Aina välillä kuuluu sellaista huolta, että yhteiskuntamme olisi jotenkin "yliseksualisoitunut". Itsehän vain tuhahdan tällaiselle, sillä valitettavasti pornottoman päivän viettäminen on todella helppoa: täytyy vaan olla semmoinen ihminen, joka seksuaalisesti kiihottuu miehistä. Varsinkin täytyy olla heteronainen. Silloin - sen takaan - katukuvasta tai lehtipisteestä ei hevin löydy mitään pornoon tai seksiin viittaavaakaan.
Mies, joka esittelee sulojaan nimenomaan naisille, on kulttuurimme kestävimpiä ja kummallisimpia tabuja. Miehen fyysinen suorituskyky (niin seksissä, urheilussa kuin töissäkin) on kyllä tärkeä asia, mutta erotiikan saralla miehen vartalon kuuluu olla seksitön - suorastaan neutri. Miesvartalo saa olla eroottinen vain homomiehille tarkoitetussa aineistossa. Heteroiden parissa koko seksikkyys ylipäänsäkin on vain naisiin liitettävä ominaisuus.
Heteronaisen ei oleteta olevan kiinnostunut miesten ulkonäöstä. Hänen kuuluu ikään kuin kierrättää halunsa naisten kuvien kautta: kypsän ja sivistyneen heteronaisen kuuluu ajatella, että naisen vartalo on "kauniimpi" ja "eroottisempi" kuin miehen kroppa. Naisen ei sovi himoita miestä - ei ainakaan tämän ulkoisten avujen vuoksi. Miehessä sopii erotisoida karismaattista persoonaa, ei kaunista persettä.
Koska hetskunaisten ei oleteta piittavan miesten katselemisesta, meille sopivaa pornoaineistoakin on tarjolla varsin vähän. Heteropariskunnillekin tarkoitetussa seksimateriaalissa on yleensä huomattavasti enemmän naiskauneutta kuin mieskauneutta. Ajatuksena on ilmeisesti se, että miehiä ei tarvitse juurikaan näyttää, koska seksifantasioissaan myös se heteroparin nainen samaistuu pornokuvan naiseen. Tämän oudon oletuksen mukaan heteromiehen ja -naisen seksuaalisuus on täsmälleen samanlaista - molemmat ihailevat ja haluavat naisia.
Ja mikäs siinä, jos se jollekulle pelittää. Itse en vaan toimi noin, en ole koskaan toiminut. Minua kiihottavat komeat miehet. Kyllä minustakin on mukavaa katsella kuvia paneskelevista pariskunnista. Ehkä vähän samaistun naiseenkin, jos hän on vähän niin kuin ihannoitu versio minusta (ei kuitenkaan liian kaunis, sehän vaan vituttaisi). Mutta kyllä se kuvan olennaisin asia on kuitenkin se niissä komeileva miehenpuoli. Mitä minä naisen vartalosta piittaan? Jos kuvassa tai videossa ei ole hyvännäköisiä miehiä tositoimissa, joudun istumaan kuivin "suin".
Olen aika visuaalinen ihminen, nautin kauniista kuvista. Minusta on mukavaa, jos minulle myydään jotain seksin varjolla. Olisin mielissäni, jos minulle olisi tarjolla enemmän erotiikkaa ja pornokuvaa. Näin siis minun mielestäni "yhteiskunnan pornoistuminen" ei sinänsä ole mikään ongelma. Ongelma on se, ettei kivoja kuvia tarjoilla tasapuolisesti. Henkkamaukan bikinimainoksissa ei olisi minusta mitään vikaa, jos firmalla olisi aina tarjota vastaavat komeat nuoret kundit katukuvaa piristämään.
Joten helvetti, antaisitteko vähän sitä kuuluisaa yliseksualisoitumista tännekin päin? Himot ne on hiirelläkin, saati heteronaisilla.
