Näytetään tekstit, joissa on tunniste viharikos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viharikos. Näytä kaikki tekstit

24. heinäkuuta 2011

Muistutus

Muistutus itselleni ja muille: Myös sankareita on olemassa. Myös rohkeus on totta.

HS 24.7.2011: Sankaripariskunta pelasti kymmeniä leiriläisiä

(...) Dalen ja Hansen ajoivat veneellä saarelle, poimivat vedestä sokissa olevia ja haavoittuneita nuoria ja kuljettivat heidät vastarannalle mantereelle. Välillä luoteja osui aivan veneen viereen.

Koska kaikki eivät mahtuneet kerralla kyytiin, he palasivat neljä kertaa saaren edustalle.

He saattoivat pelastaa tappajan kynsistä 40 nuorta. (...)

9. toukokuuta 2011

Oman etusi nimissä

Annetaanpa puheenvuoro komisario John Keksittynimi-Smithille Toronton poliisista! Hän tahtoo varoittaa nuorisoa:

Tiedän, että tätä ei varmaan saa nykyisin sanoa. Mutta hemmetti, minä nyt kumminkin sanon, poliittinen korrektius hiiteen!

Kyllä tiedättekö taas teki vappuna pahaa katsoa, millaista jälkeä alkoholi tekee. Sammuneita tai tillintallin olevia nuoria ja vanhempiakin miehiä ympäri kaupunkia! Oletteko pojat koskaan miettineet, että ehkä itsensä avuttomaksi juominen ei välttämättä olekaan niin hyvä idea?

En nyt tahdo missään nimessä syyllistää väkivaltarikosten uhreja. Mutta tämä on tiedättekö vaan tervettä järkeä. Elämän tosiasiat täytyy ottaa huomioon. Poika hyvä. Katso juomisesi päälle. Et voi noin vain sammua kadulle. Ymmärrätkö: se on sinulle vaarallista. En puhu vain viinan vaaroista, vaan siitä, että jos olet avuttomassa tilassa, kuka tahansa voi tehdä sinulle ihan mitä tahansa.

Ihan mitä tahansa.

Miehet kohtaavat kaduilla paljon väkivaltaa. Miehet pahoinpitelevät usein toisia miehiä. Se on asia, joka sinun täytyy vain hyväksyä - ei se ole oikein, mutta niin se nyt vaan on, sori vaan! Jos olet nätti nuori mies, ties millaisen reaktion provosoit kadunkulkijoissa. Miehelläkin on, no, peräreikä, tiedäthän, ja maailmassa liikkuu paljon väkivaltarikollisia. Sammuneena saatat vaikka herättää hänessä seksiväkivaltareaktion ja voi käydä niin, että hän - no. Sanotaan suoraan. Raiskaa sinut. Tai pahempaa. Tiedäthän, miten hauraat ja haavoittuvaiset miehen sukuelimet ovat, jos joku hullu päättäisi - ymmärrätkö? Sammumalla teet itsestäsi potentiaalisen väkivaltarikoksen uhrin.

Ei se ole sinun vikasi. Se ei missään tapauksessa ole sinun vikasi, minä en syytä uhria. Mutta pojat, teidän täytyy oman etunne nimissä ottaa tämä asia huomioon. Älä poika kulta provosoi itseäsi uhriksi. Älä sammu sepalus auki.

Tiedäthän. Oman etusi nimissä.




Samasta aiheesta:

27. joulukuuta 2010

Wikilanka

HS 22.12.2010: Sofi Oksanen: Ulkopoliittinen kondomi
(...)
Seksuaalirikosten tuomioiden tiukentamiseen tähtäävässä keskustelussa mallimaana on pitkään pidetty Ruotsia. Minä en voi enää tehdä niin, sillä Ruotsi on osoittanut, että sen seksuaalirikoslainsäädäntöä voidaan käyttää ulkopoliittisiin tarkoitusperiin tavalla, joka pilkkaa uhreja ympäri maailman.
(...)


