköisille naisille!] voi kääntää näin päin, ja ne sattuvat miehiin aivan yhtä paljon kuin naisiin.

Huorittelu ja toisen tunteiden vähättely - muodossa tai toisessa - tepsivät aina, sukupuolesta riippumatta. Minusta niitä ei pidä käyttää ensimmäisenä, mutta samalla mitalla saa ja kannattaa antaa takaisin. Muuten maailma ei koskaan muutu.)

Mikko T kirjoitti...

En ilmeisesti ole riittävän hetero tai riittävän mies, koska en taaskaan pysty samaistumaan ajatukseen, että miespuolisen olisi jotenkin hankalampaa asettua objektiksi.

Jos ajattelen itseäni ainakin nuorempana, asetin itseni erittäin mielelläni objektiksi. Jos taas ajattelen esimerkiksi vaimoani, niin hän on aina välttänyt ainakin halvaksi objektiksi heittäytymistä.

Heteromiehet eivät himoitse naista, vaan tietyn kuvaston mukaista naista. Jos nainen haluaa asettua objektiksi, se on oma valinta. Naisella voi olla kauniit kasvot ja täydellinen karvaton pornotähden vartalo ja pikkuhousut kotona, mutta tästä huolimatta hän voi olla olematta yleisen himon kohde. Kyse on valinnoista, siitä mitä haluaa viestiä ja kenelle.

En myöskään osaa kadehtia heteropornosonneja, koska he eivät vastaa kauneuskäsityksiäni. Tykkään luonnollisista, sopivan laihoista, mutta jäntevistä vienon aistillisista miesvartaloista. Tuossa alla pitkä osoiterimpsu, jota en osannut linkittää, luonnolliseen miesvartaloon (sisältää alastomuutta).

http://www.newbienudes.com/Photos/ViewPhoto.asp?ID=5838492&AT=U&PC=&SB=Sake33Fin&OB=D&PT=P&p0=0&p1=0&p2=0&p3=0&p4=0&p5=0&p6=0&p7=0&p8=0&p9=0&n0=0&n1=0&n2=0&n3=0&n4=0&n5=0&n6=0&n7=0&n8=0&n9=0

Mikko T kirjoitti...

Ai sorry, tuo osoite ei näköjään toimi ilman rekisteröitymistä. Idiootti, mikä idiootti...

Anonyymi kirjoitti...

"Minusta niitä ei pidä käyttää ensimmäisenä"

No sinähän käytät juurikin ensimmäisenä ja erittäin törkeällä tavalla vielä. Häpeä!

vestigia kirjoitti...

Anonyymi on oikeassa. Myytinmurtaja haluaa kostaa minulle "miesten perinteisesti naisiin kohdistamat solvaukset", vaikka itse en tietääkseni ole solvannut yhtäkään naista tuohon tyyliin.

Myytinmurtajan modus operandi tuntuu olevan se, että etsit kaikki miesten tekemät todelliset ja kuvitellut vääryydet, ja yrittää itse pistää pahemmaksi.

Vastaavaa summittaista ja sokeaa kostonhimoa on tietysti koko feminismi pullollaan.

Miesten tekemä tiede ei ole aina ollut täysin objektiivista, joten feministeillä on moraalinen oikeus tuottaa puhdastaa propagandaa tieteen nimissä. Miesten kuvitellaan kuuluvan johonkin näkymättömään patriarkaattiin, joten naisilla on oikeus muodostaa omat korruptioverkostonsa. Miehet asettavat naisille kauneusihanteita, joten naisilla on oikeus pilkata vähemmän lihaksikkaita miehiä nörttineutreiksi.

myytinmurtaja kirjoitti...

Wou, Anonyymi - myönnä pois - sä taidat olla salaa Oscar Wilde tai muu kuuluisa sanaseppo? ;)

myytinmurtaja kirjoitti...

Jaha, Vestigia. Osui ja upposi, huomaan ma. Mutta tämän blogimerkinnän aiheesta kyllä viistit karvan verran ohi maalin.

myytinmurtaja kirjoitti...

Mikko T, olen osaksi samaa mieltä.

Marilyn Monroesta joku aikalaisensa kertoi seuraavanlaista tarinaa: Tyyppi oli Monroen kanssa kävelyllä jollain vilkkaalla kadulla ja ihmetteli, kuinka ohikulkijat eivät mitenkään noteeranneet tuolloin kuitenkin jo hyvin kuuluisaa Monroeta. Monroe naurahti ja sanoi, että "Marilyn", so. tähden stellaarinen viehätysvoima, on taito, jonka hän halutessaan osasi kytkeä päälle ja pois.

Monroe todisti sanansa ja parilla eleellä ja asennonmuutoksella alkoi säkenöidä "Marilyniä". Pian nimmarinmetsästäjät jo ympäröivätkin heidät ja katuväki meni suorastaan tolaltaan supertähden nähdessään.

Meillä tavallisillakin kuolevaisilla tuo kyllä toimii, osin tietoisesti ja osin tiedostamatta. Useimmilla meistä naisista (ja ehkä miehistäkin?) on varmaan kokemusta siitä, kuinka joinain päivinä vaan kaikki miesten katseet liimaantuvat kiinni meihin, vaikka olisimme kuinka räjähtäneessä kuosissa tahansa.

(Musta muuten miesten ulkonäkökeskeisyyttä liioitellaan huomattavasti, ainakin, jos väitetään, että heidän halunsa kohdistuisi esimerkiksi vain kasvonpiirteisiin. Minun kokemukseni mukaan miehet kyllä reagoivat voimakkaasti myös naisen olemukseen ja mielialaan, juurikin tähän "säteilyyn".)

Mutta osaa miesten kiinnostuksesta nainen ei kyllä voi valita. (Eikä mieskään naisten.)

myytinmurtaja kirjoitti...

Mikko T: Minustakin porno sonneineen ja muineen on ihan oma taikamaailmansa.

Tavallisessa arjessa tyypit eivät tietenkään näytä siltä kuin lehtien kuvissa (eivät varmaan edes itse ne pornotähdet), eikä ole tarkoituskaan. Ei siihen taikaefektiin tarvitse edes pyrkiä.