Samasta aiheesta:
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seksi. Näytä kaikki tekstit
29. kesäkuuta 2011
9. toukokuuta 2011
Oman etusi nimissä
Annetaanpa puheenvuoro komisario John Keksittynimi-Smithille Toronton poliisista! Hän tahtoo varoittaa nuorisoa:
Samasta aiheesta:
Tiedän, että tätä ei varmaan saa nykyisin sanoa. Mutta hemmetti, minä nyt kumminkin sanon, poliittinen korrektius hiiteen!
Kyllä tiedättekö taas teki vappuna pahaa katsoa, millaista jälkeä alkoholi tekee. Sammuneita tai tillintallin olevia nuoria ja vanhempiakin miehiä ympäri kaupunkia! Oletteko pojat koskaan miettineet, että ehkä itsensä avuttomaksi juominen ei välttämättä olekaan niin hyvä idea?
En nyt tahdo missään nimessä syyllistää väkivaltarikosten uhreja. Mutta tämä on tiedättekö vaan tervettä järkeä. Elämän tosiasiat täytyy ottaa huomioon. Poika hyvä. Katso juomisesi päälle. Et voi noin vain sammua kadulle. Ymmärrätkö: se on sinulle vaarallista. En puhu vain viinan vaaroista, vaan siitä, että jos olet avuttomassa tilassa, kuka tahansa voi tehdä sinulle ihan mitä tahansa.
Ihan mitä tahansa.
Miehet kohtaavat kaduilla paljon väkivaltaa. Miehet pahoinpitelevät usein toisia miehiä. Se on asia, joka sinun täytyy vain hyväksyä - ei se ole oikein, mutta niin se nyt vaan on, sori vaan! Jos olet nätti nuori mies, ties millaisen reaktion provosoit kadunkulkijoissa. Miehelläkin on, no, peräreikä, tiedäthän, ja maailmassa liikkuu paljon väkivaltarikollisia. Sammuneena saatat vaikka herättää hänessä seksiväkivaltareaktion ja voi käydä niin, että hän - no. Sanotaan suoraan. Raiskaa sinut. Tai pahempaa. Tiedäthän, miten hauraat ja haavoittuvaiset miehen sukuelimet ovat, jos joku hullu päättäisi - ymmärrätkö? Sammumalla teet itsestäsi potentiaalisen väkivaltarikoksen uhrin.
Ei se ole sinun vikasi. Se ei missään tapauksessa ole sinun vikasi, minä en syytä uhria. Mutta pojat, teidän täytyy oman etunne nimissä ottaa tämä asia huomioon. Älä poika kulta provosoi itseäsi uhriksi. Älä sammu sepalus auki.
Tiedäthän. Oman etusi nimissä.
Samasta aiheesta:
26. huhtikuuta 2011
Alfauros-isämme savannilla
Edellisen savanni-kirjoituksen kommenteissa nimimerkki kip kysyi oivaltavasti (ja retorisesti): Jos kerran naiset välttämättä haluavat parittelukumppanikseen lihaksikkaan ja muutoinkin vetävän "alfauroksen", niin miksi kaikki maailman miehet sitten eivät ole niitä alfauroksia? Luulisi, että evoluutiolla olisi tähän mennessä ollut aikaa muokata joka ukosta Arska-klooni!
kip:
Kipin ajatusta jatkaakseni, yksi syy vallitsevaan alfaurospakkomielteeseen voisi olla yksinkertaisesti siinä, että ilmaus "survival of the fittest" on ymmärretty väärin. Se sanontahan ei tarkoita, että "karpaaseimmat selviytyvät" - vaan että soveliaimmat selviytyvät.
