Echidne of the Snakes: Echidne reads Wikipedia. On what makes us hawt
Yet the actual state of evolutionary psychology research (and that in related fields) is much more complicated. The things that make men attractive to women, on average, certainly include things such as good health, but they also include kindness, hands-on help with children and the willingness to stick around. These are resources in one sense of the word, true, but they are not what the anonymous writer refers to when he/she talks about "accruing resources and protecting." He has in mind the usual idea of Man The Dominant Benefactor And Protector.
Yet, as Buller's book discusses**, that is not at all the only theory that could be forwarded. Since women, on average, still have less access to resources on their own they may choose men with resources today (if they do which is a big if) simply because of the unequal income distribution. As our distant ancestors lived in small nomadic groups it's not unlikely that the distribution of resources was more egalitarian. After all, what can you carry with you?
It seems to me that a person's resources in those days would have been almost totally embodied in that person. Thus, a man would have chosen a healthy and strong woman not only because such a woman is more likely to have children but also because she is more likely to survive the births and more likely to work hard for many years. That increases the chances that the children will survive to grow up and pass on his genes, because it will increase the resources available for him.
Likewise, a prehistoric woman would have preferred men who are healthy, strong and fertile. Such men were more likely to be able to work harder and stay around to help with the children and that protection business.
Minusta Echidnen oivallus on erinomainen: eihän ihmiskunnalla jollain hiibaisella muinaissavannilla ollut mitään erityisiä "resursseja". Suuret, perittävät omaisuudet tulivat vasta paljon myöhemmin, maanviljelyksen keksimisen myötä. Esiäitiemme ja -isiemme selviytymispotentiaali oli siis ensisijaisesti heidän ruumiissaan ja älyssään.
Toki ulkonäölläkin on ollut väliä, sillä kyllähän sekin omalta osaltaan heijastelee kantajansa selviytymis- ja lisääntymiskykyä. Voimakkuus ja terveys on yksinkertaisesti kaunista. Kyllä hauras heroiiniprinsessa tai -prinssikin voi olla kaunis ja haluttava, mutta tosiasia on, että jäntevät jäsenet ja terveyttä hohtava iho eivät koskaan ole menneet pois muodista, ei naisilta eikä miehiltä.
Näin siis Muinaisina Aikoina™ naisen kannatti pyrkiä hankkimaan puolisokseen (Huom! Havainnollisuuden vuoksi nykyihmisten ikiin suhteutettuna, ei kirjaimellisesti otettavaksi. Ihmisen elinaikahan on joinain ajanjaksoina ollut huomattavasti lyhempi kuin nyt.) esimerkiksi 25-45 -vuotias mies: Sen verran vanha, että hänellä on jo aivot päässä, mutta kuitenkin yhä sen verran vahva ja skarppi, että hän voi suojella perhettään ja auttaa naista ruuanhankinnassa. Miehessä komeus ja hyvä ulkonäköhän on nimenomaan lihasten vahvuutta. Se on säilynyt tähän päivään asti.
Miehen taas kannatti pyrkiä liittoon ehkä 16-36 -vuotiaan vahvarakenteisen naisen kanssa. Hyvä ratkaisu saattoi olla kosiskella sellaista naista, jolla jo oli lapsi tai pari: sellainen nainen oli todennäköisesti hedelmällinen, ja ilmeisesti kyllin voimakas kestääkseen synnytyksen rasitukset.
Miehessä erityisen seksikästä on myös hyvä luonne (ainakin naista kohtaan) ja auttamisalttius. Tiedättekö, mikä on heteronaiselle seksikkyyden huippu? Se on nuori, komea isä, joka kantaa vauvaa kantoliinassa. Kun sellainen mies kulkee kadulla, hetskunainen kuin hetskunainen tuijottaa.
Ainakin joillekin hetskumiehille sen kantoliinakundin vastine taitaa muuten olla kaunis nainen, joka hipelöi isoja aseita. Paitsi että siinä on varmaan tätä tämmöistä fallista henkeä, ehkä miestä sykähdyttää myös se, että nainen (ainakin kuvassa) on nimenomaan toimintasankari - selkeästi loistava pentujensa suojelija.
Ruumis tietää. Ruumis muistaa.
Samasta aiheesta:
16 kommenttia:
Pelottavaa tietysti on se, että lajimme on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että Napakympin kaltainen ohjelma on mahdollinen.
Mutta tätä on tiedättekö parempi olla ajattelematta liian pitkään.
Wiki: Napakymppi (peliohjelma)
Loistava kirjoitus! Loistava.
- - Ja kantoliinamiehestä olet kyllä niin oikeassa.