Porno on samantapainen muodollinen todellisuuden mallinnus kuin esimerkiksi muinaisen egyptin taide: asiat tulee esittää tietyllä tavalla. Tai parempi esimerkki voisi olla värikäs satukirjan kuvitus: kirkkaanvihreät, pallomaiset puut ja kirkkaansininen vesi näyttävät "realistisemmilta" kuin todellisuus itse, vaikka ainakin aikuinen lukija hyvin tietää, että esimerkiksi kevätpurojen tmv. vesi on lähinnä ruskeaa.

Tälle ilmiölle on varmaan joku nimikin taiteen teoriassa.

Mikko T kirjoitti...

Harmi muuten, ettei tuo antamani osoite ei toiminut. Siinä oli anonyymi laiha mies objektiksi kotisohvalle heittäytyneenä ja joku amerikkalainen neinen oli kommentoinut kuvaa oiken ihastuttavasti:

"I just want to run my tongue over every inch of your beautiful body. I'd like to suck on your nipples and get them nice and hard. Then, I'd make a trail with my tongue and teeth down to your balls. I'd get them wet with my spit while I suck and nibble, and then I would drag my teeth up that gorgeous dick of yours. Do you think your cock would be hard by then?"

vestigia kirjoitti...

Minun täytyy pilata Myytinmurtajan sadistinen ilo kertomalla, että ulkonäkö ei ole minulle arka kohta. Olen saanut riittävästi positiivista huomiota kehittääkseni sen suhteen melko vahvan itsetunnon.

Tästä huolimatta kaikille on selvää, että ensimmäinen kommenttini oli parodiaa. Se liittyy blogimerkinnän aiheeseen siten, että on absurdia kuvitella naisten himoavan miehiä samaan tapaan kuin miehet himoavat naisia. Miestä, joka valittaa saavansa ikäisiltään naisilta liikaa seksuaalista huomiota on melkein mahdotonta ottaa vakavasti.

Naisten sukuvietti on paljon enemmän tahdonalaisen laskelmoinnin alaista ja vähemmän riippuvaista kovakoodatuista visuaalisista ärsykkeistä.

Siksi naisille tehdylle pornolle ei tahdo löytyä ostajia, ja siksi hyvin harva naispuoleinen poliitikko sotkee itsensä seksiskandaaliin.

Anitta kirjoitti...

Vestigia, en usko, että naisten sukuvietti sinäänsä on sen tahdonalaisempaa tai laskelmoidumpaa kuin miestenkään, vaan erot lienevät tässäkin asiassa enemmän yksilöiden välisiä. Naiset joutuvat kuitenkin kontroloimaan seksuaalista käytöstään miehiä tarkemmin kulttuurillisista syistä.

Lainaan Gail Evansin teosta "Pelaa kuin mies voita kuin nainen". Teos käsittelee keinoja, joilla nainen voi menestyä työelämän kilpailussa miesten veroisesti - siis miehisen maailman pelisääntöjä. Lainaamani luvun nimi on "Miehet voivat harrastaa seksiä, sinä et":

"Suuressa tilintarkastustoimistossa työskentelevä nainen uskoitui kerran minulle: 'Olen menestynyt pitkälti sen ansiosta, että työpaikassani on niin vähän seksikkäitä miehiä. En ole koskaan tuntenut kiusasta.' Ei mikään mitätön havainto. -- Miehet pääsevät todennäköisemmin pälkähästä harrastettuaan seksiä työtoverinsa kanssa. Miksi näin on? Kun rakkaus katoaa ja rappelu alkaa, vaikutusvaltaisempi henkilö juonittelee savustaakseen alempiarvoisen pois tieltä. Koska mies on yleensä se, jonka sana painaa, nainen yleensä saa potkut, siirretään toisiin tehtäviin tai työnnetään sivuun. Miehell käy tuskin kuinkaan. Vaikka nainen lopettaisi suhteen ilman arvonalennusta, hänen maineensa on silti mustattu. Ihmiset tulevat näkemään hänet aina toisin, sanotaan, että naisen menestys johtuu hänen seksuaalisista lahjoistaan."

Seksiskandaali tuhoaa nykyisin yhä useammin johtavassa asemassa olevan miehen uran. Tämä johtuu osittain siitä, että vallassa olevien miesten seksiseikkailuihin ei enää suhtauduta yhtä suvaitsevaisesti kuin aiemmin. Esimerkiksi Kekkosen naissuhteista vaiettiin, mutta Clinton skandaalin jälkeisessä maailmassa suomalainenkaan huippupolitikko ei voi selvitä epämääräisistä naissuhteista kuin koira veräjästä. Kärjistäen voisi kuitenkin sanoa, että nainen, joka harrastaa epämääräisiä seksisuhteita ei edes voi nousta politiikassa korkeaan asemaan - sellaisen naisen ura katkeaisi jo alkuunsa uskottavuuden puutteeseen. Sama pätee liike-elämässä. Kunnianhimoisten naisten tavasta edetä viihdeteollisuudessa on tunnetusti oma legendansa. Toinen asia sitten on, kuinka pitkälle sekään pitää paikkaansa - varsinkaan nykyaikana.

Mikko T kirjoitti...

Anitta, turha hurskastella. Seksillä ja varmasti myös seksiaktilla edenneitä naisia on yhä enemmän politiikan huipulla.

Seksi myy sekä vaatekaupassa että äänestyskopissa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Mikko T, eihän Anitta "hurskastellut". Puhut eri asiasta kuin hän. Anittan pointti oli seksisuhteiden julkisuus: mies saa nussutella enemmän ja avoimemmin kuin nainen. Naista rangaistaan sellaisesta käytöksestä, josta mies pääse kuin koira veräjästä.


Mitä kommenttiisi tulee, tahdon lainata Ellen Goodmania:

If women can sleep their way to the top, how come they aren't there? – There must be an epidemic of insomnia out there.

myytinmurtaja kirjoitti...

Anitta: "Seksiskandaali tuhoaa nykyisin yhä useammin johtavassa asemassa olevan miehen uran. Tämä johtuu osittain siitä, että vallassa olevien miesten seksiseikkailuihin ei enää suhtauduta yhtä suvaitsevaisesti kuin aiemmin."

Toden totta. Koto-Suomessamme tämän huomasi viimeksi Kanervan/Tukiaisen tapauksessa: Kanervalle taisi tulla yllätyksenä, että tällä kertaa hänet nähtiin tarinan lutkana.