Erilaiset elinolosuhteet edellyttävät eliöiltä eri asioita. Pitkän nälänhädän alla ne soveliaimmat yksilöt voivat olla vaikka niitä pienia ja vähäruokaisia. Tai vaikka niitä fiksuja, jotka keksivät uusia keinoja nälän torjumiseen. Isot lihakset kuluttavat paljon polttoainetta, iso koko on haitta kun pitää piiloutua ihmistä suuremmilta ja vahvemmilta pedoilta. Onhan vahvasta varresta toki hyvin usein hyötyäkin - mutta ei mitenkään itsestäänselvästi aina ja kaikissa olosuhteissa!
Sovelias otus on sellainen, joka sattuu soveltumaan vallitseviin oloihin tai kykenee muuttumaan muutoksen myötä. Koska sinä elät nyt, niin esivanhempasi olivat "soveltuvia".
kip:
"Mutta miksi ihmeessä sitten kaikki miehet maailmassa ei ole alfauroksia? Jos vain alfaurokset saavat luvan harrastaa seksiä, mistä niitä vinkuäänisiä, pallittomia ja lihaksettomia pikkunörttejä tulee? Jos olet olemassa, se tarkoittaa sitä että olet evoluution tulos ja sinussa elävät piirteet ovat muodostuneet sinulle siksi koska niistä on hyötyä parinvalinnassa. (Alkuperäinen kommentti täällä, tässä lihavointi MM)
Kipin ajatusta jatkaakseni, yksi syy vallitsevaan alfaurospakkomielteeseen voisi olla yksinkertaisesti siinä, että ilmaus "survival of the fittest" on ymmärretty väärin. Se sanontahan ei tarkoita, että "karpaaseimmat selviytyvät" - vaan että soveliaimmat selviytyvät.
Erilaiset elinolosuhteet edellyttävät eliöiltä eri asioita. Pitkän nälänhädän alla ne soveliaimmat yksilöt voivat olla vaikka niitä pienia ja vähäruokaisia. Tai vaikka niitä fiksuja, jotka keksivät uusia keinoja nälän torjumiseen. Isot lihakset kuluttavat paljon polttoainetta, iso koko on haitta kun pitää piiloutua ihmistä suuremmilta ja vahvemmilta pedoilta. Onhan vahvasta varresta toki hyvin usein hyötyäkin - mutta ei mitenkään itsestäänselvästi aina ja kaikissa olosuhteissa!
Sovelias otus on sellainen, joka sattuu soveltumaan vallitseviin oloihin tai kykenee muuttumaan muutoksen myötä. Koska sinä elät nyt, niin esivanhempasi olivat "soveltuvia".
25. maaliskuuta 2011
Piru nuotassa
Sillä, onko homoseksuaalisuus ihmisen synnynnäinen ominaisuus vai ei, ei oikeastaan ole merkitystä. Vaikka homous olisikin ihmisen itsensä päätettävissä, vaikka se valinta kunkin yksilön kohdalla hoidettaisiin rasti-ruutuun -lottokupongilla tai suljetulla lippuäänestyksellä - ei sillä siltikään olisi mitään merkitystä. Miksikö?
Koska homoseksuaalisuus on harmitonta. Se ei vahingoita ketään. Siksi sen harjoittaminen, homona oleminen, kaikki vastaava - ei ole eikä mitenkään voi olla "syntiä" tai "väärin". Tämä on itsestään selvä asia.
Jos sattumalta ahdistut siitä, että joku on lesbo, jos sinua vähän jännittää ja hävettää se, että maailmassa on homoja - se on sinun ongelmasi. Sen tuntemuksesi perusteella ei pidä laatia lakeja. Eikä varsinkaan manipuloida ja alistaa herkässä iässä olevia ihmisiä.
Samasta aiheesta:
[EDIT 28.3.11: Lisätty linkkejä, kiitos Tsinnialle!]
Koska homoseksuaalisuus on harmitonta. Se ei vahingoita ketään. Siksi sen harjoittaminen, homona oleminen, kaikki vastaava - ei ole eikä mitenkään voi olla "syntiä" tai "väärin". Tämä on itsestään selvä asia.