En tiedä sen kummemmin kuin tekään, tekikö Assange sen, mistä häntä syytetään. Hän on tietenkin syytön, kunnes toisin todistetaan. Mutta sen tiedän, ettei mikään tapauksesta kerrottu sinänsä ole millään lailla ruotsalaisnaisten syytteet tai Ruotsin oikeuslaitoksen toiminnan kyseenalaistavaa.

Näistä syistä:

  1. Yksi paha teko ei oikeuta toista

    Se, että jossain päin maailmaa meidänlaisiamme ihmisiä kidutetaan hirvittävillä tavoilla, ei tarkoita, että länsimaissa saisi tehdä mitä vain. Se, että raiskaamisesta epäilty kuuluisa jäbä jätettäisiin Ruotsissa syyttämättä ja tapaus tutkimatta, ei millään lailla hyödyttäisi Kongon kidutettuja naisia. Päinvastoin.

    Jos tässä jotain loukkaavaa on, se on tietenkin se, että Interpol ei pane samaa energiaa myös maailman lukemattomien muiden seksirikoksesta epäiltyjen ihmisten jahtaamiseen.

  2. Ei raiskaus aina näytä siltä kuin elokuvissa

    Väkivallan ja rajojensa rikkomisen kohteiksi ehkä joutuneet ihmiset eivät aina käyttäydy sisäsiististi ja rationaalisesti. On täysin mahdollista, että he twitteröivät "mahtistyypistä" ja kiroavat "huonoa panoa".

    Kun kyseessä on "harmaa raiskaus" - siis sellainen verraten väkivallaton seksuaalirikos, jossa toisen rajat murretaan hitaalla hivuttamisella pikemminkin kuin vaikka napakalla nyrkiniskulla - sitä ei yleisen käsityksen mukaan sovi kutsua "raiskaukseksi". (Tämän määritelmän mukaan "oikea raiskaus" sitten taas olisi kai lähinnä sellainen hyvin selkeä tapaus, jossa pyhäkoulusta palaavan viljanvaalean neitseen kimppuun kävisi maahanmuuttajamies puukkoineen.)

    Raiskaussyytteen nostaviin ihmisiin ei välttämättä suhtauduta kovinkaan rakentavasti. Osaksi tämä johtuu naisia kohtaan tunnetuista ennakkoluuloista, osaksi ihan tapausten itsensä rakenteesta: "harmaata raiskausta" on jo tapauksen luonteen takia hyvin vaikea todistaa. Kun jälkiä ei jää, siinä on melkein aina sana sanaa vastaan.

    Jos olet nainen, vastaa tähän: jos sinua lähenneltäisiin niin kuin Assangen syytetään lähennelleen - uskaltaisitko nostaa syytteen? Miten lähipiirisi todennäköisesti sinuun sen jälkeen suhtautuisi? Niinpä niin.

    Jos olet mies, vastaa tähän: Jos heräisit esimerkiksi siihen, että naisesi olisi tunkenut sormensa perseeseesi, etkä olisi etukäteen antanut siihen lupaa - uskaltaisitko edes oman pääsi yksinäisyydessä ajatella, että sinut on raiskattu? Niinpä niin.

  3. Syyttäjän motiivit ovat epäolennaiset
    Erittäin todennäköisesti Assangen syyttämisessä on poliittinen motiivi taustalla. Haloo: hänhän on vihoissa maailman mahtavimman suurvallan kanssa! Milloin viimeksi muka maailman valtaapitävät ovat näin piitanneet naisten oikeuksista?

    Mutta nyt tulee knoppi: Entä sitten? Vaikka Assange todennäköisesti on tuomiolla yksinomaan Wikileaksin tähden, ei sillä ole mitään merkitystä hänen mahdollisen syyllisyytensä kannalta. Jos (jos) hän on raiskannut ne naiset, niin hänet on siitä tuomittava, Wikileaksia tai ei. Kaikki muuhan merkitsisi sitä, että yleishyödyllisen palvelun pystyttäminen muka antaisi oikeuden toisten riistämiseen!

