HS 3.3.10: Ministeriön työryhmä: Kaikille opiskelijoille tonnin lukuvuosimaksu
Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi. Näin ehdottaa opetusministeriön työryhmä, joka pohtii korkeakouluopintojen nopeuttamista.
Hyvä on, tämähän on kaikki vasta alustavaa pohdintaa. Hesarin jutun mukaan lukukausimaksut ovat vain yksi työryhmän monista ehdotuksista opintojen nopeuttamiseksi. Kivahan se on kartoittaa kaikki mahdollisuudet.
Mietitäänpä kuitenkin vähän pidemmälle sitä, mitä maksullisesta koulutuksesta voi seurata. Otetaan tämmöinen ihan tietoisesti mutkat suoriksi vetävä ajatusleikki:
Jos korkeakoulutuksesta rokotetaan tonni vuodessa, voidaan yhtä hyvin rokottaa kaksi tonnia vuodessa. Ja jos kaksi, niin kymmenen. Tätä kaavaa seuraten päästäänkin aika pian ulkomaisten arvo-yliopistojen hintataulukkoihin.
Jos nyt sitten edelleen kuvitellaan, että Käyttö-Esimerkkilän perheessä vaikkapa vuonna 2030 on kaksi lasta, tyttö ja poika, ja perheellä on hirveiden koulumaksujen takia varaa kouluttaa vain yksi lapsista...
...arvaatteko, kumpi se on?
Sukupuolittuneesta(kin) rahanmenosta muuten:
19 kommenttia:
Se on sitten toinen juttu, olisiko Satunnaisen Suomalaisen Korkeakoulun opetuksen taso kuitenkaan vuonna 2030 lähelläkään Satunnaisen Kuuluisan Ulkomaisen Huippuyliopiston tasoa.
Lehti: Ministeriön työryhmä: Kaikille opiskelijoille tonnin lukuvuosimaksu
Veikkaan, että tällainen uudistus vain lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja näin pikemminkin kasvattaisi opiskeluaikoja. Mutta en yhtään ihmettele, jos joku hallitus tämänkin ehdotuksen tosissaan nostaa pöydälle - amerikkalaista koulutuslaitosta tunnutaan jostain syystä ihannoivan tietyissä päättävissä piireissä.
Mä en tiedä tuosta esimerkkiperheestä. Jotenkin tuntuu, että koulutus katsotaan tärkeämmäksi nimenomaan tytöille, poika kun voi päästä ok-palkoille duunarihommiin muutenkin. Miespuolisten duunareiden työtä ei edes halveksuta samalla lailla. Sitäpaitsi opiskeluhan on kilttien tyttöjen touhua, yäk.
Muuten olen toki samaa mieltä tuosta ajatusketjusta. Kun ovi on avattu, lukukausimaksujen korotusta ei enää mikään estä.
Järkyttävintä on nähdä, miten lukukausimaksuja perustellaan joskus sillä, että ilmainen koulutus on tulonsiirtoa alaluokilta yläluokille, koska akateemisesti koulutettujen vesathan yliopistoissa pyörivät. Lukukausimaksuilla luokasta toiseen siirtyminen tehtäisiin kuitenkin entistä vaikeammaksi. Omat vanhempani ovat yliopiston käyneitä, mutta ei ainakaan äidilläni olisi aikoinaan ollut koulutukseen mahdollisuuksia, jos siitä olisi lukukausimaksuja kiskottu.
Nerea
Veikkaan sitä lasta jolla on paremmat numerot ja suurempi kiinnostus koulunkäyntiin.
Toisaalta Lukukausimaksut voisivat auttaa tätä nykyistä yliopistojärjestelmää organisoimaan tutkintoja tehokkaammin.
Oletetaan tilanne jossa lukukausimaksu on 10ke ja valtio tarjoaa opintolainan takausta 100ke. Tällöin opiskeltaisiin vain aloja joissa on hyvä työllityminen ja homma otettaisiin vakavasti. Opintolainassa voisi olla tai sitten ei olisi verovähennysoikeus mikä lisäisi motivaatiota jäädä Suomeen valmistuttuaan.
Tämä systeemi auttaisi myös naisvaltaisia aloja koska kellään ei olisi varaa tulla huonolla palkalla töihin kun on isot lainat päällä. Tällöin palkkojen olisi noustava vastaamaan työvoiman tarjontaa.
Koulutuksen hukkakäynti vähenisi ja koulutusvaatimukset järkevöityisivät vastaamaan oikeaa tarvetta.