Jos sattumalta ahdistut siitä, että joku on lesbo, jos sinua vähän jännittää ja hävettää se, että maailmassa on homoja - se on sinun ongelmasi. Sen tuntemuksesi perusteella ei pidä laatia lakeja. Eikä varsinkaan manipuloida ja alistaa herkässä iässä olevia ihmisiä.
Samasta aiheesta:
- YLE.fi, 23.3.2011: NÄKÖKULMA: Homokohulla eduskuntaan?
- Aaltopahvia: Nyt riitti
- Jatulintarha: Biseksuaalisuudesta voi parantua
- It Gets Better Project
[EDIT 28.3.11: Lisätty linkkejä, kiitos Tsinnialle!]
26. helmikuuta 2011
Tarkastaja Töttenströmin rikospähkinä
Theodor Tutkija oli pääsemättömissä. Hänen työnsä oli kartoittaa ihmislajin evoluutiohistoriaa ja vielä tarkemmin sanoen sitä, miten vuosimiljoonainen kehityksemme näkyy tämän päivän ihmisten arjessa. Theodoria, kuten useimpia meitä muitakin, kiinnosti erityisesti karvattoman apinalajimme seksikäyttäytyminen. Tämä on tärkeä aihe ja Theodor suhtautui työhänsä hyvin vakavasti.
Theodor oli laatinut mielestään idioottivarman kyselytutkimuksen, jonka hän sitten antoi tilastollisesti luotettavasti valitun ihmisjoukon täytettäväksi. Koe menikin hyvin. Mutta mitä! Tuloksia tarkastellessaan Theodor tunsi epätoivoa. Koejärjestelyt olivat olleet moitteettomat eikä Theodorin ammattitaitoa käynyt kiistäminen. Silti Theodorin saama tulos oli täysin käsittämätön.
Epätoivoissaan Theodor kääntyi vanhan ystävänsä, ovelan tarkastaja Töttenströmin puoleen.
"Katsopa näitä papereita, Töttenström! En voi uskoa tätä tulosta! Siinä ei ole mitään järkeä. Kuuntelehan:
Kyselytutkimuksen tuloksen mukaan heteromiehillä on huomattavasti enemmän seksipartnereita kuin heteronaisilla! Eikä kukaan heteromies kuitenkaan kyselyssä maininnut olleensa yhdynnässä toisen miehen kanssa, eikä naisten joukossa ollut niin kutsuttuja superottajia (siis sellaisia, joilla olisi ollut huomattavan paljon miehiä)."
Theodor puhdisti silmälasinsa nenäliinallaan.
"Voi Töttenström! Miten tämä on mahdollista?"
Tarkastaja Töttenström naurahti ystävällisesti. Hänen silmäkulmiinsa muodostui hyväntahtoisuudesta kertovia ryppyjä. Hän taputti hätääntynyttä ystäväänsä olalle ja sanoi:
"Rauhoitu, Theodor! Minä ymmärsin heti vastauksen tähän pähkinään, ja niin pitäisi sinunkin ymmärtää, kuoma hyvä! Se on aivan yksinkertainen."
Mutta Theodor Tutkija ei voinut kuin pudistella päätään hämmentyneenä. Tarkastaja Töttenström vain myhäili piippuaan poltellen. Hän tiesi, että tähän arvoitukseen oli vain yksi, ilmiselvä vastaus.
Tiedätkö sinä, mikä se on?
Theodor oli laatinut mielestään idioottivarman kyselytutkimuksen, jonka hän sitten antoi tilastollisesti luotettavasti valitun ihmisjoukon täytettäväksi. Koe menikin hyvin. Mutta mitä! Tuloksia tarkastellessaan Theodor tunsi epätoivoa. Koejärjestelyt olivat olleet moitteettomat eikä Theodorin ammattitaitoa käynyt kiistäminen. Silti Theodorin saama tulos oli täysin käsittämätön.