  4. "Framing the guilty party"

    Sellainen asia on olemassa kuin framing the guilty party. Se tarkoittaa sitä, että jos ihmistä ei jostain syystä voida syyttää sellaisesta, mistä häntä oikeasti tahdottaisiin syyttää, niin syyttäjät kaivavat esiin jonkin toisen rikoksen B. Mutta eihän se tarkoita, että syytetty olisi automaattisesti viaton tähän asiaan B!

    Jos syytteissä ei olisi yhtään mitään perua, jos ne olisi kokonaisuudessaan vain nyhjäisty täysin tyhjästä ilmasta - niin kaipa sitten olisi samalla vaivalla tekaistu jotain huomattavasti raflaavampaa ja suureen yleisöön vetoavampaa. Aika harva ihminenhän valitettavasti osaa pitää nukkuvan kimppuun käymistä "oikeana raiskauksena".


Emme tiedä, onko Assange syyllinen vai ei. Mutta tämä asia on selvä: naisten oikeuksia ei saa myydä. Ei ole mitään niin tärkeää asiaa, että sen varjolla saisi tehdä meille väkivaltaa. Ei yksikään asia ole niin merkittävä tai tärkeä.


Samasta aiheesta:

5. toukokuuta 2010

Säästöpakkaus

Helsingin Sanomissa oli eilen oiva pääkirjoitus:

HS 4.5.10: Raiskaustuomiot kertovat arvoista

Suomalaiseen oikeuskäytäntöön sisältyy kummallisuus, jonka mukaan väkivallan käytöstä ei tuomita erikseen, jos se liittyy raiskaukseen. Tapon yrityksestä ilman raiskausta voidaan tuomita neljän vuoden vankeusrangaistus, mutta jos raiskaaja uhkaa tappaa uhrinsa ja vahingoittaa tätä, voi tuomio olla vain kaksi vuotta vankeutta. Tapon yrityksestä ilman raiskausta tuomio voi olla kaksinkertainen.

(...)

Huolimatta raiskauksessa käytetyn väkivallan laadusta ja määrästä raiskauksista annetut tuomiot ovat suurelta osin melko samanlaisia. Vankeusaika vaihtelee puolestatoista vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Samanlaisen väkivallan käyttö ilman raiskausta tuottaisi pidemmän tuomion.


Siis jos pahoinpitelee, ei kannata jättää raiskaamatta! Nykyisestä oikeuskäytännöstähän tosiaan saisi vaikka näppärän teeveemainoksen kaikille viiripäisille väkivallakoille:

"Ajattelitko hakata? Älä hyvä mies unohda myös raiskata! Nyt kaksi sekotekoa yhden hinnalla.

Oikeus-Light: Melkein kuin aito."





Samasta aiheesta:

20. maaliskuuta 2010

Kontrolliväkivalta

HS 19.3.10: Stubb: Mamu-keskustelu on muuttunut vastenmieliseksi
Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan Suomessa vellova maahanmuuttokeskustelu on kääntynyt pahasti vinksalleen. "Maahanmuuttokriittinen näkökulma, se ääripää, dominoi keskustelua. Keskustelu on liian yksipuolista. Siinä haiskahtaa rasismi, siinä haiskahtaa nationalismi, populismi ja ksenofobia (muukalaisviha). Se on hyvin vastenmielistä", Stubb sanoo.

Stubb on oikeassa. Mutta yhden asian hän unohtaa: Maahanmuuttorähinässä löyhkää myös naisviha. Nimenomaan naispoliitikkoja (ja jopa -tutkijoita!) on solvattu ja uhkailtu. Kukaan tuskin on saanut niin paljon sontaa niskaansa kuin Astrid Thors.