Aaltopahvia:
Kiitos! :-)
Evoteema on minulle nähtävästi vähän tällainen kestoaihe. Varmaan siksi, että minusta siinä esiintyy tiivistetyssä muodossa kaikki se, mikä sukupuolirooleissamme yleensäkin on pielessä: Typerien, puolivillaisten, "tieteellisten" päätelmien pohjalta vaaditaan ihmisiä (ennen kaikkea naisia) tyytymään onnettomaan osaansa.
Populaarievoilu on tieteen väärinkäyttöä. Se ärsyttää minua.
Kiitos tästä. Hieno postaus. Sitä minäkin olen miettinyt: miksi väittää, että vain naisessa arvostettiin nuoruutta ja terveyttä (jotka jostain syystä evopsykakeskustelussa muuttuvat kauneudeksi). Aivan samoilla kriteereillähän miehessä kannattavat ominaisuudet olivat terveys ja nuoruus, voima ja kestävyys. Miksi nainen olisi materiaalisten resurssien perään, kun ei niitä noihin aikoihin ollut? Sitäpaitsi antropologien mukaan keräilijät tuottivat 80% yhteisöjen ravinnosta tai ainakin sen osan, jolla yleensä elettiin. Metsästäjät onnistuivat huomattavasti harvemmin. Tiedän kyllä, ettei keräilijä-metsästäjä-jako ollut yleensä niin yksioikoinen eikä sukupuolittunut kuin annetaan ymmärtää, mutta jos naista pidetään pääasiallisena keräilijänä ja siksi myös perheen elättäjänä, silloinhan metsästäjämiehen kannatti taata itselleen mahdollisimman riittävän ravinnon takaava vaimo.
Nerea
Nerea: "Sitäpaitsi antropologien mukaan keräilijät tuottivat 80% yhteisöjen ravinnosta tai ainakin sen osan, jolla yleensä elettiin. Metsästäjät onnistuivat huomattavasti harvemmin."
Niinpä! Kumma kyllä tuo keräilypuoli tuntuu aina unohtuvan. Sen sijaan tulee kummallinen Kiviset ja Soraset -fantasia, jossa nainen "kivikaudella" ilmeisesti lähinnä siivoili kotiluolaa, ja mies sitten "teki oikeat työt" ja hommasi kaikki perheensä ruuat.
Naisten tekemä työ mitätöidään täysin.
Hah, minusta muuten tämä koulujen kasviruokapäivästä herännyt hysteria on samaa juurta. Olen ollut huomaavinani, että lihansyönti liitetään niin tiiviisti "miehisyyteen", että pelkkä ehdotuskin "miehekkään" lihansyönnin vähentämisestä herättää alkukantaista pelkoa.
Ehkä siinä jossain syrjäisessä aivonpoimussa muinainen metsästäjä -esi-isä pelkää, että hänet tehdään tarpeettomaksi.
Nerea: "Sitä minäkin olen miettinyt: miksi väittää, että vain naisessa arvostettiin nuoruutta ja terveyttä (jotka jostain syystä evopsykakeskustelussa muuttuvat kauneudeksi). Aivan samoilla kriteereillähän miehessä kannattavat ominaisuudet olivat terveys ja nuoruus, voima ja kestävyys."
Se lienee lohdullinen satu sunnuntaievoilijoille. Siinä sadussa mies saa ulkonäöltään olla sellainen kuin on, ja vain naisen täytyy panostaa "kauneuteensa". Naistahan "ei ulkonäkö kiinnosta".
Toki kenen tahansa ihmisen olisi todella tyhmää valita siippansa pelkästään ulkonäön perusteella. Mutta aika kummaa se nyt kyllä olisi, jos nainen "luonnostaan" vaikka suosisi jotain vanhaa, valkohapsista, haurasluista setää sen komean, nuoren lihaskarpaasin sijaan.
MM: "Miehessä erityisen seksikästä on myös hyvä luonne (ainakin naista kohtaan) ja auttamisalttius."
Olen nyt vähän hämmentynyt. Eikö tuo ajatus, että naisia sykähdyttää auttavaisuus ja kiva luonne, ole ainakin joidenkin evoihmisten perusargumentteja?
Evoihmisten ihannoimilla savanneilla tuskin oli muuten kauheasti valinnanvaraa: kävelemällä ei vielä kovin montaa potentiaalista puolisoa ennätä tapailemaan, etenkin kun ihmispopulaation tiheys ei ollut Muinaisuudessa sitä luokkaa, mitä tänä päivänä. Kauhean kranttu ei siis oikein voinut olla, jos lisääntyä ylipäätään halusi: kunhan ensimmäinen suhteellisen terveeltä näyttävä ja kivalta tuntuva muukalainen tuli eteen, kannatti lyöttäytyä yhteen.