Nerea: "Mä en tiedä tuosta esimerkkiperheestä. Jotenkin tuntuu, että koulutus katsotaan tärkeämmäksi nimenomaan tytöille, poika kun voi päästä ok-palkoille duunarihommiin muutenkin. Miespuolisten duunareiden työtä ei edes halveksuta samalla lailla. Sitäpaitsi opiskeluhan on kilttien tyttöjen touhua, yäk."
Totta kyllä.
Toisaalta taas "oikeat ammatit" eli insinöörintyö ovat poikien valtakuntaa. Eiväthän tytöt sellaista matematiikkaa hallitse.
Ja vaikka hallitsisivatkin, ja valmistuisivat, ei naisia kuitenkaan kannattaisi palkata. Naisilla on itsekäs tapa tulla raskaiksi. Joten perheen pojalla on suurempi mahdollisuus päästä työhön.
Nerea: "Järkyttävintä on nähdä, miten lukukausimaksuja perustellaan joskus sillä, että ilmainen koulutus on tulonsiirtoa alaluokilta yläluokille, koska akateemisesti koulutettujen vesathan yliopistoissa pyörivät. "
Aivan absurdia. Jos Suomessa olisi kovat korkeakoulumaksut, niin varmasti ne yläluokan vesat silloinkin siellä korkeakouluissa pyörisivät. Mutta eivät ketkään muut.
Tuntuu siltä, että Suomeen ollaan kovasti puuhaamassa selkeärajaisen luokkayhteiskunnan paluuta.
EE: "Veikkaan, että tällainen uudistus vain lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja näin pikemminkin kasvattaisi opiskeluaikoja."
Nimenomaan! Tai sitten opiskelijoiden lainataakka vain kasvaisi (ja vastavalmistuneiden työllistymisnäkymät tuskin taikaiskusta paranevat).
Lukukausimaksu hyödyttäisi niitä, joiden vanhemmat voisivat nyhtäistä sen tonnin noihin maksuihin. Olisi kai sitten varakkaiden perheiden vesoilla vähemmän kilpailua.
Asko: "Veikkaan sitä lasta jolla on paremmat numerot ja suurempi kiinnostus koulunkäyntiin."
Mutta mitenkäs se naisten kuuluisa lapsenhankkimisharrastus? Kun se vaikuttaa työllistämisen nyt, niin miksi se ei vaikuttaisi vuoden 2030 dystopiassa?
Entäs se ilmiö, jossa pojat ovat "lahjakkaita mutta koulujärjestelmän sorsimia", ja tytöt taas pelkästään "ahkeria"?
"Oletetaan tilanne jossa lukukausimaksu on 10ke ja valtio tarjoaa opintolainan takausta 100ke. Tällöin opiskeltaisiin vain aloja joissa on hyvä työllityminen ja homma otettaisiin vakavasti."
Se siis luonnontieteellisten alojen perustutkimuksesta?
"Tämä systeemi auttaisi myös naisvaltaisia aloja koska kellään ei olisi varaa tulla huonolla palkalla töihin kun on isot lainat päällä."
Kun ihmisellä on isot lainat päällä, hän on hyvin, hyvin nöyrä työnhakija.
Yleisesti:
Minusta on ristiriitaista, että tämä lukukausimaksuidea saatiin niin pian opintotuen korottamisen jälkeen. Sen rahan korotushan se nimenomaan oli askel oikeaan suuntaan: kun tuki on edes vähän oikeamman suuntainen kuin ennen, opiskelijalla on varaa välillä opiskellakin, ainaisen työssäkäynnin sijaan.
Jos nyt tosiaan tahdotaan myös kepittää opiskelijoita, miten olisi vaikka tämänsuuntainen ratkaisu:
Korotetaan opintorahaa reippaasti, mutta rajataan opiskeluaika selkeästi n vuoteen. (N vuoden jälkeen voisi sitten seurata jotain taloudellista sanktiota, esimerkiksi tukien lopettaminen, jos opintopisteitä ei ole tarpeeksi. Opiskeluoikeus sinänsä ei toki katoaisi.)
Eiköhän siinä ole oikeaa pontta valmistua.
(Okei, tässä on toki vielä se ongelma, että työtä saadakseen täytyy olla työkokemusta. Working on it - niin sanoakseni.)
Lainaus: 'yliopistolaitoksen kolme perustehtävää Suomessa ovat toiminnan tehostaminen, rahan säästäminen ja hallinnointi'.
MM: Se siis luonnontieteellisten alojen perustutkimuksesta?
Aivan samoin kuten perustutkimus on hävinnyt yhdysvalloista ja englannistakin. Yliopistoilla on kova intressi saada tutkimuksesta kiinnostuneita huippuja riveihinsä. Tällaistet tyypit todennäköisesti saisivatstipendejä. Yleisesti ongelma on juuri se että yliopisto kouluttaa tutkijoita kun useimmat vaan haluavat ammatin.