Epätoivoissaan Theodor kääntyi vanhan ystävänsä, ovelan tarkastaja Töttenströmin puoleen.
"Katsopa näitä papereita, Töttenström! En voi uskoa tätä tulosta! Siinä ei ole mitään järkeä. Kuuntelehan:
Kyselytutkimuksen tuloksen mukaan heteromiehillä on huomattavasti enemmän seksipartnereita kuin heteronaisilla! Eikä kukaan heteromies kuitenkaan kyselyssä maininnut olleensa yhdynnässä toisen miehen kanssa, eikä naisten joukossa ollut niin kutsuttuja superottajia (siis sellaisia, joilla olisi ollut huomattavan paljon miehiä)."
Theodor puhdisti silmälasinsa nenäliinallaan.
"Voi Töttenström! Miten tämä on mahdollista?"
Tarkastaja Töttenström naurahti ystävällisesti. Hänen silmäkulmiinsa muodostui hyväntahtoisuudesta kertovia ryppyjä. Hän taputti hätääntynyttä ystäväänsä olalle ja sanoi:
"Rauhoitu, Theodor! Minä ymmärsin heti vastauksen tähän pähkinään, ja niin pitäisi sinunkin ymmärtää, kuoma hyvä! Se on aivan yksinkertainen."
Mutta Theodor Tutkija ei voinut kuin pudistella päätään hämmentyneenä. Tarkastaja Töttenström vain myhäili piippuaan poltellen. Hän tiesi, että tähän arvoitukseen oli vain yksi, ilmiselvä vastaus.
Tiedätkö sinä, mikä se on?
13. helmikuuta 2011
Homoporno ja minä
Turussa on Tom of Finlandin retrospektiivinen näyttely. Kellontarkasti joku onkin jo ehtinyt paheksua Laaksosen teosten esillepanijoita nuorison turmelemisesta:
Ilta-Sanomat 18.1.2011: Rohkea Tom of Finland -näyttely hämmentää vanhempia: Onko tämä pornoa?
Niinpä. Joku aikuinenkin voi vaikka ehtiä katsastaa puoletkin näyttelystä, ennen kun tajuaa, että herranjestas, viimeiset puoli tuntiahan tässä onkin epähuomiossa katseltu sitä kauheen hirveetä pornoa. No, ei nyt ole tarkoitukseni tällä kertaa hihitellä Iltiksen lukijanhankkimistempuille. Rupesin miettimään paljon kauniimpaa aihetta: Tom of Finlandin teoksia ja omaa suhdettani niihin.
Ei ole mikään salaisuus, että sievemmästä sukupuolesta kiinnostunut heteronainen (tai -tyttö) joutuu toisinaan hankkimaan nähtävyytensä jostain ihan muualta kuin sallituista paikoista. Kun omaa materiaalia ei aivan helposti ole tarjolla, on niin sanotusti käytävä lainaamassa sokeria naapurin homomiehiltä.
Ensimmäiset Tomin enkelini taisin nähdä joskus yläasteella, jossain salaa selaamassani lehdessä. Muistan ne kuvat yhä. Olin häikäistynyt siitä, että miehiä saatettiin kuvata näin, ihmeellisen veikeinä ja muodokkaina, yhtä mahdottoman kauniina kuin sarjakuvien naiset. Tom of Finlandin miehet eivät tietenkään teininäkään edustaneet minulle mitään realistista näkemystä miehen ruumiista - eihän se ole pornotaiteen tarkoituskaan. Pikemminkin he olivat miehisyyden ikoni, Paratiisin mies. Tompan pojat ovat ylimaallisen kauniita. Minun makuuni suorastaan liian kauniita: heidän täydelliset kasvonsa, herttaiset silmänsä ja tietenkin kaikkia aineen lakeja uhmaavat, kurvikkaat ihmevartalonsa ovat melkein liikaa, barokkisen ylettömiä kaikessa koristeellisuudessaan. Silti silmä ja mieli lepäävät siinä kauneudessa ja eräät muut ruumiinosat taas eivät lepäile.
