Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiskunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiskunta. Näytä kaikki tekstit

30. tammikuuta 2012

Homosivari

Iltalehti 25.1.12: HBL: Amiraali pitää Haavistoa pätevänä

"(...) Kaskeala sanoo Hufvudstadsbladetille, että Haavisto on ollut ansiokkaasti mukana rauhanturvaoperaatioissa. Hän muistuttaa antaneensa Haavistolle sotilasansiomitalin tämän roolista Tshadin operaatiossa.

(...)

Kaskealan mielestä Haaviston pätevyys on täysin riittävä puolustusvoimien ylipäällikölle.

- Hän vieläpä tuntee melko hyvin puolustusvoimien rakenteen, ja olen aina kunnioittanut hänen tietämystään sotilaallisissa asioissa."


Jos nyt ihan suoraan sanon, niin minusta sosiaalisessa mediassa (ja välillä siinä epäsosiaalisessakin) esiintyvä huolehtiminen Haaviston sivariudesta on vähän semmoista silmänlumetta, ulkokultaisuutta. Voihan siinä joidenkin kohdalla olla oikeaakin huolta puolustusvoimien selviytymisesta sivarijohtajan karskeissa kourissa - mutta Haaviston kansainvälisen kokemuksen nyt luulisi pätevöittävän ihan hyvin meikäläiseenkin kriisinhallintaan.

Huolehtijoiden motiivien vilpittömyyttä epäilen siksi, että muistanpa vielä ihan hyvin, kuinka ihan tasalleen samaa sanottiin aikoinaan Halosesta: ei armeijaa käymätön ihminen voi olla Puolustusvoimien ylipäällikkö! Tuntuu, että tuo Haaviston sivariuden kauhistelu onkin vain Halosen kauhistelun päivitetty versio. Kun ei haluta ääneen sanoa, että "hyi mä en halua äänestää naista" tai "hyi mä en halua äänestää homoa", niin sitten vedotaan maagiseen asepalvelukseen.

Ehkä se on hyväkin merkki, että ihmiset ylipäänsä tarvitsevat tekosyyn. Aika harvalla sentään nykyään on pokkaa dissata tyyppiä avoimesti tämän homoudesta.



Samasta aiheesta:

11. syyskuuta 2011

Pitkän päivän ilta

HS 8.9.2011: Veera Luoma-aho: Astu johtoon

(...) Nykyään on vaikeaa löytää naistenlehteä, jossa ei olisi juttua entisestä uranaisesta, joka on jättäytynyt pois "oravanpyörästä" ja elää nyt joko surffipummina kaakkoisaasialaisella hiekkarannalla tai kuorruttaa kuppikakkuja kivijalkakahvilassa.

Jutut ovat minulle ongelma. Periaatteessa suhtaudun niiden sanomaan myönteisesti.

On varmasti sekä maapallolle että sielulle hyväksi kapinoida kulutuskeskeistä elämää vastaan ja tyytyä vapaaehtoisesti vähempään.

Silti osa minusta vänkää vastaan. Pelkään jatkuvan downshiftingpuheen tekevän naisille karhunpalveluksen.

Yhtä monella sivulla naisia voisi muistuttaa siitä, että työuralla eteneminen voi olla merkityksellistä, luovaa ja mielekästä. Esimiesasemassa maailmaa voi yleensä muuttaa enemmän kuin yhdessäkään vapaaehtoistyössä. Itsenäisyyttä, vapautta ja riippumattomuutta voi saada myös vaikka perustamalla yrityksen tai pitämällä huolta omista rahoistaan. (...)


Onpa hyvä kirjoitus! En ollut edes ajatellut asiaa noin.

Suoraan sanoen en ole koskaan ollut mikään erityinen downshiftaaja. Varmaan siksi, että olen enemmän energinen ja kunnianhimoinen kuin leppoisa ihminen. Minulla ei ole mitään harhakuvitelmia siitä, että oman luomutomaattiviljelmän hoivaaminen olisi erityisen sopiva kokoaikatoimi minulle. Minulla ja tuttavapiirilläni on sen verran kokemusta tämän maailman kivijalkakahviloissa työskentelemisestä, että en osaa pitää niitä herttaisuuden tyyssijoina. Tyhmä vaatimattomuus ei minusta ole koskaan kaunistanut ketään, eikä tekopyhä nöyryys ole ihmiselle eikä yhteiskunnalle eduksi. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta on ihan aikuisten oikeasti tavoittelemisen arvoinen asia.

No, ihmiset ovat tietysti erilaisia, enkä minäkään tietenkään halua mitään jatkuvaa, hullua 24/7 -stressiä. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että elämän "leppoistaminen" ei edes kuulu kovin nuorille ihmisille. Downshiftata voi sitten, kun jotain, mistä downshiftata! Siinä vaiheessa, kun on enimmäkseen tehnyt elämäntyönsä, kun alkaa lähestyä eläkeikää, on aika alkaa miettiä työmaailmasta pois kääntymistä. Ei kuitenkaan aikaisemmin, jos pysyy terveenä. Näenkin downshiftaus-liikkeen lähinnä jonkinlaisena romantisoituna eläkekateutena. Siinä ei oteta huomioon sitä, että eläkeläisellä ja parhaassa työiässään olevilla ihmisillä elämäntilanteet ovat ihan erilaiset. Jos olet nuorempi henkilö, kannattaa vakavasti miettiä, jaksatko tosiaan kuorruttaa sitä kuppikakkua vielä neljännesvuosisadankin jälkeen?