MM: Mutta mitenkäs se naisten kuuluisa lapsenhankkimisharrastus? Kun se vaikuttaa työllistämisen nyt, niin miksi se ei vaikuttaisi vuoden 2030 dystopiassa?
Koska nykyisin maistereita on joka oksalla. 2030 maisterit ovat niukkuushyödyke jolloin kannattaa palkata naisia.
MM: Kun ihmisellä on isot lainat päällä, hän on hyvin, hyvin nöyrä työnhakija.
Totta, mutta silloin olisi työntekijän markkinat. Vertaa akateemista työttömyyttä meillä ja muualla. Kaiken kaikkiaan tytöt varmasti saisivat paremmin stipendejä ja lainaa opintoja varten parempien arvosanojensa turvin.
Mutta tämä nykyinen touhutonni idea on huono, koska se ei puutu varsinaiseen ongelmaan. Koska maksu on ”liian pieni” opiskelijoilla on varaa maksaa se tekemällä töitä ja taas viivästyy valmistuminen. Opiskelun pitäisi olla maksutonta tai maksaa koko markkina hinta, muuten saadaan huonoimmat puolet kummastakin systeemistä.
Asko: "Aivan samoin kuten perustutkimus on hävinnyt yhdysvalloista ja englannistakin. Yliopistoilla on kova intressi saada tutkimuksesta kiinnostuneita huippuja riveihinsä."
Miten voi olla perustutkimuksessa pätevä huippututkija, jos ei ole perustutkimusta?
Asko: "Koska nykyisin maistereita on joka oksalla. 2030 maisterit ovat niukkuushyödyke jolloin kannattaa palkata naisia."
Paitsi että kun naisten palkkaaminen vuonna 2015 on epätodennäköisempää kuin miesten, vanhempien kannattaa tehdä kouluttamispäätös pojan eduksi.
2030 on sitten enemmän miesmaistereita. Naismaistereilla on entistä tukalampaa.
"Totta, mutta silloin olisi työntekijän markkinat. Vertaa akateemista työttömyyttä meillä ja muualla. Kaiken kaikkiaan tytöt varmasti saisivat paremmin stipendejä ja lainaa opintoja varten parempien arvosanojensa turvin."
Paitsi, että tytöt eivät automaattisesti olisi niillä teollisuuden hamuamilla rahakkailla aloilla (esim. insinööreinä).
Jos rahamaailma säätelee tuon yliopiston lukukausimaksukysymyksen, minusta tuo näkemys tulevista työntekijän markkinoista on melko ruusuinen. Rahamaailma päättää, mihin kouluttaudutaan; se myös luo ne työpaikat. Siis kouluttaudutaan työpaikkojen mukaan.
Spekuloin lisää: Kun tarpeeksi monella ei kuitenkaan olisi varaa maksaa törkeitä koulumaksuja, tarvittaisiin koulutukseen lisäväkeä. Otettaisiin käyttöön stipendikäytäntö köyhille.
Seuraavaksi: Perustetaan saman tien Nokia-korkeakoulu.
Asko,
opiskelu kuitenkin kestää joitakin vuosia, joten ne, jotka hakeutuvat "varmalle" alalle, saattavat valmistua työttömäksi...
Insinöörin ammatti ei muuten enää palkallisesti ole aina se kannattavin "miesten" työ, riippuu ihan työnantajasta ym. paljonko se insinöörin palkka on. Alipalkattuja ja työttömiä insinöörejä on pilvin pimein!
MM: Paitsi että kun naisten palkkaaminen vuonna 2015 on epätodennäköisempää kuin miesten, vanhempien kannattaa tehdä kouluttamispäätös pojan eduksi.
Mutta tyttöjen todennäköisyys läpäistä koulutus paremmilla arvosanoilla on suurempi jolloin odotusarvo on isompi.
MM: Paitsi, että tytöt eivät automaattisesti olisi niillä teollisuuden hamuamilla rahakkailla aloilla (esim. insinööreinä).
Olisivat kyllä jos hintainformaatio olisi käytössä. Lääketieteen kandeista alkaa olemaan todella suuri osa naisia.
MM:
Miten voi olla perustutkimuksessa pätevä huippututkija, jos ei ole perustutkimusta?
Ei perustutkimus mihinkään häviä, sillä yliopistojen pitää edelleen saada impactfactoria että voivat mainostaa itseään hyvänä kouluna. Lahjakkaimmat tutkijaksi suuntautuvat näin saisivat stipendejä. Perustutkimusta tehdään hyvinkin paljon yksityisissä yliopistoissa.