Vaikka monet tietysti syyttivät myös nimenomaan Tuksua, Kanervan käytös ei enää yllättäen ollutkaan hyväksyttävää.

Ajat ovat muuttuneet.

myytinmurtaja kirjoitti...

Jaahas, Vestigialla taitaa nyt olla vähän tällainen keikka meneillään.

Hän panee silmät kiinni ja pään pensaaseen. Ehkä sitten "paha" menee pois.

Mikko T kirjoitti...

Nähtiinkö Kanerva todellakin lutkana? Mielestäni Ike nähtiin kunniallisuutensa lutkaan retkahtahtamalla menetäneenä miehenä.

anonilli kirjoitti...

'Kanervalle taisi tulla yllätyksenä, että tällä kertaa hänet nähtiin tarinan lutkana.'
Kai Ike oli nuoruudessan omaksunut radikaalin ajatusmallin, jossa aikuisten ihmisten seksielämä ei kuulu sivullisille. Nyt eletään moralistisempaa ja arvokonservatiivisempaa aikaa.

Mikko T kirjoitti...

Vielä yksi kommentti:

Koska me elämme miesvaltaisessa yhteiskunnassa, naisilla on olemassa mahdollisuus edetä seksiä tai seksuaalista viehätysvoimaa käyttämällä. Onneksi suurin osa naisista kokee tämän halvaksi ja kestämättömäksi tavaksi edetä uralla. Itse olen tehnyt orastavan urani vahvojen naisten alaisuudessa, joten työelämässä en ole ilmiöön törmännyt. Olen ollut kuitenkin mukana myös politiikassa ja nähnyt kuinka kaikki oikopolut ovat käytössä kun puolueorganisaatiossa pyritään etenemään. Reittä pitkin ei kuitenkaan kavuta kuin muniin asti ja oikeasti huipulla olevat naiset ovat raivanneet tiensä huipulle aivan itse. Niille huipulla oleville naisille joita tunnen, ajava voima on nimenomaan ollut se, että asiat tehdään itse ja periksi ei anneta: oikopolkuja ei hyväksytä ja epämääräisiä tarjouksia ei oteta vastaan.

Tuosta naisten nusuttelusta. Onko olemassa esimerkkejä, joissa huipulla oleva nainen menettää asemansa seksin takia?

vestigia kirjoitti...

Anitta:"Suuressa tilintarkastustoimistossa työskentelevä nainen uskoitui kerran minulle: 'Olen menestynyt pitkälti sen ansiosta, että työpaikassani on niin vähän seksikkäitä miehiä. En ole koskaan tuntenut kiusasta.'"Tämähän nimenomaan vahvistaa minun teesini - harvassa ovat sellaiset miehet, jotka eivät löytäisi suuresta työpaikasta yhtäkään himoittavaa naista.

Väite siitä, että naisten on oltava julkisuudessa erityisen siveitä on väsynyt myytti. Kuka miespoliitikko uskaltaisi julkisesti kirjoittaa harrastamastaan "naimisen loiskeesta"?

Julkisuus on pullollaan naisia, jotka ovat aloittaneet uransa puhtaasti seksiobjekteina, mutta silti onnistuneet myöhemmin luomaan vakavasti otettavan imagon. Ulkonäöllään menestyneitä miehiä sen sijaan ei tule mieleen yhtäkään.

Mikko T:"Onko olemassa esimerkkejä, joissa huipulla oleva nainen menettää asemansa seksin takia?"Sen puoleen, onko olemassa esimerkkejä, joissa yhtään missään asemassa oleva nainen menettää asemansa seksin takia? Liian anteliasta naista paheksuvat korkeintaan muut naiset, jotka pelkäävät pimpin kokevan inflaation.

Feministien suhtautuminen tapaus Kanervaan osoittaa jälleen, että pohjimmiltaan aatteessa on kyse miesvihasta. Ymmärrän kyllä, että jotain saattaa ällöttää jos ikääntyvä kansanedustaja kiihottuu huorahtavista blondeista. Ihan samaan tapaan ymmärrän, että jotain saattaa ällöttää jos kansanedustaja on ryppyreiän ritari.

Mutta yleensä tällaisia mielipiteitä laukovat ihmiset eivät kehtää väittää edustavansa suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

Mikko T kirjoitti...

Pitääpä vielä palata tuohon alkuperäiseen aiheeseen. Se provosoi minut laittamaan ihan oman kuvan näytille objektiksi nettiin.

Vaikka asia menikin vähän pieleen koska sivustolle ei päässyt katsomaan ilman rekisteröitymistä, niin tästä huolimatta koe antoi arvokasta ensikäden tietoa blogin kysymykseen.

Alla oleva kuvan saama kommentti lämmitti ihmeesti :) Kyllä kohteeksi siis kannattaa uskaltautua.

"I just want to run my tongue over every inch of your beautiful body. I'd like to suck on your nipples and get them nice and hard. Then, I'd make a trail with my tongue and teeth down to your balls. I'd get them wet with my spit while I suck and nibble, and then I would drag my teeth up that gorgeous dick of yours. Do you think your cock would be hard by then?"

Nyt kun profiili on poistettu newbienudesista, narsistissävytteisen kokeen voi paljastaa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Anonilli, Ilen tapauksessa on monta huomioon otettavaa puolta:

a) Aikuisten täyspäisten ihmisten seksi on todellakin niiden asia

ja

b) päättävässä asemassa olevan henkilön, ukon tahi eukon, on kuitenkin katsottava tarkkaan, ketä nussuttaa ja millä lailla.

ja

c) Se, että miespoliitikoille tulisi samat säännöt seksin (ja tietenkin kaiken muunkin suhteen) kuin naispoliitikoille on koko maailman etu.


Ei mikään aivan iisi keissi, siis.

myytinmurtaja kirjoitti...

Mikko T, sääli, etten nähnyt kuvaa. :)

myytinmurtaja kirjoitti...

Mikko T, reittä pitkin nainen ei voi edetä kovin korkealle.

Jos voisi, minusta siinä ei sinänsä ole mitään tuomittavaa, kunhan noin toimiva nainen käyttäisi saavuttamaansa valta-asemaa sukupuolten tasa-arvon parantamiseen. (Tai ei ainakaan sen huonontamiseen.)