Luopumista parempi ratkaisu nuoremman ihmisen elämän helpottamiseen on alkaa tinkiä tyhmistä töistä. En tarkoita rahatöitäsi (vaikka niidenkin määrää ja mielekkyyttä kannattaa miettiä), vaan niitä hommia, joita ehkä teet aikasi täyttämiseksi tai koska et ole opetellut sanomaan ei. Tiedäthän: Se kotisi viikkosiivous, johon varaat aikaa, koska joka viikko nyt vaan kuuluu siivota pitkän kaavan mukan. Se kauhea, Suomen poikki ajamista vaatinut mökkeilyreissu, jolle poikaystäväsi sinut tänä kesänä raahasi, koska et uskaltanut sanoa hänelle, että itse asiassa mieluummin viettäisit lomasi kotosalla. Se tosiseikka, että olet viidettä vuotta Töppökylän Tanssikerhon rahastonhoitajana, koska et halua olla hetkeäkään yksin. Se, että väsäät helvetin kahvikakkua helvetin myyjäisiin, koska ajattelet, ettei pentusi opettaja suvaitse kaupasta ostettua kamaa. Olisiko aika jättää jotain vähemmälle?

Työn järkeistäminen on stressinhallinnan avainsana, sekä yksilön että koko yhteiskunnan kohdalla. Eivät vaihtoehdot oikeasti ole vain ne, että naisen olisi joko pudottauduttava oravanpyörästä kokonaan, tai sitten ryhdyttävä bimbosedäksi bimbosedän paikalle, suurten ikäluokkien johtajasetien management by perkeleeseen ja sadan tunnin työviikkoon. On sinunkin vastuullasi muuttaa Suomen työkulttuuri järkevämmäksi.


Vaikka paimenidylli kuinka houkuttelisi, sinun kannattaa kysyä itsetäsi: Kummalla sinusta on paremmat mahdollisuudet inhimillistää Suuryrityksen työkäytäntöjä: basilikan pienviljelijällä vai Suuryrityksen johtoryhmän jäsenellä?

5. heinäkuuta 2011

Avioliiton esteiden tutkinta

Masinoija todistaa voimallisesti sukupuolineutraalin avioliiton puolesta, kannattaa lukea:

Eikö ketään edes hävetä: Avoin kirje sukupuolineutraalin avioliiton vastustajille

(...) Lapsi tarvitsee turvallisen kodin ja rakastavat vanhemmat, eivätkä homoparien lapset voi nykytiedon valossa sen huonommin tai paremmin kuin heteroparien. Jos olet eri mieltä, antaa tulla sellaisia riippumattomia tutkimustuloksia, joiden taustalla ei ole amerikkalainen kristillinen tutkimuslaitos tai katolinen perinteisiä perhearvoja kunnioittava järjestö (pliis lainatkaa George A. Rekersiä...) – tai tietenkään päin vastoin sukupuolivähemmistöjen etujärjestö. Vihje: tämä ei ole matematiikkaa, eikä yksi poikkeava tulos yhteiskunnallisessa tutkimuksessa kumoa koko ajatusta. Tulosten pitää olla johdonmukaisia ja toistuvia.

Sitäpaitsi, jatketaanpa tätä logiikkaa – olet siis myös sitä mieltä, että eronneilta yksinhuoltajilta, leskiltä ja vaikkapa niiltä, joiden puoliso on puolet vuodesta työmatkoilla, pitää ottaa lapsi pois? Eikö? Miksi ei? Eikö se lapsi tarvinnutkaan isää ja äitiä? (...)


Olen Masinoijan kanssa aivan samaa mieltä. Itsehän tosin suhtaudun ylipäänsä kaikkeen avioliittoon vähän nihkeästi - siis myös miehen ja naisen väliseen avioliittoon - koska sen historiallinen painolasti on aika musertava. Minusta on kuitenkin selvää, että se nykymalli, jossa naimisiin haluavalle homoparille annetaan ainoaksi mahdollisuudeksi kökkö ja riisuttu avioliitto-light, on perusteeton ja typerä.

Turha tässä asiassa on junnata ja jannata: ei ole mitään järkevää syytä siihen, että homopareille ei voitaisi antaa samaa mahdollisuutta naimisiinmenoon kuin heteropareillekin. Mieluiten saman tien.

Eiköhän se olisi loppujen lopuksi vanhoillisempienkin kristillisdemokraattien mieleen, että myös homoparit lopulta purjehtisivat ihan kunniallisesti avioliiton satamaan, eivätkä vain elelisi susipareina...



Samasta aiheesta:

31. toukokuuta 2011

Näkymätön kiintiö

HS 30.5.2011: Asuuko viisaus vain miehissä?

(...)Suomessakin on jo pitkään puhuttu niin sanotusta lasikatosta: näkymättömästä esteestä, joka pysäyttää yrityksissä naisten nousun korkeimmille johtopaikoille.

Politiikassa ja julkisessa hallinnossa naisia sen sijaan on jo nimitetty korkeimpiinkin virkoihin.

Naisten nousua yritysmaailman johtoon on ehdotettu parannettavaksi muun muassa yritysten hallitusten sukupuolikiintiöillä. Tätä on vastustettu ankarasti sillä perusteella, että valintojen kriteerinä ei olisi vain henkilön pätevyys.(...)


