Ralph Lauren joutui kuulemma antamaan potkut malli Filippa Hamiltonille, koska muotinäytösvaatteet olivat tälle liian pieniä:
The New York Local News: Photoshopped Ralph Lauren Model Fired for Being Too Fat?
Ralph Lauren's Photoshop of Horrors saga, wherein an ad escaped with a severely distorted Picasso of a bobble head on top of a shrunken, crooked body, has taken another ugly twist. This morning on the TODAY Show, the photoshopped model, Filippa Hamilton revealed that she was, in fact, fired for being too fat.
Lainauksessa viitataan muotitalo Ralph Laurenin taannoiseen, paljon huomiota saaneeseen kuvankäsittelymokaan:
New York Local News: Ralph Lauren Admits Responsibility For 'Distorted' Ad
Fashion House Ralph Lauren has confirmed that an ad, which sparked uproar online over what appeared to be an abnormally thin model, was indeed an approved photo released by the company.
(...)
On Wednesday, the advertisement, which features model Filippa Hamilton, went viral not only because the image featured the model looking like her hips were smaller than her head, but also because the company demanded that culture blog Boing Boing take the image down over claims of copyright infringement.
Jotta asia niin sanotusti asettuisi oikeisiin mittasuhteisiinsa, irtisanottu Filippa Hamilton on siis sama nainen kuin tässä kautta netin paljon pilkatussa, (huonosti) käsitellyssä mainoskuvassa:
Kuva on siis muokattu. Tosielämässä Hamilton on sentään peräti kokoa 4. Eurooppalaisessa mitoituksessa se vastaa kokoa 34.
Dr. Violet Socks tiivistää sen niin hyvin!
14 kommenttia:
Kokotaulukko USA/Eurooppa
Voisi kuvitella, että jos vaatteet on järkiään liian pieniä, kannattaisi isontaa niitä vaatteita eikä vaihtaa mallia.
Luin kirjana ja katsoin elokuvana "Devil wears Prada":n, jossa hoettiin koko ajan että "four is the new six". Kun kehitys kehittyy niin ehkä nyt sitten "two is the new four". (Kamalan hämäävää muuten, kun nuo brittien koot on aina kahta numeroa isompia kuin amerikkalaisten. Hullua porukkaa, en tajua mihin tuo kokonumerointi eri maailmanosissa perustuu.)
Sitäkin olen aina ihmeteellyt, että miten jotkut ihmiset kykenevät ilmoittamaan vaatekokonsa niin, että se on aina sama. Ts. itselläni on vaatteita sekä kokoja 36-40. Se kun riippuu niin vaatteen mallista. Taidan myös olla yläosastani paria numeroa pienempi kuin alaosasta. Liekö kovinkaan harvinaista.
Pihlajatar: Kun kehitys kehittyy niin ehkä nyt sitten "two is the new four".
Niinpä! Tässä osa Cosmon päätoimittajan haastattelusta (lihavoinnit - no pun intended! - by MM):
msnbc.com: Size 4 model: I was fired for being too fat
Kate White, the editor-in-chief of Cosmopolitan magazine, joined Hamilton and Curry and agreed with Goldman. White said that the problem is something of a vicious circle.
“It really starts with the sample clothes. They’ve downsized. They’re now like a 2 or a 4. In some degree it relates to the Kate era,” she said, referring to Kate Moss, the super-thin supermodel whose career began in 1988 at the age of 14. “Before then, supermodels like Cindy Crawford and Christie Brinkley — they were really curvy. But they got skinnier and skinnier. The clothes got smaller. So it creates this cycle where you have to fit in the clothes to get the job, and then the models get smaller and that’s who we have to use in the fashion stories.”
Älytöntä puuhaa. Mäkin oletan, että eiköhän se ole huomattavasti helpompi suurentaa rättiä kuin laihentaa mallia.
Pihlajatar: Minullakin on tuo sama juttu omien vaatteitteni kanssa! Naisten vaatekoot ovat muutenkin välillä aikamoinen henkimaailman asia. Yhden merkin S on toisen M tai jonkun M voi olla toisen XL.