MM:
Seuraavaksi: Perustetaan saman tien Nokia-korkeakoulu.
Tämä ei välttämättä olisi huono asia. Nykyiset yliopistot kouluttavat tutkijoita joille ei ole työelämässä kysyntää. Puhtaasta tieteestä kiinnostuneet voisivat mennä yliopistoon ja ne ketkä ovat kiinnostuneet ammatista voisivat mennä VALIO-korkeakouluun.
Ei liene kansantaloudellisesti eikä yksilön kannalta kouluttaa näin paljon ihmisiä maistereiksi mitä nykyään koulut sylkevät pihalle. Sisäänpääsyä voisi säätää, mutta mikään ei ole niin hyvä signaali kuin tutkinnon hinta.
Matti Vanhasen aikaan keskimääräinen tutkintoaika oli >10 v. Tämä ei silloin haitannut koska opiskelijoita oli suhteessa paljon vähemmän. Nykyisin mitättömäänkin hommaan tarvitaan AMK/FM tutkinto joka johtaa hyvinvointitappioon. Tulevaisuudessa koulutuspaikat jaetaan enemmän ylioppilastutkinnon perusteella joka tällä hetkellä mahdollisesti suosii tyttöjä. Tämä ei minusta ole sinänsä tasa-arvo ongelma koska säännöt ovat kaikille selvät pelin alussa.
Lea: Sijoituksissa on aina riskinsä. Itsekkin veikkasin väärää alaa ja olen nyt sosiaalisektorilla koulutusta vastaamattomassa työssä. Tällä hetkellä parhaiten palkattuja töitä taitaa olla lääketiede,farmasia ja oikeustiede.
Voihan tästä tehdä tasa-arvokysymyksen, mutta vähän kuitenkin epäilen, että ellei koulutettua miestyövoimaa saada houkuteltua Suomeen, tyypillisessä duunarimies-akateeminen nainen perheessä se kuka koulun penkille pistetään ei ole poika.
Toiseksi vielä se, että jos ei ihmeitä tapahdu, niin jo ehkä vuona 2030 kukaan ei ehdi käymään kouluja, vaan keskittyy paljon raadollisimpiin tapoihin hankkia toimeentulo. Jos tuolloin resurssisodat ovat ehtineet jo Suomeen saakka, niin toivottavasti myös naiset ovat aseissa.
Niin. Tässäkin keskustelussa kyllä huomaa, että miesten asema se vaan heikkenee tulevaisuudessa. Ja joka sanoo, että oma vika niin on taas päästään vialla, Daily Mailissa oli jo artikkeli siitä kuinka Englannissa lontoon yliopistossa oli tutkittu Eu:n 1989 vuonna tekemistä koulutus-uudistuksista johtuvia seurauksia.Päätelmä oli että kun naisia pyrittiin lisäämään kouluihin niin samalla asetettiin tulevat mies opiskelijat huonoon asemaan, koska esim. sisäänotto strategiaa muokattiin keskiarvoa suosivaksi ja etenkin se suurin ongelma oli se että opetusta muokattiin naisten oppimista suosivaksi, näin ollen keskiverto mies joutuu tänä päivänä tekemään 25 % enemmäm, jotta yltää keskiverto naisen numeroihin. Sitten vielä feminismi päälle, ei ihme että miehet yht`äkkiä 15 vuoden sisällä ovat kouluista kadonneet.
terv. Myyttikö vain.
Ano: "Päätelmä oli että kun naisia pyrittiin lisäämään kouluihin niin samalla asetettiin tulevat mies opiskelijat huonoon asemaan, koska esim. sisäänotto strategiaa muokattiin keskiarvoa suosivaksi ja etenkin se suurin ongelma oli se että opetusta muokattiin naisten oppimista suosivaksi, näin ollen keskiverto mies joutuu tänä päivänä tekemään 25 % enemmäm, jotta yltää keskiverto naisen numeroihin. Sitten vielä feminismi päälle, ei ihme että miehet yht`äkkiä 15 vuoden sisällä ovat kouluista kadonneet."
Minä kun luulin, että naiset luonnostaan saavat näitä hyviä numeroita, olosuhteista riippumatta...
Sellaisesta koululaitoksesta en ole vielä kuullut, joka suosisi jotain myyttistä naisten tai tyttöjen oppimistyyliä. Jos jotain, niin perinteinen, armeijahenkinen "yksi luennoija/opettaja kälättää, muu luokka/sali kuuntelee" on nimenomaan miesmäistä oppimista.
Lähetä kommentti