Jos itse vierastat ajatusta kiintiöistä, sinun kannattaa lähestyä asiaa näin päin:

Suomessahan on jo nyt arvoduuneihin ankara sukupuolikiintiö. Se on miehensuosintakiintiö: oletusarvoisesti toimitusjohtajaksi valitaan joku mies.

Vai luuletko tosiaan vilpittömästi, että esimerkiksi ne nyt vallassa olevat yritysjohtajamiehet ovat päässeet hommiinsa puhtaasti ja pelkästään vain jäätävän pätevyytensä tähden?

9. toukokuuta 2011

Oman etusi nimissä

Annetaanpa puheenvuoro komisario John Keksittynimi-Smithille Toronton poliisista! Hän tahtoo varoittaa nuorisoa:

Tiedän, että tätä ei varmaan saa nykyisin sanoa. Mutta hemmetti, minä nyt kumminkin sanon, poliittinen korrektius hiiteen!

Kyllä tiedättekö taas teki vappuna pahaa katsoa, millaista jälkeä alkoholi tekee. Sammuneita tai tillintallin olevia nuoria ja vanhempiakin miehiä ympäri kaupunkia! Oletteko pojat koskaan miettineet, että ehkä itsensä avuttomaksi juominen ei välttämättä olekaan niin hyvä idea?

En nyt tahdo missään nimessä syyllistää väkivaltarikosten uhreja. Mutta tämä on tiedättekö vaan tervettä järkeä. Elämän tosiasiat täytyy ottaa huomioon. Poika hyvä. Katso juomisesi päälle. Et voi noin vain sammua kadulle. Ymmärrätkö: se on sinulle vaarallista. En puhu vain viinan vaaroista, vaan siitä, että jos olet avuttomassa tilassa, kuka tahansa voi tehdä sinulle ihan mitä tahansa.

Ihan mitä tahansa.

Miehet kohtaavat kaduilla paljon väkivaltaa. Miehet pahoinpitelevät usein toisia miehiä. Se on asia, joka sinun täytyy vain hyväksyä - ei se ole oikein, mutta niin se nyt vaan on, sori vaan! Jos olet nätti nuori mies, ties millaisen reaktion provosoit kadunkulkijoissa. Miehelläkin on, no, peräreikä, tiedäthän, ja maailmassa liikkuu paljon väkivaltarikollisia. Sammuneena saatat vaikka herättää hänessä seksiväkivaltareaktion ja voi käydä niin, että hän - no. Sanotaan suoraan. Raiskaa sinut. Tai pahempaa. Tiedäthän, miten hauraat ja haavoittuvaiset miehen sukuelimet ovat, jos joku hullu päättäisi - ymmärrätkö? Sammumalla teet itsestäsi potentiaalisen väkivaltarikoksen uhrin.

Ei se ole sinun vikasi. Se ei missään tapauksessa ole sinun vikasi, minä en syytä uhria. Mutta pojat, teidän täytyy oman etunne nimissä ottaa tämä asia huomioon. Älä poika kulta provosoi itseäsi uhriksi. Älä sammu sepalus auki.

Tiedäthän. Oman etusi nimissä.




Samasta aiheesta:

18. huhtikuuta 2011

Murskaa

Aika veret seisauttavaa:

HS 17.4.11: Kokoomus suurin puolue, perussuomalaisille murskavoitto ja keskustalle rökäletappio

Perussuomalaiset otti murskavoiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Puolue kasvatti kansanedustajamääräänsä peräti 34:llä ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 39 kansanedustajalla. Perussuomalaisten vaalivoitto on suurin Suomen historiassa.

Jos tästä valopilkkuja haen, niin ainakaan nyt eivät enää Soinia hänen sokeripuheensa auta. Tästä vasta alkavat tositoimet: hänen on osoitettava äänestäjilleen, että osaa tehdäkin asioille jotain.


Toisekseen, pitää muistaa, että

Kepa 18.4.11: Uusi eduskunta on maailmanparannuksen asialla


Sitä ei ehkä yleisestä tunnelmasta ja mediasta välttämättä uskoisi, mutta valtaosa eduskuntaan eilen valituista kansanedustajista kannattaa kehitysyhteistyön kasvattamista, maailmanlaajuisia päästövähennyksiä, eettisiä julkisia hankintoja, Reilua kauppaa ja rahoitusmarkkinoiden säätelyä maailmanlaajuisella pörssiverolla.


Nyt siis kannattaa meidän tavallisten pulliaisten merkitä muistiin ehdokkaiden näissä vaaleissa antamat lupaukset...



Samasta aiheesta:

15. huhtikuuta 2011

Protestiääni

Sunnuntaina vielä ehtii äänestää! Mene uurnille sinäkin.

Miten on: Oletko tyytymätön? Haluatko oikeasti näpäyttää nykymenoa? Haluatko ilmaista mielipiteesi ja vaikuttaa Suomen suuntaan? Muista, että tyhjää, Aku Ankkaa tai Perussuomalaisia äänestämällä sitä hyvää ei todellakaan tehdä. Tässä sen sijaan pari ideaa aikuisten oikeaan protestiäänestämiseen:

  1. Äänestä naista
  2. Äänestä feministiä
  3. Äänestä maahanmuuttajaa
  4. Äänestä homoa
  5. (...tai kaikkia näistä, jos semmoinen ehdokas löytyy)


Äänestä ennen kaikkea tyyppiä, jonka talouspoliittiset näkemykset ovat tolkullisia. Kannattaa vakavasti miettiä, kehen samaistut: Vaikka nyt olisit kuinka varakas ja hyväosainen tahansa, onnenpyörä voi keikahtaa. Vaikkei keikahtaisikaan, vaikka kuin ihmeen kautta säilyisit terveenä ja rahoissasi, mikään verohelpotus ei korvaa sitä onnea, että Suomessa on melko pienten tuloerojen myötä vakaa ja turvallinen yhteiskunta.

Älä anna helppoja ratkaisuja tarjoavien sliipattujen bisnespoikien tai juurevien setämiesten viekoitella sinua. Heidän etunsa ei todennäköisesti ole sinun etusi, sinä nainen, köyhä, maahanmuuttaja, homo, sairas tai vammainen.

Älä hämäänny korulauseista. Vaaleissa olennaisia asioita ovat esimerkiksi verotus, samanpalkkaisuus ja ydinvoima. Sen sijaan Suvivirsi ja maahanmuutohömpötys ovat tyypillisiä näennäisaiheita. Tunnepitoisilla hömppäaiheilla kiinnitetään ihmisten huomio pois tärkeistä asioista. Kannattaa muistaa, että eihän se ole maahanmuuttaja, joka sinun ansiotulosi vie.

Äänestä sitä maailmaa, jossa haluaisit elää 20 vuoden kuluttua.

2. huhtikuuta 2011

Pikkusormi ja koko käsi

Jos kysyisit minulta, niin sanoisin olevani optimisti. Niinhän olenkin: uskon ihmisen järkevyyten ja hyvyyteen, nautin tämän hyvän, rohkean ja viisaan aikamme hedelmistä.

Samaan aikaan olen kuitenkin aina epäluuloinen. Tiedän hyvin, kuinka ajattelemattomia ja pelokkaita ihmiset ovat. Tiedän, että historia on voimien ja vastavoimien kudelma: mikään saavutettu parannus ei välttämättä ole ikuisesti turvattu parannus. Parhaatkin päätökset ja oikeudenmukaisimmatkin uudistukset yrittää joku onneton aina kumota. Usein nämä pahat kehityskaaret alkavat aivan pienistä asioista.

Nyt, Perussuomalaiset ovat nouseva ja muodissa oleva puolue. Sen johtaja vastustaa aborttia.



Ymmärrä tämä: vapaa aborttioikeuden toteutuminen on koko meidän vapautemme perusta. Jos me naiset emme itse kontrolloi lisääntymistämme, me menetämme kaiken, mitä meillä on. Kaikki muu on sanahelinää: meidän hyvä elämämme, meidän oikeuksiemme toteutuminen on kiinni vain tästä yhdestä asiasta.

Jos sattumalta lasketkin itsesi "hyviin jätkiin kuuluvaksi", älä petä itseäsi. Et sinä ole niin vahvassa asemassa, että oikeuksiesi toteutumista ei voitaisi estää. Naiset yhteiskuntaryhmänä on helppo nujertaa: se onnistuu ihan vain sitomalla meidän synnytyskoneiksi. Se on tehty monta kertaa aiemminkin.

Abortin vastustaminen ei ole mikään mitätön pikku yksityiskohta. Se on tyhmän tuhon tie. En tahdo, että menemme edes sinne päinkään. Joten, rouva hyvä, muista äänestää. Äänestä jotain muuta kuin perussuomalaista.

25. maaliskuuta 2011

Piru nuotassa

Sillä, onko homoseksuaalisuus ihmisen synnynnäinen ominaisuus vai ei, ei oikeastaan ole merkitystä. Vaikka homous olisikin ihmisen itsensä päätettävissä, vaikka se valinta kunkin yksilön kohdalla hoidettaisiin rasti-ruutuun -lottokupongilla tai suljetulla lippuäänestyksellä - ei sillä siltikään olisi mitään merkitystä. Miksikö?

Koska homoseksuaalisuus on harmitonta. Se ei vahingoita ketään. Siksi sen harjoittaminen, homona oleminen, kaikki vastaava - ei ole eikä mitenkään voi olla "syntiä" tai "väärin". Tämä on itsestään selvä asia.

Jos sattumalta ahdistut siitä, että joku on lesbo, jos sinua vähän jännittää ja hävettää se, että maailmassa on homoja - se on sinun ongelmasi. Sen tuntemuksesi perusteella ei pidä laatia lakeja. Eikä varsinkaan manipuloida ja alistaa herkässä iässä olevia ihmisiä.



Samasta aiheesta:

[EDIT 28.3.11: Lisätty linkkejä, kiitos Tsinnialle!]

17. maaliskuuta 2011

Vähemmän on enemmän

Minusta on aina ollut vähän hölmöä kutsua naisia "vähemmistöksi". Tiedän kyllä, että karkeasti ottaen ilmauksella tarkoitetaan ryhmää tai luokkaa, joka ei ole vallassa. Mutta silti - meitähän on kolme miljardia ja risat. Olemme puolet ihmiskunnasta. Emme me ole mikään vähäinen ryhmä.

Uskon itse vakaasti siihen, että käyttämämme kieli muokkaa ajatteluamme. Kunnollisten termien puute sumentaa keskustelun ja estää ongelmien ratkomisen. On tärkeää, että asioilla on mahdollisimman tarkat ja kuvaavat nimet. "Vähemmistö"ryhmällemme pitäisikin siis keksiä jokin oiva uudissana.

Miten olisi esimerkiksi "syrjälistö?" Siinä sanataskussa yhdistyisivät kivasti "kurjalisto" ja "syrjintä". (Hyvä on: Suomessa naiset eivät sentään alemmasta statuksestaan huolimatta ole kurjalistoa, mutta muualla maailmassa valitettavan usein kyllä.)

Syrjälistö-sanaa voisi tietysti käyttää myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä, tai mistä tahansa muusta sorsitusta väestöryhmästä.

8. joulukuuta 2010

Wikivuoto

Wikileaksin Julian Assange on nyt pidätettynä:

HS 7.12.10: Wikileaksin Assange pysyy vangittuna, vastustaa luovutusta

Wikileaks-sivuston perustaja Julian Assange on määrätty vangittavaksi Britanniassa. Hänet halutaan Ruotsiin, jossa häntä epäillään raiskauksesta, seksuaalisesta ahdistelusta sekä laittomasta pakottamisesta. Assange vastustaa luovutustaan.

Poliisin mukaan Assange pidätettiin aamupäivällä poliisiasemalla, jonne hän oli saapunut vapaaehtoisesti. Hänen vangitsemisestaan päätti brittiläinen tuomioistuin iltapäivällä.
(...)



Ainakin Guardian-lehden mukaan Assangea vastaan nostetut syytteet ovat vakavampia kuin aikaisemmin oli mainittu:


(...)
The fourth charge accused Assange of having sex with a second woman, Miss W, on 17 August without a condom while she was asleep at her Stockholm home.
(...)


Sanotaan näin: näinhän maailman pitäisikin toimia: että kun ukkelia (tai akkelia) epäillään raiskauksesta tai muusta seksuaalisesta vahingoittamisesta, asia otetaan niin vakavasti, että tyypistä annetaan kansainvälinen pidätysmääräys.

Jotenkin epäilen, että Yhdysv- siis Ruotsilla ei ehkä aivan ole tässä näiden neljän naisen oikeus sinä päällimmäisenä motiivinaan. Mutta olisihan se hienoa, jos olisi.



Samasta aiheesta:

22. marraskuuta 2010

Katkera kalkki

Luin tuossa muuannen kolumnin ja sitten sen saamat kommentit. Kirjoittaja oli jutussaan ilmaissut feministisiä mielipiteitään eräästä asiasta, joten kirjoitus olikin välittömästi saanut alleen aimo tukun tuohtuneita anokommentteja:

"Selvästi tästä kuultaa feministin tyypillinen katkeruus läpi! Te femakot aina plää plää plää, jötö jötö jöö."

Tämä nimenomainen dissaustapa ihmetyttää minua. Ei siis antifemakkomölinä tietenkään - sehän on vakiona annettu - vaan katkeruuden käyttäminen lyömäaseena. Minusta se on nimenomaan naisten haukkumiseen käytetty sana:
"Aijai, nainen! Mitä pääsi käymään! Nyt kuuluu sanoistasi vähän viitettä siihen suuntaan, että sähän olet ehkä katkera!"

Katkeran naisen pitäisi hävetä, sillä katkeraksi syyttäminen on melkein yhtä paha asia kuin miesvihaajaksi syyttäminen. Miesvihaaja on Ilmestyskirjan peto eikä Katkera ole paljoa parempi. Mutta miksi on valittu juuri tämä sana?

Ensinnäkin, miksi miehiä ei haukuta "katkeroituneiksi"? Siis sanota "katkeroiksi" niin, että se olisi haukku? Esimerkiksi näin: "Kake löi vaimoaan. Selvästi katkeroitunut ukko!" Tai näin: "Herra kenraali Make aloitti sodan. Selvästi äijä oli vaan katkera, kun nuoret miehet ovat sitä komeampia." Tai arkisemmin näin: "Kuule Åke, pitäisiköhän sun tehdä elämällesi jotain, sen sijaan, että vain katkeroidut avioerostasi?"

Toisekseen, miksi katkerana oleminen ylipäänsä olisi niin paha asia? Katkeruus on kurja tunne ihmiselle itselleen, mutta eihän se ole mikään muihin ihmisiin vaikuttava käytösmoka. Mitä siitä muut katkeraa moittimaan?


Katkeroituminen ei tietenkään pidemmän päälle ole kovin rakentava tapa suhtautua vastoinkäymisiin: jos on mahdollisuus muuttaa olosuhteitaan, katkeruudessa vellominen on pelkästään tyhmää. Mutta eihän katkeruuden tuntemisessa sinänsä ole mitään epäjohdonmukaista. Jos ihminen kokee, että häntä on kohdeltu väärin - että häneltä on viety jotain hänelle kuuluvaa, että hänelle on tehty pahaa siten, ettei hän voi sitä pahaa kostaa eikä saada siitä hyvitystä - niin onhan ihan luonnollista tuntea katkeruutta.

Joten joku ihminen on katkera, ehkä hänellä on syytäkin.



Samasta aiheesta:

13. marraskuuta 2010

Keisarin uudet vaatteet

Kauniimpi sukupuoli on nyt näemmä blogissani pinnalla. Lähestyvän isänpäivän kunniaksi tässä vielä kolme erinomaista kirjoitusta: pojista, miehistä ja isistä.