Naisten asema on epäoikeudenmukainen. Miksi emme siis saisi kaikin käytettävissä olevin väkivallattomin keinoin raivata tietämme ulos siitä?

Ei se ole huora, joka myy, vaan se, joka ostaa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Vestigia: Tiedän, ettei yleensä pitäisi selitellä vitsejä eikä heittoja, mutta nyt ihan tupla-tripla-varmennukseksi:

En tiedä, miltä näytät. Sillä ei myöskään ole väliä, minkä näköinen olet. Olit sitten maailman komein mies tai maailman rumin mies tai mitä tahansa siltä väliltä, kommenttiesi arvoon ulkonäkösi ei tietenkään saa vaikuttaa millään tavalla.

On todella kurjaa, kun keskustelijat kunnon keskustelun sijaan sortuvat epäolennaisuuksiin, eikö olekin?

Mikko T kirjoitti...

Myytinmurtaja: Mikko T, sääli, etten nähnyt kuvaa. :)

Sinähän selvästi kutittelet sitä sisälläni asustavaa pikkuhoratsua, joka haluaa levitellä koko maailmalle ;)

anonilli kirjoitti...

'b) päättävässä asemassa olevan henkilön, ukon tahi eukon, on kuitenkin katsottava tarkkaan, ketä nussuttaa ja millä lailla.' (MM)
Miksi? Omat alaiset ovat off limits, mutta tässä ei ollut kyse sellaisesta virityksestä.
'miespoliitikoille tulisi samat säännöt seksin (ja tietenkin kaiken muunkin suhteen) kuin naispoliitikoille' (MM)
Säännöt saavat mielellään olla tasa-arvoisen lisäksi edes jotensakin fiksuja ja perusteltuja.

Anitta kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anitta kirjoitti...

Hmn. Selvennyksen vuoksi: Henkilökohtaisesti olen itsekin sitä mieltä, että (aikuisten) ihmisten seksielämä on heidän yksityisasiansa. En hyväksy sen paremmin Clintonin kuin Kanervankaan erottamista, koska nähdäkseni naismaku ei ole polittisen uskottavuuden tai kyvykkyyden mittari. Muodollisestihan tosin molempien erottamisessa syynä oli valehteleminen ja siitä syntynyt luotettavuuden puute. Voidaan kuitenkin kysyä, onko ihmisellä - politikollakaan - velvollisuutta vastata rehellisesti yksityiselämästään uteleville ihmisille.

Aiemmassa kirjoituksessani pyrin vain kiinnittämään huomiota siihen, että yleinen suhtautuminen tällaisiin "seksiseikkailuihin" on muuttunut - ennen tällaisista asioista ei edes tehty julkisia.

En myöskään usko, että naiset olisivat "luonnostaan" tai muutenkaan sen siveellisempiä, pidättyväisempiä tai harkisevimpia seksisuhteissaan kuin miehetkään. Lienee kuitenkin kiistämätöntä, että naisten ja miesten seksuaaliseen käyttäytymiseen on perinteisesti suhtauduttu hyvin eri tavoin - säännöt ovat niin sanoakseni olleet eri sukupuolille erilaiset. Tämä vaikuttaa edelleenkin paitsi siihen, mitä julkisuudessa ja yhteisössä ollaan valmiita sallimaan naisille, myös siihen mitä naiset ovat valmiita sallimaan itselleen.

Anitta kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anitta kirjoitti...

Vielä Myytinmurtajalle:

Olen periaatteessa eri mieltä kanssasi "kaikkien olemassa olevien keinojen käyttämisestä".

Minusta kaikilla aloilla - olipa kyse sitten politiikasta, tieteestä, kulttuurista tai mistä tahansa - pitäisi edetä ensisijaisesti alan osaamisella. Esimerkiksi työnhakijoista pitäisi valita pätevin ja tehtävään parhaimmin soveltuva henkilö, eikä henkilökohtaisten suhteiden pitäisi antaa vaikuttaa tähän valintaan. Sääntöjen tulisi tässä kohtaa olla samat miehille, naisille ja ylipäätään kaikille.

En hyväksy ajatusta, että naiset saisivat tarttua asemansa parantamiseksi eettisesti arveluttaviin keinoihin sillä perusteella, että "käyttäväthän niitä miehetkin". Tilanne on silloin samankaltainen kuin huippu-urheilussa eli "suomenkin urheilijoiden on käytettävä dopingia, koska muutkin käyttävät". Tämä ei ole minusta kestävä perustelu. Ei huijaaminen muutu reiluksi, koska muutkin huijaavat.

Toinen asia sitten onkin se, että tosiasiallisesti henkilökohtaiset suhteet - muutkin kuin seksisuhteet ja itseasiassa varmaankin useammin ihan ne tavalliset kaverisuhteet - vaikuttavat uralla etenemiseen useilleimmilla aloilla. Itse esimerkiksi opiskelen elokuva-alaa, jossa työryhmän keskinäisellä kemialla on tunnetusti suuri merkitys työn laatuun. Alalla on yleisesti tunnettu ja hyväksytty seikka, että "kaikkihan työskentelevät mieluiten kavereittensa kanssa" ja kaverin kaverin kaverikin on parempi kuin joku täysin tuntematon. Jos hyväksymme kavereiden suosimisen, miksi emme hyväksyisi myös seksipartnerien suosimista? Välikö sillä, mihin se kaveruus perustuu?

Kaverien suosiminen lienee seikka johon "syyllistyvät" niin miehet kuin naisetkin. Se taitaa olla aika inhimillistä ja monissa tapauksissa varmaankin myös hyväksyttävää; tuskin moni paheksuu esimerkiksi sitä, että perheyrityksissä harrastetaan nepotionismia.

On kuitenkin myös tehtäviä, joihin työntekijät varmasti olisi viisainta valita pärstäkerrointa tai sex appealia kovemmalla näytöllä - sukupuolesta riippumatta. Vaikkapa leikkaavaksi lääkäriksi tai opettajaksi toivoisin mieluiten sitä pätevintä - en pomon suosikkia. En myöskään tuntisi itse olevani kovin varmalla pohjalla, jos onnistuisin nousemaan vastuunalaiseen tehtävään pelkästään kaveripohjalta.

Vai mitä tuumitte?

myytinmurtaja kirjoitti...

Anitta, totta kyllä. Ilman muuta työntekijät on syytä valita työssä oikeasti tarvittavien kykyjensä mukaan.