(Viiksistä en itse asiassa niin pidä, mutta Kaken kavereille ne sopivat kuin - nyt ei tule mieleeni kuin tuhmia ja mauttomia vertauksia.)
Laaksosen teoksissa ei naisia juuri esiinny. Paradoksaalisesti niitä on juuri siksi hetskutytön helppo tutkia, sillä niihin ei monissa muissa teoksissa (vaikka joissain Ralf Königin sarjakuvissa) pesivä naisviha yksinkertaisesti mahdu. En tarkoita, että Tomin teokset olisivat feministisiä - aihetta ei vain juuri käsitellä. Sekin voi jo riittää helpottavaan hetkeen, pakoretkeen.
Pakoretken tarjosi myös monissa Laaksosen kuvissa mukana oleva huumori. Silloin, kuten nyt, minua tympi erotiikassa ja monissa alakulttuureissa usein läsnä oleva ryppyotsaisuus: että kun tässä nyt kerran tavalla tai toisella käsitellään seksuaalisuutta, niin HYMY PYLLYYN! Vaikka seksi onkin tärkeä elämän osa-alue, ei ihan kaiken erottisen materiaalin silti tarvitse olla tylsää synkistelyä! Välillä voi nauraa ja pitää hauskaakin. Romanttinenkin saa olla.
Ei tämä tietenkään ole mikään ongelmaton rakkaudentunnustus. Laaksosen teoksissa oli ja on minulle aina se ongelma, että niitä ei tietenkään ole tarkoitettu minulle. Ne lähtökohtaisesti sulkevat minut pois, minulle ei tarjoilla tässä baarissa. Silti, samaan aikaan, Laaksosen kuvien katsominen on hyvin vapauttavaa. Seinälle nostetut Tomin kaunokaiset on välähdys maailmasta, jota ei ole: maailmasta, jossa minun seksuaalisuuttani kunnioitettaisiin yhtä paljon kuin miesten seksuaalisuutta, jossa minulla olisi mahdollisuus ihailla ja katsoa, eikä aina vain olla katseen kohde.
(Tietysti, paras ratkaisu olisi antaa tässä erotiikan erämaassa ihan oma pornokeidas myös meille heteronaisille. Sitä odotellessa malja Tompalle ja hänen elämäntyölleen.)
Samasta aiheesta:
Ilta-Sanomat 18.1.2011: Rohkea Tom of Finland -näyttely hämmentää vanhempia: Onko tämä pornoa?
Logomossa on esillä vuonna 1991 kuolleen Touko Laaksosen piirtämiä ja maalaamia, miesten välistä homoerotiikkaa rohkeasti kuvaavia teoksia. "Tomin miehet" ovat inspiroineet lukuisia taiteilijoita vaatesuunnittelija Jean-Paul Gaultierista laulaja Freddie Mercuryyn.
Näyttely on puhuttanut paljon kulttuurikeskuksessa vierailleiden isien ja äitien keskuudessa.
Monet ovat ihmetelleet, miksi pornoa tuodaan lasten silmien eteen. Toiset ovat taas pitäneet näyttelyä taiteena, jolla ei ole pornon kanssa mitään tekemistä.
(...)
Niinpä. Joku aikuinenkin voi vaikka ehtiä katsastaa puoletkin näyttelystä, ennen kun tajuaa, että herranjestas, viimeiset puoli tuntiahan tässä onkin epähuomiossa katseltu sitä kauheen hirveetä pornoa. No, ei nyt ole tarkoitukseni tällä kertaa hihitellä Iltiksen lukijanhankkimistempuille. Rupesin miettimään paljon kauniimpaa aihetta: Tom of Finlandin teoksia ja omaa suhdettani niihin.