  • Aaltopahvia: Kuuntelemisen oppitunti
    Oletteko te koskaan miettineet, millainen maailma olisi, jos miehillä olisi samanlainen vapaus ilmaista tunteitaan kuin naisilla? Oletteko te koskaan miettineet, millainen maailma olisi, jos naisilla olisi samanlainan oikeus tulla kuulluiksi kuin miehillä?

    Minä mietin sitä päivittäin.

    Mietin erityisesti luokkahuonetta, niitä nuoria, joista tulee meidän tulevaisuutemme yhteiskunta. He rakentavat sen. Mutta onko mikään muuttunut?

    Luokassa puhuu yhä useimmiten juuri poika, eikä hän tee sitä puheenvuoroa viittaamalla pyytämällä. Se hiljainen viittaava tyttö joutuu pysymään hiljaa, koska hän on kiltisti, eikä häntä tarvitse oikaista. Pojat saavat huomiota lähinnä vaatimalla oikaisemista, tekemällä rikkeitä ja koettelemalla rajoja. Äijätoimilla. Jos kuitenkin syntyy keskustelu, tulevat useimmat puheenvuorot lopulta tytöiltä. Pojilta tuntuu puuttuvan joko kyky tai uskallus ääntää sitä, mitä he ajattelevat. Ei ole lainkaan tavatonta, että erittäin mielenkiintoisia ajatuksia aineeseen kirjoittanut oppilas saattaa pitää ajatuksiaan aivan kelvottomina, jopa typerinä.


  • Megafoni/Katariina Mäkinen: Miesliike nyt?

    Feminismin vastustajista puhuttaessa on heti aluksi huomattava, että heidän käsityksensä feminismistä on usein varsin erikoinen. Feminismi, johon he tekevät eroa, vaikuttaa hyvin erilaiselta kuin tämänhetkinen globaali feministinen liike ja feministisen teorian, tutkimuksen ja poliittisen toiminnan todellisuus. Antifeministeille feminismi tuntuu tarkoittavan esimerkiksi joko a) naisten etujen puolustamista, b) oletusta siitä että naiset ovat miehiä parempia tai c) sukupuolen “todellisen olemassaolon” kieltämistä. Feminismiin sisältyvä koko sukupuolijärjestelmän kritiikki jää usein täysin huomiotta samoin kuin se, että juuri feministit ensimmäisinä esittivät myös miehen olevan sukupuoli ja kyseenalaistivat valmiit oletukset siitä, mitä miehen tulisi olla, samoin kuin sen, että hierarkkinen ero sukupuolten välillä olisi historiallisesti välttämätön maailmaa ja ihmisten välisiä suhteita jäsentävä tekijä.
    (Via Aaltopahvia)

  • Vihreiden isien manifesti: Olen isä, olen olemassa
    Isästä puhuttaessa on kyse usein sukupuolesta, miehestä. Isän puuttuessakin puhutaan miehen mallin puuttumisesta. Äidin puuttuminen ei ole naisen mallin puuttumista. Äitiys on olemista lapsen kanssa; hoivaamista, auttamista ja huolenpitoa.

    Tervetuloa oikealle vuosituhannelle.

    Isät haluavat olla lasten kanssa. Isät haluavat olla lähellä lapsiaan. Ei yhteiskunnan painostuksesta, vaan siksi, että mekin paitsi kasvatamme lapsiamme rakkaudella, olemme iloisia siitä muutoksesta ja kasvusta, jonka lapset saavat meissä aikaan.

3. marraskuuta 2010

Syyn ja seurauksen laki

HS 31.10.10: Väitös: Syytökset väkivallasta eivät ratkaise huoltajuusriitoja

Yleinen väite siitä, että äiti voittaa avioeroriidan käräjillä syyttämällä isää väkivallasta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ei pidä tuoreen väitöstutkimuksen mukaan paikkansa.

Huoltajuusriitoja tutkinut Teija Hautanen havaitsi, että väkivaltasyytökset eivät ole oikeudessa äitien valttikortteja, joilla he voittavat kiistat.

Hautasen mukaan tuomioistuimissa väkivallasta vaaditaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus. Vaikka väkivallasta olisi riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään ja suosituksissaan, hän arvioi.

(...)


Tämähän ei oikeastaan ole hyvä uutinen. Tai siinä on hyvää se, että tutkimus ehkä vihdoin panee tutin sen väsyttävän, poliittisesti ylikorrektin vinkunan suulle, että kaikki avioeroa hakevat naiset automaattisesti tehtailisivat perusteettomia hakkaussyytöksiä miesparkojensa päänmenoksi.

Tuo kohta - "Vaikka väkivallasta olisi riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään ja suosituksissaan, hän arvioi" - on kuitenkin huonompi homma. Miehen väkivaltaisuuden naistaan (ja tietenkin myös lastaan kohtaan!) pitäisi suoraan vaikuttaa siihen, missä määrin hänellä on oikeus olla osa lapsensa elämää. Ihan yksinkertaisesti: Jos mies hakkaa lapsensa äitiä, mies on väistämättä huono isä.

Perhettään hakkaava mies on pelkkä läheisiään nakertava rutto-orava, syöpäläinen ja elätti. Jos mies hakkaa, hänen pitäisi menettää perheensä. Hakkaajamies on suljettava ulos kylmään, perheen lämmön ulkopuolelle. Hänet on erotettava perheestä, pakotettava olemaan yksin itsensä kanssa. Tai ehkä pikemminkin vielä niin päin, että ketään muuta ei tule pakottaa elämään hänen itsekkyytensä ja heikkoutensa piirissä.