MM: "ehkä miestä sykähdyttää myös se, että nainen (ainakin kuvassa) on nimenomaan toimintasankari - selkeästi loistava pentujensa suojelija."
Toisaalta myös älykkäät naiset ovat olleet parempia suojelemaan pentujaan: siksi eittämättä me jotkut miehet sykähdymme silmälaseja käyttävistä nörttinaisista ;)
EE: "Olen nyt vähän hämmentynyt. Eikö tuo ajatus, että naisia sykähdyttää auttavaisuus ja kiva luonne, ole ainakin joidenkin evoihmisten perusargumentteja?"
Kyllä varmaan. Mutta eihän tässä ollut tarkoitus sanoa, että kaikki evoilu olisi tyystin pohjaa vailla, vaan pikemminkin lisätä sen dogmaan asioita.
Kyllähän tuossa alkuperäisessä tekstissäni sanottiin, että "kauneus" on naisessa seksikästä. Sekin, siis.
"Kauhean kranttu ei siis oikein voinut olla, jos lisääntyä ylipäätään halusi: kunhan ensimmäinen suhteellisen terveeltä näyttävä ja kivalta tuntuva muukalainen tuli eteen, kannatti lyöttäytyä yhteen."
Hyvä pointti!
EE: "Toisaalta myös älykkäät naiset ovat olleet parempia suojelemaan pentujaan: siksi eittämättä me jotkut miehet sykähdymme silmälaseja käyttävistä nörttinaisista ;)"
:-D
Musta on aina ollut vähän hassua, että kauneutta (ja jopa komeutta!) ja älykkyyttä pidetään toisensa poissulkevina ominaisuuksina. Se on kuitenkin aika selvää, että älykkyys on parinvalinnassa vetoava ominaisuus.
Toki, juu, jos älykäs ihminen muuten sattuu olemaan sairaalloinen, heikko, ruma kuin silakka, pahaluonteinen ja ylipäänsä tympeä tyyppi, tuskin sille hevin heruu. Mutta jos hommat muuten ovat kunnossa, älykkyys on kyllä iso bonus. Niin naisille kuin miehillekin.
On rasittavaa, että jokin varsin rajoittunut tarina menneestä saa sellaisen arvovallan, että sen avulla aletaan määritellä, miten nykyhetkessä pitäisi elää tai miten jossain sukupuolessa pitäisi elää ja kuinka tuntea. Muutenkin suututtaa, kun joku päättää kertoa, mitä ja miten minä haluan, tunnen ja ajattelen. (Koska sellainenhan ei koskaan ole mitenkään vähättelevää...) Eikä alkuskenaariota ole edes vaivauduttu miettimään tai tarinaa kyseenalaistamaan silloinkaan, kun se aivan ilmiselvästi ei pidä paikkaansa suurimman osan ihmisiä kohdalla.
Ai, että naiset aina haluavat rikkaan ja vanhan miehen? Pl-liis. Jos niin olisi, nuorilla miehillä ei kenelläkään olisi kumppania, koska kyllähän niitä vanhojakin löytyy.
Sitä vaan mietin, että terveyden ja kauneuden välillä saattaa olla (ollut) jonkinlainen yhteys. Esimerkiksi symmetria, sopusuhtaisuus ruumiissa ja kasvoissa saattaisi olla jotain, joka kertoo yksilön terveydestä ja hyvästä perimästä. Jos siis kauneutta pidetään olennaisena attribuuttina, sekin voi olla terveyden merkki - tuskin luonto mitään seksuaalisuuden ulkopuolelle jäävää esteettistä on keksinyt. (Muistan joskus nähneeni jonkun hömppä"tieteellisen" dokkarinkin aiheesta.)
Aiheeseen liittyen oli aseksuaaleista kertovassa jutussa uusimmassa City-lehdessä äärimmäisen mielenkiintoista asiaa. Siinä nimittäin aseksuaali kertoi, että "on oppinut tajuamaan, mikä suurimman osan väestöstä mielestä on hyvännäköinen tai kauniiksi käsitetty henkilö", mutta että hän ei itse pysty sellaista näkemään, koska ei tunne seksuaalista halua. Kauneuden taju olisi siis pelkkää seksuaalista halua? Aika jännä.
Minua häiritsee kaikessa ”sosiaalibiologia”-keskustelussa keskustelun tarkoitushakuisuus. Biologisista yksityiskohdista tai kuvitelluista evolutiivisista mekanismeista voi hakea perusteluita mille tahansa asialle omista motiiveista riippuen. Evoluutiobiologinen asioiden perustelu on tasan yhtä hyvää kuin on perustelijan ajattelukyky. Asioiden suora tieteellinen todistaminen on mahdotonta ja aivan liian monimutkaista mallinnettavaksi. Yleensä innokkaimpia pseudobiologian käyttäjiä ovat ne kaikkein tarkoitushakuisimmat ja putkinäköisimmät henkilöt. Tällöin biologia-argumentoinnilla ei ole mitään arvoa.