Koko riippuu vaatteen mallistakin. Varsinkin lantiofarkkujen (niinä mustina vuosina kun ne olivat muodissa) ostaminen oli viheliäistä! Se koko, jonka normaalisti farkuissa otan, ei joskus mennyt minulla edes reidestä yli.
Olen nykyisin sillä linjalla, etten katso vaatteiden tai varsinkaan kenkien kokomerkintöjä kuin sovituksen suuntaviivaksi. Jos vaate sopii, se sopii. Jos ei niin ei. Ei siinä numerologiat auta.
Myös Karl Lagerfeldillä on painava sanansa sanottavana "läskimutseista":
Guardian: Karl Lagerfeld says only 'fat mummies' object to thin models
"Karl Lagerfeld, the eccentric German fashion designer, has waded into the debate about size-zero models by stating that people prefer to look at 'skinny models', and those who do not are 'fat mummies'.
(...)
'These are fat mummies sitting with their bags of crisps in front of the television, saying that thin models are ugly,' Lagerfeld said in an interview with Focus magazine. The creative director of the fashion house Chanel added that the world of fashion was all to do 'with dreams and illusions, and no one wants to see round women'."
Ilmeisesti syksyn kuumin trendi on olla urpo. Urpoilu on uusi musta.
Tai sitten Lagerfeldin olisi kuitenkin syytä nauttia hiukan enemmän hiilihydraatteja ravinnossaan.
Salut
Who is the beautifully gowned and normally shaped woman on your blog, right side panel? Please tell me she is a Finnish feminist icon.
Sis
(linked over from RL)
Salve
Hi Sis! :-)
I wish she were! Sadly, I don't know who the woman is. The picture itself is an Internet tagging meme. I got it from a fellow blogger, who liked my blog. She mentioned at the time that the meme might have originated from Uruguay. I have no idea.
I only found one suitable candidate for a modern Finnish feminist icon: Kaari Utrio. The Wikipedia text mostly blabbers on about her historical fiction books. But Utrio is most famous for her factual history book on the women and children of Europe. It was called The Daughters of Eve and published in the eighties.
Salve
Thanks. I'll try to find Utrio's book. Yes I saw the poor Finn write-up on WP.
We have a lot of Finns here in Canada. Some play hockey. :) Some came around 1900 to farm, and fish.
Many years ago I was privileged to interview Saami people who came to a Polar people's conference. The needle work on the clothing! Now that would make Dr. Socks swoon.
Sis
Joo-o, kyllä nuo muotigurut osaavat... Aikamoista, aikamoista! :D
Nyt pitää sitten alkaa ihan tosissaan fanittaan sua, kun jopa lempifemakkobloggarini Dr. Socks pisti sut merkille. Varsinkin blogin antropologiaketjut ovat aina uudelleen nautinnollista luettavaa.
Toinen josta tykkään on Shakesvillen Melissa McEwan. Niin, ja entinen-Twisty-nykyinen-Jill, totta kai. Vaikka Twisty onkin vähän pelottava.
Nerea
Blogisi on nostanut joskus savua korvista ja sivua avatessä epäilin niin käyvän nytkin ;) Mutta tässä olen täysin samoilla linjoilla. Nämä hoikkuusvaatimukset ovat aivan käsittämättömiä ja epäterveitä. Pitäisikö määritellä säännökset, joilla määrättäisiin, ettei esim. mallien painoindeksi saa mennä alle tietyn rajan? Raja on tietysti vaikea vetää (ruumiinrakenne vaihtelee), mutta jokin yhtenäinen koko alan kattava linja täytyisi pystyä luomaan. Kuitenkin nuket ja nukkea muistuttavat mallit esiintyvät helposti etenkin nuorten tyttöjen roolimalleina, joten täytyyhän touhuun joku tolkku saada.
Viime viikonloppuna nakkasin syystä ja toisesta Googleen itsemurhaan liittyviä hakusanoja. Ohjauduin sitä kautta melko monen syömishäiriöisen neidon blogiin. Täytyy sanoa (vaikkei miehenä ehkä pitäisi), etten merkintöjen lukemisesta aivan kuivin silmin selvinnyt.