(Nyt varmaan palat halusta huutaa, että hakkaavathan ne naisetkin! Ja että se on Jupiterin kokoinen ongelma, ja että itse asiassa meidän pitäisikin puhua hakkaavista naisista! Koska ne ovat yhteiskunnallisesti suurin epäkohta, tai jotain.

Mutta minä tiedän, että tuollaisesta seuraa vain tylsä katinhännänveto ja huutoäänestys. Silloin naisten ala-arvoisesta kohtelusta puhuminen takuuvarmasti jää yleisen hölinän jalkoihin. Joten, jos olet pakahtumaisillasi, teet näin:

1) Perusta oma blogi. 2) Avaudu siellä asiasta. 3) Linkitä minun blogiini ja/tai 4) Laita minun blogini kommentteihin oman blogisi linkki. Sitten asiasta kiinnostuneet voivat tulla keskustelemaan sinun blogiisi.)


Miesten (tai itse asiassa kenenkään) väkivalta ei ole sellaista kuin elokuvissa. Se ei ole jaloa eikä ylevää. Jos puhutaan täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevista ihmisistä eikä syyntakeettomista henkilöistä, väkivallan nolo perustotuus on tämä: se on opportunistista. Väkivallakko aivan yksinkertaisesti hakkaa, koska hänelle ei tule sitä mitään seurauksia. Ei siinä ole mitään sen fiinimpää. Hakkaaja hakkaa, koska voi, koska kukaan ei vedä häntä tilille.

Mutta otapa pois hakkaamisen vapaus, anna tilalle yksinäisyys ja ero läheisistä! Siinä samassa näet, kuinka häpeällisesti, kuinka nopeasti nuo hakkaajamiehet kääntävät kelkkansa. Kun vaarana on oikeasti menettää jotain konkreettista, se nyrkki ei nousekaan, se tyhmäpullo ei mene huulille.

Mies tietää kyllä leipäpuunsa.

29. lokakuuta 2010

Myyttiksen vinkit, osa 7: Uskonpuhdistus

Minulla on sellainen tapa, että arvotan kaikkia vastaantulevia aatteita, uskontoja ja ideologioita yhden mittapuun mukaan: kuinka ne suhtautuvat naisiin. Kyllä vain. Ajattelen siis itseäni ja omaa väkeäni ensin.

Minusta ei oikeastaan ole olemassa "Todella hienoa aatetta/uskontoa/ideologiaa, mutta!" Jos esimerkiksi uskontoon kuuluu naisten pitäminen toisen luokan kansalaisina, tai jos naisten oikeudet katsotaan tietyn aatteen ajajien piirissä vähäpätöiseksi asiaksi, silloin se uskonto tai se aate aivan yksinkertaisesti ovat riittämättömät. Ne eivät ole tarpeeksi hyviä ja niitä on korjattava. Meillä on oikeus kritisoida kehnoja aatteita.

(Minusta on aina ollut liikuttavaa, kuinka monet liikkeet saattavat riidellä keskenään niin monesta muusta asiasta - mutta hyvin harvoin tästä: "Naisen paikka on kotona, palkatonta työtä tekemässä. Naisten oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia." Kaiken maailman komeljanttarit - natsit, kommarit, eläinten vapauttajat, demokraatit, luonnonsuojelijat, katoliset, kyrvät kautta maailman, ruskokielet kaponaiset - ovat niin usein olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että naisen paikka on työn ääressä, eikä siitä työstä koskaan saa maksaa sen arvon mukaan. Vielä nykyisinkin monet aatteet lipsuvat tälle tyhmälle tielle.

Tietysti on vilpittömin mielinkin liikkuvia maailmanparantajia! Mutta esimerkiksi ihan arkisessa hyväntekeväisyys- tai ihmisoikeustyössä voi hyvin törmätä muunkinlaiseen joukkoon. Joku henkilö saattaa kyllä tehdä paljon arvokasta työtä vaikkapa rauhan tai ympäristön tai eläinten oikeuksien eteen - ja silti olla sitä mieltä, että naisten oikeudet, no ne eivät ole mikään tärkeä juttu. Että ne on jo saavutettu, älkää tytöt nyt viitsikö riehua!)

Naisten oikeudet ovat tyypillisesti se asia, jonka maailman uudistusmieliset ensimmäisenä myyvät. Usein takana ovat aivan raa'at käytännön syyt: ukkelin on helpompi laatia teorioitaan, kun joku muu hoitaa ruuanlaiton ja lastenhoidon. Siksi hänen kannaltaan on helpompi julistaa oikeuksiaan vaativat naiset kevytmielisiksi ja prioriteetteja ymmärtämättömiksi. Mutta no: meitä on puolet ihmiskunnasta, ja meidän historiamme on hirveä. Meidän oikeutemme eivät ole mikään valinnanvarainen pikku juttu emmekä me ole mikään pieni kranttu erityisryhmä.

Joten jos esimerkiksi emmit aatteiden välillä, jos tietty uskonto epäilyttää sinua - tässäpä sinulle helppo ja nopea lakmustesti.



Samasta aiheesta:

24. lokakuuta 2010

Seksuaalinen "valta"

Päivän sitaatti kaikille naisten "seksuaalisesta vallasta" vaahtoaville:

"If women can sleep their way to the top, how come they aren't there? – There must be an epidemic of insomnia out there."
- Ellen Goodman



Yksittäisen ukkelin melan nostattaminen (kauneuden voimalla!) ei nyt vaan ole kovin kummoista "valtaa". Ainakaan verrattuna lainsäädäntövaltaan, rikkauteen tai sotilaalliseen mahtiin.