Yleisesti ottaen hyvä pohja kaikelle evoluutionkeskustelulle olisi Petter Portnin lausahdus: ”Fitnesstä ei voi erottaa ympäristöstä”.
Aaltopahvia: "Sitä vaan mietin, että terveyden ja kauneuden välillä saattaa olla (ollut) jonkinlainen yhteys. Esimerkiksi symmetria, sopusuhtaisuus ruumiissa ja kasvoissa saattaisi olla jotain, joka kertoo yksilön terveydestä ja hyvästä perimästä."
Kyllä varmasti on. Pikemminkin jopa ehkä niin päin, että "kauneus"/"komeus" = elinvoimaisuutta. Erityisen selvästi tämä näkyy minusta miesten komeusihanteessa: "virallisesti" iso, pitkä lihasmies on "komeampi" kuin hentorakenteisempi veljensä.
Toisaalta, onhan meillä kyky pitää esimerkiksi hohtavan sinistä kesätaivasta kauniina, vaikkei se meille munaa annakaan. Mutta sekin kauneudentaju ehkä liittyy selviytymisviettiimme: kaunista on järjesteys ja turva, se, että asiat ovat niin kuin pitääkin. Viheriöivä puutarha on kaunis.
Mutta myrskykin on kaunis, kuten ovat myös julma vuori ja hiipivä pantteri. Ja hohtava jalokivi kaunis, vaikka se on täysin hyödytön.
Mikko T: "Minua häiritsee kaikessa "sosiaalibiologia" -keskustelussa keskustelun tarkoitushakuisuus. Biologisista yksityiskohdista tai kuvitelluista evolutiivisista mekanismeista voi hakea perusteluita mille tahansa asialle omista motiiveista riippuen. Evoluutiobiologinen asioiden perustelu on tasan yhtä hyvää kuin on perustelijan ajattelukyky. Asioiden suora tieteellinen todistaminen on mahdotonta ja aivan liian monimutkaista mallinnettavaksi."
Kyllä, kyllä.
Pahimmillaan evoilu on tympeintä nojatuolitiedettä: jonkun satunnaisen ukkelin henkilökohtaiset pohdiskelut maailmasta ja ihmisluonnosta pitäisi muka ottaa vaikka kemian tutkimuksen kaltaisena tieteenä.
Metodiikaltaan sellainen evoilu on lähinnä verrattavissa johonkin 1700-lukulaiseen luonnonhistorianharrastukseen: joku varakas herrasmies siinä piirteli lintujen kuvia ja kirjoitti havaintojaan trilobiittien fossiileista ja palvelusväen kallonmuodoista.
Luonnonhistoriallinen tutkimus oli ehkä tärkeä tieteellisen metodin kehittymis- ja kypsymisvaihe, mutta eihän se nyt herranjumala modernia tutkimusta ollut.
No, okei, olivathan ne myös aika siistejä ukkoja:
Tiede: Kreivi Buffon teki Darwinit jo 1700-luvulla
;-)
MM: "kauneudentaju ehkä liittyy selviytymisviettiimme"
Tätähän ne jotkut evoluutiotutkijat yrittävät nykyään osoittaa. Ihmisillä olisi ilmeisesti joku universaali mieltymys
savannien kaltaisiin ympäristöihin, jotka ovat katseelle avoimia ja joissa on yhtenäinen aluskasvillisuus,
suuria lehtipuita, avoin horisontti ja vettä (helppokulkuista maastoa, hyvä näköyhteys eläimiin, piilopaikkoja ja juotavaa). Kukatkin ovat kuulemma meistä kauniita, koska ne ennakoivat maaston hedelmällisyyttä ja mahdollisia hunaja-apajia. Saa nähdä onnistuuko tämä esteettisyyden selitysyritys.
MM: "myrskykin on kaunis, kuten ovat myös julma vuori ja hiipivä pantteri."
Mysrkyn, vuoren ja pantterin kauneus on ehkä vähän erilaista kuin vaikka puutarhan kauneus tai ainakin ne herättävät erilaisia tuntemuksia. Klassisessa estetiikassakin eroteltiin kauneus ja subliimius (miten tämän nyt suomentaisi): edellinen aiheutti jonkinlaisen harmonian tunteen, kun taas jälkimmäinen sai aikaan enemmän pelonsekaista kunnioitusta. Puutarhaa katsellessa sydän lepää (näin sen olla pitää), kun taas myrskyävä meri saa meidät kokemaan oman pienuutemme luonnonvoimien edessä.
Lähetä kommentti