Mä ajattelin tuon lähinnä niin päin, että siinä, jos naiset käyttävät seksiä saadakseen valtaa, ei ole mitään olemuksellisesti pahaa. Se ei tee naisesta lutkaa.

Varsinkin vanhoina pahoina aikoinahan naisillahan ei ollut muita vallankäyttökeinoja. Kun he sitten käyttivät ainoaansa, heitä (rumemman sanan puutteessa) "moitittiin" siitä ankarasti. Se on väärin. (Varsinkaan kun sekstaaminen ei fyysisesti vahingoita ketään toista ihmistä, toisin kuin esimerkiksi hakkaamisella uhkailu. Tässä on taas tämä vanha järjettömyys, että prosti olisi "pahempi" ihminen kuin palkkasoturi.)

Sen sijaan noita naisia nyrkin alla pitäneitä miehiä ei moitittu yhtään mitenkään.

Tiivistäen: Jos sinut on vangittu epäoikeudenmukaisesti, saat järjen rajoissa käyttää kaikkia väkivallattomia keinoja murtautuaksesi vapauteen. Jos haluat rakentaa jotain uutta ja kestävää, osa noista keinoista voi toki olla siihen tarkoitukseen huonoja.

myytinmurtaja kirjoitti...

Anonilli, kyse on siis siitä, miten (huonosti) Kanerva hoiti suhteensa, ei siitä, kenen kanssa hän oli.

vestigia kirjoitti...

Ja sinäkö päätät, miten ihmisten pitää suhteensa hoitaa?

Saisinko minä tuolla logiikalla esim. antaa potkut yksinhuoltajaksi jääneelle alaiselle? Mokasi avoliittonsa, joten tulee varmaan mokaamaan työssäänkin?

anonilli kirjoitti...

'Mä ajattelin tuon lähinnä niin päin, että siinä, jos naiset käyttävät seksiä saadakseen valtaa, ei ole mitään olemuksellisesti pahaa.' (MM)
Kyllä sääntöjen vastainen kilpailu on meidän meritokratiassamme olemuksellisesti väärin. Epäilisin myös, että ulkomuodolla pätevien ja työnteolla pätevien naisten välinen solidaarisuus jää haaveeksi.
'Jos sinut on vangittu epäoikeudenmukaisesti, saat järjen rajoissa käyttää kaikkia väkivallattomia keinoja murtautuaksesi vapauteen.' (MM)
Entä jos et voi paeta (historiasta ei voi), onko OK hankkiutua mahdollisimman mukavaan asemaan muiden kustannuksella? Jos on, koskeeko se kaikkia? (Minä en kyllä rajaisi väkivaltaa pois keinoista, jos ollaan vapautta hankkimassa tai puolustamassa, mutta YMMV.)

aaltopahvia kirjoitti...

Vestigia: "- - on absurdia kuvitella naisten himoavan miehiä samaan tapaan kuin miehet himoavat naisia. "

Mitä?

"Miestä, joka valittaa saavansa ikäisiltään naisilta liikaa seksuaalista huomiota on melkein mahdotonta ottaa vakavasti."

Mmmitä?

Olen sanaton.

Herää kysymys: miten naiset sitten himoavat miehiä?

anonilli kirjoitti...

@aaltopahvia
Oletan, että vestigia viittaa siihen, että miehet todella käyttäytyvät eri tavalla kuin naiset, ja että kaikki tietävät tämän.
Vestigian tarjoama kuvitteellinen esimerkki miehestä, joka valittaisi naisten osoittamasta huomiosta on naurettava. Kokeile huviksesi, kysy ihmisiltä, ottaisiko joku sellaisen valituksen tosissaan.

aaltopahvia kirjoitti...

Ihan uskomatonta puhetta! On toinen juttu heittää hekoheko-ironialla tyhjäksi tehtyä esimerkkivalitusta seksuaalisesta ahdistelusta, ja kokea tai kuulla sitä kokeneilta henkilökohtaisesti. Minä otan vakavasti ihan jokaisen ihmisen, joka kokee, että hänen ruumiinsa rajoja ei kunnioiteta, ja olettaisin, että ystäväni myös. Varmaankaan miesten ahdistelukokemukset eivät ole samalla tavalla uhkaavia kuin (jotkin) naisten kokemukset

AnonillI: "Oletan, että vestigia viittaa siihen, että miehet todella käyttäytyvät eri tavalla kuin naiset, ja että kaikki tietävät tämän."

Ja mitä tämä on tarkoittavinaan? Lause viittaa mielestäni siihen, että todella olisi jokin sukupuolten välinen himobarometri, joka naisilla säksättäisi ihan eri luvuissa kuin miehillä. No, minulla on teille uutisia: ei ole!

Uskooko yksikään nainen edes näin vai onko tämä vain jonkinlainen vanhuuttaan rikki rapiseva myytti, johon miehet mieluusti syystä tai toisesta turvautuvat, kun seksistä keskustellaan?

aaltopahvia kirjoitti...

(- oho, lause jäi kesken.)

Varmaankaan miesten ahdistelukokemukset eivät ole samalla tavalla uhkaavia kuin (jotkin) naisten kokemukset, mutta se ei tarkoita, etteivät ne voisi aiheuttaa ahdistusta tai muuta emotionaalista painolastia. Seksuaalinen ahdistelu taas on jotain aivan muuta kuin seksuaalinen ihailu, joka tulee yleensä esiin melko paljon peitellymmin ja todennäköisesti aiheuttaa vain egobuustin. Mutta kuten sanottua, huomiota on monenlaista...

vestigia kirjoitti...

Aaltopahvia, jos naiset himoitsevat miehiä aivan samaan tapaan kuin miehet naisia, miksi Myytinmurtajan alunperin linkkaaman Hugo Schwyzerin piti kokeilla homorakastajaa tunteakseen itsensä aidosti himotuksi ja imarrelluksi?

En usko, että kyseessä on naisten kainous halujensa ilmaisemisessa. Jo minun lukioaikanani tytöt puhuivat seksistä paljon avoimemmin kuin pojat. Poikien piti joko lyödä aihe leikiksi rivoilla jutuilla tai sitten vain vaieta punastellen.

