Eino Empaatti
kirjoittaa oivaltavasti miesten ulkonäkökysymyksistä:
(...)
Tosimiehen alapuolella ovat ne muut, joilla ei saumaa yksinkertaisesti ole – tätä eivät siis kerro naiset, vaan toiset miehet. Ja miksipä saumaa olisikaan, kun omaan viehättävyyteen ei voi vaikuttaa oikeanlaisella pukeutumisella, koristautumisella tai vastaavalla: flaksin määrää oma paikka miesten hierarkiassa eikä ulkoisilla tekijöillä ole mitään tekemistä asian kanssa, paitsi kenties jollain luonnon langettamalla vakiolla, kuten peniksen koolla – näin siis miesten keskuudessa kerrotaan. Eikä koristautuminen ole edes sallittua miehelle – naismaista, homojen hommaa, miehen pitää suhtautua väreihin ja tuoksuihin omassa nahassaan epäillen, vaikka naisilta niitä toki vaaditaankin.
(...)
Tuosta tuli mieleeni pohtia miesten
keskinäistä ulkonäön kontrollointia:
Eräs tuttavani, Onni (nimi muutettu) on selkeästi komea mies. En itse ole mitenkään ruma, eikä sitä ole muukaan tuttavapiirini, mutta Onni on meitä kaikkia paremman näköinen. Ei hän ole mikään murskaava filmitähti, mutta hän kirjaimellisesti kääntää kadulla katseita ihan eri määrin kuin kukaan muu meistä. Onni on
hyvännäköinen, sen huomaavat kaikki.
Siksi onkin vähän erikoista, että sosiaalisissa medioissa ja kaveriporukalla tavattaessa Onnin miespuoliset tutut aika usein dissaavat Onnin ulkonäköä:
"Hah, äijä! Että joutuu taas sun paskaa pärstääsi katselemaan!""Pää nyt edes paita päälle, argh, silmät sokaistuu.""No, me ollaan kaikki vähän tällaisia isoja, rumia, karvaisia ukkoja." Nyt on tärkeää huomata, että nämä ovat Onnin hyviä kavereita. He eivät suinkaan tarkoita ilkeillä Onnille. Päinvastoin: näiden miesten kesken on kohteliasta sanoa toista miestä rumaksi äijäksi. Onni vaikuttaa olevan ihan hyvillään tällaisen läpän suhteen: hän on äijä äjien joukossa, ja hänen komeutensa kiistämällä kaverit ottavat hänet mukaan äijyyteen.
Minun havaintojeni mukaan miehet pitävät toisensa joskus aika tiukassa kurissa hyvältä näyttämisen suhteen. Tässä ilmiössä on kyse ensinnäkin siitä, että ei ole "miehen arvolle sopivaa" olla seksiesine,
halun kohde. Toisekseen asiaan ehkä vaikuttaa homostelutabu: olisi vallan kauheaa olla kaunis mies, koska, tiedättehän te! Itse kuitenkin uskon, että miestenkeskisen rumistelun määräävin tekijä on miesten keskinäisen kateuden torjunta.
Jantelagenin mukaan kukaan mies ei saa olla toista komeampi, ettei muille tule paha mieli.
Yksittäisten miesten kuulee joskus jopa sanovan, että he eivät ainakaan "osaa sanoa", millainen on hyvännäköinen mies! Että he eivät muka nyt vaan kerta kaikkiaan tiedä, mikä tekee miehestä komean, että he eivät näe, kuka on komea ja kuka ei. En usko, että he puhuvat totta. Kyllä miehet tunnistavat komeat veljensä, ja useimmat tietävät erittäin hyvin myös kauniin naaman ja komean kropan vaikutuksen naissukupuoleen. Komea ihan yksinkertaisesti saa osakseen naisten suosion, seuran ja pillut.
On kova paikka olla se pliisumman näköinen. Tässä suhteessa miehet ja naiset ovat siis samalla viivalla. Harva meistä on todella ruma tai vastenmielisen näköinen, mutta jotkut nyt vaan ovat komeampia kuin toiset. Se on vaan hyväksyttävä. Koska ulkonäköön ei ole niin helppo vaikuttaa kuin taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaan, toisten parempiosaisuuden sietämiseen on kehitettävä muita keinoja.