Mä olin 19-vuotiaana kokoa XS tai 32/34. Nyt kun katson vanhoja valokuvia, niissä on melkoinen tikkarilook: pää on aivan liian iso kroppaan nähden. Ja pituutta mulla on melkein 20 senttiä vähemmän kuin tuolla mallilla. Palelin jatkuvasti, kovalla penkillä istuminen oli mahdotonta ja mahallaan nukkuessa kylkiluut painoivat. Enkä koskaan ole tuntenut itseäni yhtä lihavaksi kuin tuolloin.
Missä vaiheessa noille muotisuunnittelijoille alkaa olla mahdotonta löytää normin mukaista, vielä hengissä selviävää olentoa? Milloin näytöksissä aletaan käyttää mahdollisimman ohuita robotteja vai pysyisivätkö nekään kasassa? Kuvathan voi sentään fotoshopata, ettei tarvitse välittää sellaisista tylsistä jutuista kuin luonto.
Yrittikö Lagerfeldt muka loukata? Kamalista kamalin haukkumasana ja halveksittavista halveksittavin asiahan on läski. Mä olen juuri tuollainen "läskimutsi"(vaikka lapseton), oikein tyytyväinen sellainen. Istun upottavassa nojatuolissa kannettava sylissä, syön suklaakakkua ja kauhistelen laihoja malleja.
Nerea
Nerea: Punastus! :-D Älä nyt hemmetti semmoiseen rupea.
Joopa joo. Eiköhän tuossa ollut eniten kyse "eksoottisen suomalaisuuden" viihdearvosta. Siis sillä lailla, että istutaan poron päällä kodassa lapinpuvuissa...
Mäkin ihailen kyllä Dr. Socksia kovasti, ja ne antropologiakirjoitukset ovat tosiaan hienoja! Twisty taitaa olla kyllä suurin suosikkini, niin sisällöltään kuin tyyliltään.
Myös Feministingin Jessica Valenti on tehnyt muhun suuren vaikutuksen.
Ylipäänsä tämä on hyvää aikaa olla feministi! Kaikki nuo englanninkieliset (ja suomenkielitset) feministiblogit ovat inspiroivia ja rohkaisevia; sellaista aktiivista, reagoivaa ja elävää aatetta.
Nerea ja Tulilinja:
Ainakaan naispuoliset mallit eivät tuosta voi enää laihentua, tai sitten ne muotirievut olisi puettava hyönteisille.
Lagerfeldtin ja kumppanien kommentit - ja heidän koko työnsä, tuossa muodossaan - kertovat eniten siitä, että heidän hulluutensa on saavuttanut kulminaatiopisteen. He ovat varmaan kritiikin myötä tajunneet, millaisia rivoja, turhia bimboja ovatkaan:
"Ajatelkaa Afrikan nälkäänäkeviä lapsia" on keskustelussa vähän hitler-kortti. Mutta ei se valetta ole. Näissä olosuhteissa vauraiden länsimaitten naisten kuristaminen, nälällä kurissa pitäminen, on järjettömyyden huippu. Kun joku sanoo sen ääneen, höyhenet pöllyävät.
(Musta tämä vertautuu muuten kiintoisasti Polanskin tekoon, vaikka näissä on tietysti kyse aivan eri tason asioista. Mutta sekä muoti- että elokuva-aloilla pidetään yllä jonkinlaista friikkiä ajatusta siitä, että suuri "taide" oikeuttaisi minkä tahansa itsekkään typeryyden.)
Minulle tulevat noista muotitaloista mieleen ne autofirmat, jotka ilmastonmuutoksen vihdoin noustua julkiseksi kauhukuvaksi alkoivat markkinoida city-maastureita! Meidän jälkeemme vedenpaisumus.
Muotia vastaan minulla ei ole mitään. Vaatteet ovat mielenkiintoisia ja pukeutuminen on tärkeä itseilmaisun muoto.
Mutta eivät nuo Milanon rumat rievut tällä hetkellä mitään suurta taidetta ole.
Lähetä kommentti