Sitäkään en usko, että kyseessä olisi joku ihmeellinen miesten aistiharha ja "kyvyttömyys kokea itseään halutuksi". Kyllä imartelu jokaiselle kelpaisi, mutta jos sitä ei ole tarjolla niin sitten ei ole.

myytinmurtaja kirjoitti...

Vestigia, luepa uudestaan se Schwyzerin juttu johon viittaat. Hän kirjoittaa juuri tuosta aiheesta.

myytinmurtaja kirjoitti...

Ja nyt tämän blogimerkinnän kommenttiketju menee kiinni.

Jos jollakulla on jotain oikeaa sanottavaa blogimerkinnän asiaan liittyen, lähettäkää se ihmeessä minulle vaikka yksityispostina, niin lisään sen tänne mielelläni. Oikea asia on esimerkiksi kertomus siitä, kuinka joku mies on kokenut haluttavana olemisensa. Tai miten joku nainen asian näkee.


Jos kirjoitus on pidempi, voin julkaista sen (nimimerkilläsi) ihan blogimerkintänäkin, jos haluat.

Anonyymi kirjoitti...

(kommentti by aaltopahvia, lisäsi Myytinmurtaja)

Hugo Schwyzer: “But despite the abundant evidence that women’s desire is directed towards an extraordinarily diverse set of physical “types”, few men in our culture grow up with the sense that their bodies could be longed for and wanted.”

Ja se, jos mikä, on minusta surullista. Kaikilla on oikeus tuntea itsensä halutuiksi, ja kaikilla on myös oikeus haluta ja ihailla sitä, mikä hänestä on kaunista riippumatta omasta tai toisen sukupuolesta tai mahdollisista ominaispiirteistä.

Mutta vapaasti himonsa ilmaiseva nainen on pahin mahdollinen, sitähän juuri tämän keskustelun kommentit ovat pyrkineet esittämään, mikä taas on (taas! on!) kulttuuriimme sisäänrakennettu rankaisemisen ja rajoittamisen tapa, jolla kaikki naisten seksuaalinen vapaus pyritään keskeyttämään, lopettamaan, tuhkaamaan ja heittämään tuuleen. Ja tapa, jolla miehet jatkossakin tulevat kasvamaan ilman halutuksi tulemisen kokemusta.

“She said encouraging things like “You make me feel so good.” When I first was with this older man, he said something that rocked me: “You’re so hot, you make me want to come.” - - “

“That distinction between how these two people described what was happening sexually isn’t unique, I think — it captures something real about the ways in which our cultural attitudes shape our vocabulary and experience of desire and being desired.



Sukupuoliroolit, ja – action!

Miestä avoimesti himoava nainen saa helposti kivan pikku lempinimen (ja se on kevyimmästä päästä seurauksia), josta Myyttis on jonkin verran kirjoittanutkin, mutta jota vanhempi gay-herrasmies tuskin saa. (Ja onhan hän mies!) Voisiko eron näiden kahden välille tehdä juuri vapaus tuosta stigmasta? Ei kai sentään.

“ - - it’s easier to live as a slave to impulse than to deny it altogether, as girls (who must be “everything nice”) are forced to.”

Naisen rooli on rohkaista ja kannustaa duunailevaa miestään. Salaa voi vilkuilla samalla himokkaasti silmäluomien raosta, kunhan kukaan ei sitä huomaa, ettei vaadittu kiltin tytön kuori vaan vahingossa säröile. Ettei pojalle tule sellainen olo, että tyttö on pelottavan maskuliininen eli itsevarma, itsetietoinen ja ihan yhtä lailla kiimainen. Se kun ei ole kiihottavaa.

“The very real hurt, the very real rage, that men often feel as a result of having no sense of their own attractiveness has very real and very destructive consequences. It’s not women’s problem to solve; it’s not as if it’s women’s job to start stroking yet another aspect of the male ego. The answer lies in creating a new vocabulary for desire, in empowering women as well as men to gaze, and in expanding our own sense of what is good and beautiful, aesthetically and erotically pleasing. That’s hard stuff, but it’s worth the effort. I know what it is to believe myself repulsive, and what it was to hear that not only was I wanted, but that I was desirable for how I appeared as well as how I acted.

Toisin sanoen: Jos seksuaalisesta, esteettisestäkin, himostaan kertovaa naista kuunneltaisiin ja hänen sanansa otettaisiin todesta, ilman pilkkaa ja keskustelun kääntämistä erilaisiin puutteisiin, syyttelyttä ja hyvässä hengessä, saisi niistä jopa joku (mies) ehkä juuri sitä kovin kaivattua himoituksi tulemisen tunnetta. (Mikko T tulee tässä hakematta mieleen…)

Miksi siis Myyttiksen puhe miehentykkäämisestään on pahasta ja huonoksi?

Lue uudestaan yllä oleva, ja palaa vaikka itse Hugo Schwyzerin tekstiin http://hugoschwyzer.net/2009/05/04/of-never-feeling-hot-the-missing-narrative-of-desire-in-the-lives-of-straight-men/ , jos vieläkin jäi epäselväksi, mitä tässä tilanteessa miehen eikannattaisi tehdä.


Ja ihan vaan jälkisanoina: sanokaa joskus ääneen se, mitä ajattelette kumppaneistanne ja näiden ruumiista, vaikka se kuulostaisikin halvalta pornolainilta/harlekiinikohtaukselta. Seuraukset saattavat olla arvaamattomat.

myytinmurtaja kirjoitti...

Huom! Tähän ketjuun voi taas kommentoida.

Eino kirjoitti...

1/4. Johdanto

Mielenkiintoinen tuo ajatus, että miesten on vaikea nähdä omaa ruumistaan naisen ihailun kohteena tai nähdä että, miesvartalo ylipäätään voisi olla seksuaalisen halun kohde. Itse tosin näkisin sen vain osittain todeksi. Oman seksuaalisen heräämisen aikana löysin helpostikin mediasta ja omasta ystäväpiiristäni malleja, joissa nainen/tyttö ihastui esimerkiksi miehen/pojan silmiin, takapuoleen tai vatsaan (eri asia sitten on, koinko koskaan itse olevani moisen ihailun kohteena). Sen sijaan en löytänyt luotettavia malleja, jossa miesvartalon erityisesti miehisiin osiin olisi kiinnitetty mitään ihailevaa huomiota: mies saattoi siis oman kokemukseni perusteella olla ihailtava, mutta vain navan yläpuolelta.