Ei ole mikään sattuma, että juuri naispuolisten päättäjien kimppuun käydään. Se on kontrolliväkivaltaa.

Jotkut miehet pitäisivät mielellään maailman sellaisena, että naiset kulkisivat pelosta varpaisillaan ja tekisivät työnsä ilmaiseksi. Kun nainen käyttää valtaa ja sanoo mielipiteensä, se pelottaa näitä miehiä. Pelkoreaktio saattaa olla niin hysteerinen, että mies joko turvautuu väkivaltaan tai uhkailee naista sillä. (Fyysisellä väkivallalla uhkailuhan on jo sinällään henkistä väkivaltaa.)

Kontrolliväkivallalla koetetaan järjestelmällisesti pitää jokin tietty ihmisluokka pois valta-asemasta.


Maahanmuuttorääkynän uhkailukuvio on identtinen erään toisen kontrolliväkivallan muodon kanssa: Naispoliitikkojen uhkailu toimii samoin kuin koulukiusaaminen.

Molemmissa uhri koetetaan mölisten ja uhkaillen pelotella hiljaiseksi. Koulussa ja politiikassa kiusaaja toimii rakenteen varassa: hän luottaa siihen, että uhri ei voi tehdä mitään. Uhrin ongelma on se, että hänen käytettävissään olevat keinot ovat joko tehottomia (esimerkiksi opettajalle kertominen) tai aivan liian tehokkaita (esimerkiksi raaka väkivalta). Mitään välimuotoja ei ole.

Koulukiusaajat - ainakin ne homman aivot - ovat usein aika fiksuja. Heillä on kyky havaita systeemin porsaanreiät. Kiusatessaan he pysyttelevät tyypillisesti juuri sillä rajalla, että uhriin ei tule jälkiä tai että kukaan ei muuten voi todistaa mitään. Niin heitä ei voida vetää edesvastuuseen teoistaan. Kiusaajat voivat vapaasti pelotella ja uhkailla, pyrkiä pilaamaan uhrinsa elämän. Koulukiusatulle on hirveä hetki tajuta, että kukaan ei voi auttaa häntä.

Anonyymit nettiuhkailijat taas luottavat omaan näkymättömyyteensä, ja siihen maan tapaan, että miehellä on aina "oikeus" ilmaista vihansa naista kohtaan. Naisella ei ole vastaavaa oikeutta syytää raivoaan miehen niskaan. Nimetön vainoaja ehkä soittelee uhkailusoittoja, julkaisee uhrinsa nimen ja osoitteen Facebookissa, suoltaa pahimmillaan tappouhkauksia uhrilleen ja tämän läheisille. Hänelle on hyvin vaikea tehdä mitään. Hän on pelkuri, hän iskee kuin varas yöllä.


HS 19.3.10: Thors: Hallituksen tuomittava hyökkäykset ilmaisuvapautta kohtaan
Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r) toivoo hallituksen ja koko poliittisen järjestelmän olevan tarkkoina, jos hyökkäykset ihmisten ilmaisu- ja sananvapautta kohtaan jatkuvat maahanmuuttoasioissa. Thorsin mielestä poliitikoilla on oltava nollatoleranssi sitä kohtaan, että joku yritetään pelotella hiljaiseksi.


Tässä on kyse sananvapaudesta. Nainen, olit mitä tahansa mieltä maahanmuutosta, sinun kannattaa huomata eräs seikka: maailma, jossa kyrvät saavat pelotella jonkun naisen hiljaiseksi, on automaattisesti paha kaikille meille naisille. Sinun kannattaa muistaa, kenen puolella mamumankujat ovat: vitivalkean, etuoikeutetun itsensä. Älä petä itseäsi. He haluavat sinut hellan ääreen, nyrkin saaliiksi.

Astrid Thors on oikeassa. Väkivaltahuorat eivät saa hallita tätä maata. Kontrolliväkivallalle täytyy olla nollatoleranssi.




Samasta aiheesta:


Omia kirjoituksiani: