Miehen äly on kuin nunnan nännit: kiva, mutta pohjimmiltaan tarpeeton jäänne. Naisen, naaraan, taas on pakko olla älykäs, jotta laji selviäisi.
Ihmisperheen perusmuoto on äiti + äidin lapset. Isästähän ei alkukantaisemmissa olosuhteissa aina ole tietoa, eikä biologinen yhteys miehen ja tämän lapsen välillä ole yhtä itsestäänselvästi havaittavissa kuin äidin ja äidin lapsen. Nisäkkäillä uros ei muutenkaan yleensä ole ollenkaan niin kiinnostunut hoivaamaan pentuja kuin naaras, epäilemättä johtuen sukupuolten vähän erilaisesta lisääntymisstrategiasta: Koska naaraan lisääntyminen on urokseen verrattuna niin hidasta ja vaivalloista, sen kannattaa panostaa lapsensa suojelemiseen ihan eri lailla kuin kukasta kukkaan liitelevän uroksen.
Kukaan ei tietenkään tiedä, millaisia olimme aikojen alussa. Mutta jossain vaiheessa, jotenkin, heiveröisen apinalajimme selviytymisstrategiaksi tuli äly. Meillä ei ole suurta voimaa, ei sarvia eikä hampaita; mutta kehitimme isot ja mutkikkaat aivot.
Mitä älykkäämpiä meistä tuli, sen avuttomammiksi tulivat vauvamme. Useimmat muut nisäkäsvauvathan syntyvät meihin verrattuna varsin valmiina: niilläkin on oppiaikansa, mutta meihin verrattuna ne saavuttavat useimmissa asioissa aikuiseen yksilöön verrattavissa olevan toimintakyvyn hyvin pian.
Älykäs ihminen kuitenkin syntyy raakileena. Ihmisellä on aivan yksinkertaisesti liikaa opeteltavaa ja ohjelmoitavaa, että se työ voitaisiin tehdä jo kohdussa. Ihmisen pentuja on siis niiden syntymän jälkeen suojeltava, hoivattava ja opetettava pitkään.
Ihmisen pentujen ensisijaisen suojelijan, äidin, on siis oltava älykäs. Hänen on oltava nokkela ja nopea. Emon ensimmäinen työ on suojella pentujaan ja hankkia niille ruokaa. Se on vaativa tehtävä, jossa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä ja päättelytaitoa. Emon toinen tehtävä, kunhan penskojen hengen kulkeminen on turvattu, on opettaa lapselleen maailman tavat. Tämä vaatii kommunikaatiokykyä ja (lopulta) kieltä.
Savannin oloissa tyhmä äiti on huono äiti. Nopea, nokkela, juonikas ja ovela naaras pystyy todennäköisesti tarjoamaan pennuilleen paremman suojan kuin taliaivo. Fiksu naaras saa pentunsa todennäköisemmin aikuisiksi ja itse lisääntymään kuin vähemmän fiksu. Älykkyys on siis naisessa hyvä ominaisuus ("hyvä" merkityksessä: sellainen, jota "evoluutio suosii").
Uroksen taas ei välttämättä tarvitse olla yhtä älykäs kuin naaraan. Isä on ihmisperheessä ilman muuta hyvä lisä: hän auttaa vähän ruuanhankinnassa ja suojelee perhettään. Tarvittaessa - esimerkiksi emon menehtyessä - hän voi tietenkin ottaa monet äidin työt harteilleen. Mutta siittämistä lukuunottamatta hän ei ole perheelle välttämätön kapistus. Siksi hänen älynsä ei samalla lailla ole selviytymisemme ehdoton edellytys.
Muinaisten äitiemme kautta meistäkin on siis tullut älykkäitä; miehistämme sitten meidän ohessamme.
(No ei. En tietenkään oikeasti ole tätä mieltä. Ihmislajilla sukupuolet ovat keskenään niin samanlaiset, ettei ole mitään syytä sille, että urosten olisi oltava naaraita tyhmempiä. Mutta tämä osoituksena siitä, että kääntämällä totutut ajatusmallit päälaelleen, voi saada aikamoisia oivalluksen hetkiä: aivan tasan yhtä hyvin voidaan päätellä näin päin.)
Samasta aiheesta:
Feeling Sold Out by Your Own Country Isn’t New for Many Americans
22 tuntia sitten
17 kommenttia:
Tai ehkä pitäisi puhua miehen nänneistä. Hehän harvemmin imettävät, mutta silti heillä on kehitysjäänteenä nisät.
Nunnan nännit (kuten paavin pallitkin) puolestaan ovat tietysti lajille tärkeitä, vaikkeivät yksilölle olisikaan.
For the record, minusta isän lapsenhoitotyö on erittäin arvokasta ja isien pitäisi hoitaa lapsiaan enemmän, niin itsensä kuin lastensakin tähden.