Innostuin tekemään tästä huomiostani tarkemman vertailun siitä, miten koin omassa nuoruudessani yleisesti suhtauduttavan toisaalta naisvartalon selkeisiin sukupuolisiin tuntomerkkeihin (rinnat ja vaginan seutu), toisaalta miesvartalon vastaaviin (lähinnä penis). Myönnän, että vertailun arvoa vähentää rajoittuminen omaan kokemukseeni, mutta parempaan en ilman parin vuoden tutkimusta pääse. Esitän kuitenkin aluksi kontekstin, jossa oma seksuaalinen heräämiseni tapahtui, jotta kertomukseni ei jää ihan tyhjän päälle. (jatkuu...)

Eino kirjoitti...

2/4. Vertailun reunaehdot

Tarkastelen ajanjaksoa vuosien 1993 ja 2000 välissä (elinvuoteni 12-19). Kova sana televisiossa olivat Beverly Hills ja Frendit, Sinkkuelämää ehti hädin tuskin alkaa (enkä sitä oikeastaan alkanut seurata kuin vasta vuonna 2001), myöskään internet ei vielä ollut niin yleinen juttu kuin nykyään (kummatkin jälkimmäiset olisivat luultavasti saattaneet vaikuttaa näkemykseeni seksuaalisuudesta, internet lähinnä tarjoamalla kontaktin muuhunkin kuin ”valtamediaan”; uskonkin, että 2000-luvulla seksuaalisuuteen kasvaneet ihmiset kuvaisivat kokemuksiaan täysin eri tavalla).

Näkemykseeni seksuaalisuudesta vaikuttivat vahvasti ainakin seuraavat tekijät (tärkeysjärjestyksessä):
+ lähinnä naispuolisista henkilöistä koostuva ystäväjoukko ja heidän mielipiteensä (heillä oli myös kunnioitettava Regina-kokoelma, joita tosin vain selailin hätäisesti)
+ erilaiset tietopainotteiset opukset, kuten vanhempien kirjahyllystä löytynyt Naisen seksuaalisuus; lisäksi olin naistenlehtien ja etenkin niiden ihmissuhde-, seurustelu- ja seksipalstojen suurkuluttaja
+ TV-sarjat ja elokuvat (enimmäkseen amerikkalaiset), etenkin kaikki, missä käsiteltiin ihmissuhteita, seurustelua ja ehkä jopa seksuaalisuutta (opin esimerkiksi Beverly Hillsistä, että seksikaupassa käyminen on ihan OK)

Edellisen ryhmän lähteitä käsittelin tietopainotteisena: niiden mukaan hahmotin, millaista seksuaalisuuden pitäisi olla ainakin silloin, kun se tapahtuisi naista kunnioittaen ja tasa-arvoisesti. Sen lisäksi oli laajahko joukko lähteitä, jotka enemmänkin muokkasivat omia seksuaalisia mieltymyksiäni tai ainakin antoivat niille virikkeitä: lähteisiin lukeutuivat ainakin (jälleen) vanhempien kirjahyllystä löytynyt Rakasta hellästi -opaskirja, kirjastosta lainattu eroottinen lukemisto (jota on ehkä liian paljon yksityiskohtaisesti lueteltavaksi; mainittakoon nyt Anais Ninin tuotanto, Emmanuelle-kirjat ja esimerkiksi Manaran eroottiset sarjakuvat) sekä TV:stä silloin tällöin myöhäisiltoina tulleet eroottiset sarjat ja elokuvat (varsinaiseen pornoon en tuona aikana liiemmin päässyt tutustumaan). Kriittisenä lukijana oletin, että nämä lähteet kuvasivat lähinnä miehille kuuluvia fantasioita – tai sitten korkeintaan kuvastivat joidenkin maultaan hyvin uniikkien naisten mieltymyksiä. Joka tapauksessa, näiden lähteiden arvo ”normaalin” seksuaalisuuden kuvaamisessa oli silmissäni vähäisempi kuin ensimmäisen ryhmän lähteiden: lähteiden ollessa ristiriitaisia uskoin herkemmin siis ensimmäisestä ryhmästä saatua informaatiota.

Miespuolisena jouduin myös luonnollisesti kuuntelemaan ”poikien pukuhuonejutustelua”. Sen tiedollisen annin arvioin lähteistäni kaikkein vähäisimmäksi. Lisäksi koin sen kuvaaman seksuaalisuusmallin usein vastenmielisen karkeaksi. Joka tapauksessa jonkinlainen vähäinen vaikutus silläkin epäilemättä kuvaani seksuaalisuudesta oli.

Eino kirjoitti...

3/4. Varsinainen vertailu

a. Naisen sukupuoliset tunnusmerkit

Aloitan vertailuni helpoimmasta kohdasta eli rinnoista. Koko kulttuurinen ilmasto tykitti seksuaalisen varttumisen aikana selvää viestiä, että rinnat sinällään ovat haluttava ja seksuaalinen ruumiinosa. Kirjat kuvailivat värikkäästi niiden muotoa ja koostumusta, elokuvat esittivät miehisen olemassaolon suurimmaksi täyttymykseksi niiden näkemisen luonnollisessa tilassaan. Myös ”pukuhuonekeskustelu” (yllätys, yllätys) painotti niiden ihanuutta: jonkinlaista kinaa saattoi olla siitä, mikä on paras muodon ja koon yhdistelmä, mutta tämä oli enemmän hyvän ja paremman kuin huonon ja hyvän välistä vertailua. Naistenlehdet toki muistuttivat, että rinnat saattavat olla kantajalleen raskas taakka, joko ihan kirjaimellisesti niskakipujen vuoksi tai sitten kuvaannollisesti herättämänsä liiallisen huomion takia: silti naistenlehdetkään eivät kiistäneet rintojen asemaa inhimillisen seksuaalisuuden selvimpänä ilmentymänä.