Samasta aiheesta:

18. syyskuuta 2010

Inhimillinen erehdys

HS 16.9.2010: Matti Vanhasen vaalirahasotkut perustuslakivaliokuntaan

(...)

Asiassa on kyse siitä, että Matti Vanhanen oli saanut Nuorisosäätiöltä yli 20 000 euron taloudellisen tuen vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaansa varten. Vanhanen puolestaan oli pääministerinä toistuvasti vuosina 2006 – 2009 ollut valtioneuvoston yleisistunnossa myöntämässä Raha-automaattiyhdistyksen varoista miljoonaluokan avustukset samaiselle säätiölle.

Näin on muodostunut asetelma, joka hallintolain esteellisyyssäännöksen tarkoittamalla tavalla on vaarantanut luottamuksen Vanhasen puolueettomuuteen. Vanhanen on siten menetellyt lainvastaisesti.

Keskusrikospoliisissa on parhaillaan vireillä Nuorisosäätiön antamia vaalitukia koskeva laaja esitutkinta. Tällä tutkinnalla on ainakin rakenteellinen yhteys nyt oikeuskanslerin käsittelemään tapaukseen.

(...)


No olipa tiedättekös hyvä, että Anneli Jäätteenmäki aikoinaan korvattiin tällä herralla. Olihan Jäätteenmäki aivan hirmuisesti mokaillut ja kaikkea.

(Mutta miksi kukaan ei sano, että Vanhasen tämä ja monet muut toimet ovat selkeä osoitus siitä, että "eiväthän miehet sovi pääministereiksi"?)



Samasta aiheesta:

12. syyskuuta 2010

Käytännön opetusta

HS 10.9.10: Tutkimus: Miessukupuoli hallitsee oppikirjoja

Miehet ovat naisia enemmän esillä peruskoulutuksen oppimateriaaleissa, kertoo tuore tutkimus.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijoiden Liisa Tainion ja Tiina Teräksen mukaan miehet, pojat ja maskuliiniset fantasiahahmot esitetään hallitsevina niin teksteissä kuin kuvissa. Tytöt, naiset ja feminiiniset hahmot ovat vähemmistössä.

(...)

Esimerkiksi matematiikan oppikirjoissa esiintyy huomattavan vähän aikuisia naisia. Pojat esitetään kirjoissa usein matemaattisesti kyvykkäämpinä kuin tytöt. Pojat myös liitetään huomattavan usein urheilullisiin toimintoihin.

(...)


Omina koulu- ja opiskeluaikoinani oli mielenkiintoista huomata aikojen muutos. Jossain vaiheessa, yläasteella tai ehkä lukiossa, koulukirjoista alkoi selkeästi tulla sellaisia, että niissä naisten ja tyttöjen vanhalle automaattidissaukselle oli pantu sordiinoa. Silloisissa uusissa oppikirjoissa oli - ainakin välillä - ihan tietoisesti valittu juuri tyttöjä ajamaan traktoreita ja poikia sitten vaikka ruuanlaittoesimerkkehin. Se oli todella hienoa!

Minulla on yhä edelleen se tapa, että arvotan tieto- tai oppikirjan kirjoittajan sen perusteella, millaisia esimerkkejä hän käyttää. (Englanninkielisessä kirjallisuudessa katson ensimmäiseksi, käyttääkö tekijä pelkkää he-sanaa. Jos käyttää - no, ehkä hän on muuten pätevä ihminen. Mutta kyllä hän osoittaa - anteeksi nyt vaan - kermaperseisyytensä.) On turhaa höpinää väittää, että miehen asettaminen etusijalle olisi jotenkin "neutraali" ratkaisu, tai että poikapainotteiset esimerkit olisivat ihan yhdentekevä juttu. Eihän neutraalia oppimateriaalia ole olemassakaan. Kukin kirja - ja opettaja! - opettaa aina paljon muutakin kuin vain pelkän asia-asiansa.

Esikuvat ovat tytöille suunnattoman tärkeitä. On todella surkeaa, jos nykykoululaisten oppimateriaaleissa on taas sorruttu vanhaan hölmöilyyn. Oppikirjat kun ovat se oikea todellisuus, jonka lapsi tai nuori näkee. Juhlapuheissa voidaan jauhaa ummet ja lammet sukupuolten yhdenvertaisuudesta, mutta jos oppikirjoissa elävät Matti Matikkanero ja Liisa Laskutaidoton, tuskin kannattaa ihmetellä, jos naiset esimerkiksi vierastavat teknisiä aloja.

10. heinäkuuta 2010

Rakkauden kaksoiskäsky

Jos ihminen sanoo olevansa kristillisdemokraatti, hänen on loogisesti sanoin ja teoin osoitettava olevansa a) demokraatti ja b) noudattavansa kristillisiä arvoja.

Mitä sitten ovat oikeat kristilliset arvot? Nehän löytyvät kristittyjen pyhästä kirjasta, Raamatusta:

33 "Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli.
34 Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta.
35 Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.'
36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?"

37 Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin."



Krisudemmareiden viestintäpäällikölle pikku muistutus: sinun lähimmäisesi on myös se kyynelkaasutettu homo. Sinä tiedät, miten sinun tulee kohdella lähimmäistäsi.