Miehet ja naiset ovat keskimäärin yhtä älykkäitä, mutta älykkyysjakaumat eroavat suuresti sukupuolten välillä.
Naisilla keskihajonta on paljon pienempi kuin miesten, tämä tarkoittaa sitä, että on vähän tyhmiä naisia mutta on myös vähän huippuälykkäitä naisia.
Toisin sanoen miehet ovat yliedustettuina tosityhmien ja huippuälykkäiden ryhmissä.
MM:"Mutta tämä osoituksena siitä, että kääntämällä totutut ajatusmallit päälaelleen, voi saada aikamoisia oivalluksen hetkiä: aivan tasan yhtä hyvin voidaan päätellä näin päin."
Ei voida. Kallojen kokoja vertailtaessa ollaan huomattu, että ihmisillä ja edeltävillä lajeilla koiraiden aivokoppa on ollut aina naaraita suurempi (myös suhteessa ruumiin kokoon).
Luonto on yleensä tehokas, joten on hölmöä uskoa, että evoluutio olisi luonut koiraille suuret, mutta tyhmät aivot.
Tomi: "Luonto on yleensä tehokas, joten on hölmöä uskoa, että evoluutio olisi luonut koiraille suuret, mutta tyhmät aivot."
Pointti oli:
MM: "Muinaisten äitiemme kautta meistäkin on siis tullut älykkäitä; miehistämme sitten meidän ohessamme."
Ne nännit, ne nännit. Miehillä on ne, vaikkeivät he imetä.
MM nuo miesten (tai nisäkäskoiraiden) nännit ovat vissiin evoluutiobiologeille aika hankala pähkinä.
Selityksenä vissin on se, että lkähtökohtaisesti alkio on naaras ja voi kehittyä koiraaksi erityiolosuhteissa.
Nänneistä ei ole varsinaisesti haittaa (kenties jopa hyötyä seksuaalisessa kanssa käymisessä), joten ei ole ollut painetta niiden häviämiseen.
Todettakoon, että ihminen on pesäviipyinen laji. Ihmisen tiineys kestää elinikään nähden hyvin lyhyen aikaa - vain noin neljäsosan siitä mitä sen pitäisi - ja ihmislapsi syntyy muihin nisäkkäisiin verrattuna hyvin avuttomana. Se tarvitsee molempien vanhempien hoitoa.
Ihmisen parisuhde on siksi paljon enemmässä verrattavissa lintuihin kuin muihin nisäkkäisiin. Ehkä onneksi, sillä jos ihmislapsi syntyisi yhtä kehittyneenä kuin muut nisäkkäät, raskaus kestäisi noin kolme ja puoli vuotta.
Toisaalta myös tällöin ihmislaji olisi jatkuvassa sodassa, koska ihmisen perhemalli olisi haaremi ja ilman puolisoa jääneet miehet kävisivät jatkuvaa sotaa päästäkseen pukille ja taas alfakoiraat tuhotakseen kilpailijansa. [Esimakua tästä ei tarvitse etsiä kaukaa.]
Tästä syystä miehet ottavat edes jotain vastuuta ihmisellä perheestään.
Mutta tuossa kakkoskommentissa on synkempi puoli. Voidaan kysyä, kuinka monen miehen ylipäänsä annetaan ottaa lastenhoitovastuuta pedofiliasyytösten pelossa? Vaikka jokainen mies ei olekaan pedofiili, jokainen pedofiili on kuitenkin mies, ja riski on valtava.
Tomi: "Nänneistä ei ole varsinaisesti haittaa (kenties jopa hyötyä seksuaalisessa kanssa käymisessä), joten ei ole ollut painetta niiden häviämiseen."
Tiedän. Sama - ainakin tässä jutussani - pätee miesten aivoihinkin...
(Tiedän myös, että ei pitäisi koskaan selittää vitsejään auki. Mutta joskus en muuten saa rauhaa.)
Kukaan ei tietenkään tiedä, millaisia olimme aikojen alussa. Mutta jossain vaiheessa, jotenkin, heiveröisen apinalajimme selviytymisstrategiaksi tuli äly. Meillä ei ole suurta voimaa, ei sarvia eikä hampaita; mutta kehitimme isot ja mutkikkaat aivot.
Ihmisen selviytymisstrategia ei ole äly. Ihmisen selviytymisstrategia on aivan uskomaton sitkeys.
Ihminen kykenee juoksemaan näännyksiin minkä tahansa toisen eläimen ja ihmisillä on kaikkein paras juoksukestävyys kaikista eläimistä. Ihminen juoksee näännyksiin niin antiloopin, hevosen, kamelin kuin sudenkin.