Kun rinnat olivat nuoruudessani julkisen seksuaalisen ihailun kohde, vaginan seudusta ensisijaiset lähteeni olivat yllättävän hiljaa. Perusfaktat hävyn rakenteesta tulivat ehkä selville tietokirjoista, mutta edes tv-sarjat ja elokuvat tarjosivat hyvin vähän mitään elämyksellisempää aineistoa (poikkeuksena ehkä tarkastelujakson loppuvaiheessa ilmestynyt American Pie; tosin se vaikutti minusta enemmän miehisten fantasioiden kuvailulta ja siksi sijoittui enemmän toissijaiseen aineistoon). Toissijainen aineisto saikin vapaasti muokata mielikuviani tästä aihealueesta. Niinpä imin itseeni runollisia kuvailuja sametin pehmeydestä, vaaleanpunaisesta viettelyksestä ja hunajaisesta kosteudesta. Tunto- ja näköaistimusten lisäksi hekumoitiin muillakin aistimuksilla: vaginasta kuului sulosointuja, kun siellä jotain liikutettiin, sen tuoksu oli huumaava ja se valui mitä ihanina nektaria (jonka nauttiminen oli siksikin hyvä asia, koska naistenlehtien mukaan se oli varmin tae naisen nautinnosta). ”Pukuhuonekeskustelu” kuvasi asioita ehkä hieman rujommin, mutta itse asiasta oltiin yhtä mieltä: ”rakkauden rasia” tai ”pillu” (miten sitä eri lähteissä kuvattiinkaan) oli äärimmäisen haluttava asia jo itsessään, muutenkin kuin vain tuottamansa nautinnon vuoksi.

Eino kirjoitti...

3/4. Varsinainen vertailu (jatkoa)

b. Miehen sukupuoliset tunnusmerkit

Saamani kokonaiskuva naisesta seksuaalisuuden kannalta oli siis äärimmäisen positiivinen: naisvartalo suorastaan tihkui lämpöä ja erotiikkaa ja oli oikeutetusti halun ja himon kohde. Asiat olivat hieman toisenlaisia, kun käännyttiin miehisen vartalon huomattavimpaan tunnusmerkkiin.

TV:stä ja elokuvista saamani signaalit kertoivat, että miehen penis oli parhaimmillaankin naurettava ja pahimmillaan iljettävä asia: sen näkeminen herätti huvittuneisuutta ja sen koskettamista vältettiin (jos esimerkiksi elokuvan tai sarjan jakson juoneen kuului, että mies ja nainen vaihtoivat kehojaan, naiseksi muuttunut mies alkoi innolla tiirailla poveaan, kun taas mieheksi muuttunut nainen mietti kauhulla, miten hän välttyisi kontaktilta penikseen). Tarkkaa syytä inhoon ei selvinnyt, mutta osatekijänä tuntui olevan peniksen taipumus erittää limaa: mikäpä voisi olla moista ällöttävämpää.

Tunnetta peniksen kuvottavuudesta vain vahvistivat harvat näkemäni eroottiset kuvat miehistä (ystävieni Reginoissa), jotka antoivat katseen vaeltaa vatsalihaksissa, mutta peittivät huolellisesti jalkovälin: mies ei voinut olla eroottinen kuin housut jalassa. Lisäksi ystäviltäni (siis naispuolisilta) kuulemani kertomukset heidän traumaattisista tai koomisista ensikosketuksistaan penisten kanssa kertoivat, että kuvien maailmassa pätevä tabu oli silkkaa todellisuutta (jälkeenpäin ajatellen oman seksuaalisuutensa kanssa hämmennyksissä olevat teinitytöt tuskin ovat vielä kovin hyviä kuvaamaan naisten näkemyksiä seksuaalisuudesta). Kaiken huippuna oli lukemissani seksioppaissa ja -palstoilla viljelty viisaus, että naisen ei ole koskaan pakko suostua antamaan oraalista seksiä miehelle: koska samanlaista ohjetta ei annettu miehen naiselle lahjoittamasta suuhyväilystä, heräsi helposti vaikutelma, että naisen olisi paljon helpompi tuntea vastenmielisyyttä vastakkaisen sukupuolen sukuelinten lähestymiseen.

Positiivisia kuvauksia peniksestä löytyi jonkin verran eroottisesta kirjallisuudesta, mutta ”todellisuudelle” vastakkaisena onnistuin tulkitsemaan ne fantasioiksi vailla sisältöä. ”Pukuhuonekeskustelussakin” penikselle annettiin vain välineellinen arvo: ”varmana totuutena” kerrottiin peniksen koon korreloivan naisen nautinnon kanssa. Vaikka naistenlehtien ja ystävien kertomusten perusteella tiesin myytin vääristyneeksi, kertoi se kuitenkin, että penistä saattoi arvostaa vain sen antamien tuntemusten kautta, mutta ei koskaan esteettisenä kohteena – kukaan ei voinut haluta penistä, vaikka sitä joskus ehkä tarvittiinkin nautinnon tavoitteluun.

Eino kirjoitti...

4/4. Pohdinta

Kulttuurisen ilmaston minulle syöttämien virikkeiden mukainen kuva ”korrektista” seksuaalisuudesta oli jälkeenpäin katsottuna hämmentävä. Seksissä piti välttää mahdollisimman pitkälle yhdyntää ja pysytellä cunnilinguksessa, joka tarjosi nautintoa sekä naiselle (jonka ei tarvinnut joutua kosketuksiin peniksen kanssa) että miehelle (joka pääsi niin läheiseen kontaktiin vaginan kanssa). Yhdynnän ollessa väistämätön (naisetkin kenties kaipasivat vaihtelua) kannatti käyttää kondomia, joka suojasi naista kaikenlaisilta seksiin liittyviltä lieveilmiöiltä (raskauden ja tautien lisäksi siis penis ja sperma kuuluivat tähän kastiin).

En ala pohtimaan, mistä tuntemani kulttuuriset virtaukset olivat peräisin (ylipäätään on mielestäni hieman lapsellista kysyä aina, kenen syytä kaikki on). Sen sijaan voin kyllä miettiä, kuka tällaisesta kuvasta hyötyi. Lähinnä mieleen tulevat miehet, jotka pitivät naisten alistamisesta: miehet, jotka eivät edes halunneet, että naiset haluaisivat heitä seksuaalisesti, vaan joille tärkeämpää oli oman nautinnon tyydyttäminen naisen avulla – he saattoivat hekumoida ajatuksella, että jokainen sekunti, jonka seksikumppani joutui viettämään heidän peniksensä läheisyydessä, aiheutti tälle suurta henkistä pahoinvointia. Meille muille miehille se aiheutti turhaa syyllisyyttä ja itseinhoa.