Ihmisen aivoista noin 90% menee motoriikkaan - siis käsien ja jalkojen toimintaan. Pystyasennossa kävely vie valtavan määrän tietojenkäsittelykapasiteettia. Älylle jää vain 10% lopusta.
Savannin oloissa äly on yliarvostettu ominaisuus, ja paljon tärkeämpi on fyysinen kunto. Afrikkalaisilla on keskimäärin 15 pistettä alhaisempi ÄO kuin eurooppalaisilla ja 20 pistettä alhaisempi kuin aasialaisilla. Älykkyys on siis noussut tärkeäksi asiaksi vasta savannilta lähdön jälkeen.
"jokainen pedofiili on kuitenkin mies"
Öhm, aijaa? http://crime.about.com/od/sex/ig/female_pedophiles/Pamela-Turner.htm
http://www.allvoices.com/contributed-news/4341193-another-female-pedophile
[Myytinmurtaja voi varmaan laittaa nuo linkeiksi, itselläni ei ole hajua kuinka se tehdään..]
Anki: Toki! :-)
Pamela Turner
Another female pedophile
(Linkki tehdään tällä HTML-komennolla. Siis harmaan laatikon sisällä olevan jutun tapaan, punainen osa on kirjoitettava juuri täsmälleen tuollaisena. Osoite pannaan lainausmerkkien väliin, harmaa teksti voi olla mitä vaan. Punaisen alueen keskellä oleva sana - tässä tapauksessa here on se, jolle varsinainen linkki muodostuu. Siis siitä tulee se sininen ja alleviivattu.)
IM monet eläilajit suoriutuvat motorisesti paljon ihmisen liikeitä vaativammista liikeistä paljon pienemmillä ja yksinkertaisemmilla aivoilla.
Joten ainoastaan äly selittänee ihmisten suuret ja monimutkaiset aivot. Ajatteluun myös käyttää suurinta osaa aivoista.
Tietenkin joku mietti, että onhan delfiineillä suuret ja minimutkaiset aivot, mutta ne ovat suhteessa ruumiin painoon puolet ihmisen vastaavasta, eli eivät suuret.
Tomi:
Kiinnostaa tämä esittämäsi älykkyysväite. Saisinko lisää tietoa tutkimuksista ja tilastoista, joihin viittaat?
Ano mikä älykkyysväite ? Tämä miesten ja naisten älykkyysjakaumien ero vai ihmisten ja muiden eläinten ero ?
Tomi, avainsana on hienomotoriikka. Tiikerit eivät kuori banaaneja eivätkä tee kellosepäntöitä.
Ihmisen tulevaisuus ei ole savannilla. Se on muiden kädellisten tapaan viidakossa puissa kiipeillen ja hedelmiä poimien. Pelkästään jo omenan poimiminen puusta vaatii valtavan määrän aivokapasiteettia ja hienomotoriikkaa.
Tomi on oikeassa tuon älykkyysjakauman kanssa; miehissä on enemmän sekä huippuälykkäitä että tosiluusereita, kun taas naisissa on enemmän keskinkertaisuuksia. Miehillä on leveämpi jakauma. Todettakoon, että ruukinmatruunan ÄO:lla jokaista naista kohti on kolme miestä.
Syynä tähän on X-kromosomi. Siinä on lukuisia älykkyyteen vaikuttavia geenejä, joista on erilaisia variaatioita. Naisesta tulee helpommin homotsygootti (ja näin painottuu lähemmäs keskiarvo), kun taas miehen ainokaisen äksän geenit pääsevät vaikuttamaan jo yksinään, ja aiheuttavat tämän laajemman jakauman.
Ironmistress (lihavoinnit Myytinmurtajan): "Savannin oloissa äly on yliarvostettu ominaisuus, ja paljon tärkeämpi on fyysinen kunto."
ja
"Tomi, avainsana on hienomotoriikka. (...) Pelkästään jo omenan poimiminen puusta vaatii valtavan määrän aivokapasiteettia ja hienomotoriikkaa."
Omenan poimiminen puusta ei vaadi sen enempää aivokapasiteettia kuin mitä alkeellisimmiltakin kädellisiltä löytyy, ja ihmisen vaikuttava hienomotoriikkakin johtuu lähinnä käden rakenteesta sekä suuresta määrästä lihaksia hallitsevaa harmaa ainetta selkärangassa.
Siinä Ruukinmatruuna sentään osuu oikeaan, että kädentaidot todellakin ovat olleet avain ihmisen menestykseen - mutta yhdessä älyn kanssa.
Mitä afrikkalaisten keskimäärin alhaisempaan älykkyysosamäärään tulee, se johtunee lähinnä epigeneettisistä tekijöistä sekä harjaantumattomuudesta konvergenttiin ajatteluun verrattuna koulutettuihin länsimaalaisiin.
Lähetä kommentti