Ei ole mikään salaisuus, että sievemmästä sukupuolesta kiinnostunut heteronainen (tai -tyttö) joutuu toisinaan hankkimaan nähtävyytensä jostain ihan muualta kuin sallituista paikoista. Kun omaa materiaalia ei aivan helposti ole tarjolla, on niin sanotusti käytävä lainaamassa sokeria naapurin homomiehiltä.
Ensimmäiset Tomin enkelini taisin nähdä joskus yläasteella, jossain salaa selaamassani lehdessä. Muistan ne kuvat yhä. Olin häikäistynyt siitä, että miehiä saatettiin kuvata näin, ihmeellisen veikeinä ja muodokkaina, yhtä mahdottoman kauniina kuin sarjakuvien naiset. Tom of Finlandin miehet eivät tietenkään teininäkään edustaneet minulle mitään realistista näkemystä miehen ruumiista - eihän se ole pornotaiteen tarkoituskaan. Pikemminkin he olivat miehisyyden ikoni, Paratiisin mies. Tompan pojat ovat ylimaallisen kauniita. Minun makuuni suorastaan liian kauniita: heidän täydelliset kasvonsa, herttaiset silmänsä ja tietenkin kaikkia aineen lakeja uhmaavat, kurvikkaat ihmevartalonsa ovat melkein liikaa, barokkisen ylettömiä kaikessa koristeellisuudessaan. Silti silmä ja mieli lepäävät siinä kauneudessa ja eräät muut ruumiinosat taas eivät lepäile.
(Viiksistä en itse asiassa niin pidä, mutta Kaken kavereille ne sopivat kuin - nyt ei tule mieleeni kuin tuhmia ja mauttomia vertauksia.)
Laaksosen teoksissa ei naisia juuri esiinny. Paradoksaalisesti niitä on juuri siksi hetskutytön helppo tutkia, sillä niihin ei monissa muissa teoksissa (vaikka joissain Ralf Königin sarjakuvissa) pesivä naisviha yksinkertaisesti mahdu. En tarkoita, että Tomin teokset olisivat feministisiä - aihetta ei vain juuri käsitellä. Sekin voi jo riittää helpottavaan hetkeen, pakoretkeen.
Pakoretken tarjosi myös monissa Laaksosen kuvissa mukana oleva huumori. Silloin, kuten nyt, minua tympi erotiikassa ja monissa alakulttuureissa usein läsnä oleva ryppyotsaisuus: että kun tässä nyt kerran tavalla tai toisella käsitellään seksuaalisuutta, niin HYMY PYLLYYN! Vaikka seksi onkin tärkeä elämän osa-alue, ei ihan kaiken erottisen materiaalin silti tarvitse olla tylsää synkistelyä! Välillä voi nauraa ja pitää hauskaakin. Romanttinenkin saa olla.
Ei tämä tietenkään ole mikään ongelmaton rakkaudentunnustus. Laaksosen teoksissa oli ja on minulle aina se ongelma, että niitä ei tietenkään ole tarkoitettu minulle. Ne lähtökohtaisesti sulkevat minut pois, minulle ei tarjoilla tässä baarissa. Silti, samaan aikaan, Laaksosen kuvien katsominen on hyvin vapauttavaa. Seinälle nostetut Tomin kaunokaiset on välähdys maailmasta, jota ei ole: maailmasta, jossa minun seksuaalisuuttani kunnioitettaisiin yhtä paljon kuin miesten seksuaalisuutta, jossa minulla olisi mahdollisuus ihailla ja katsoa, eikä aina vain olla katseen kohde.
(Tietysti, paras ratkaisu olisi antaa tässä erotiikan erämaassa ihan oma pornokeidas myös meille heteronaisille. Sitä odotellessa malja Tompalle ja hänen elämäntyölleen.)
Samasta aiheesta:
5. helmikuuta 2011
YT-neuvottelut
Tässä kysymys kaikille itseään "Alemman Tason Miehiksi" kutsuville ja kaikille niille, joiden mielestä jonkun miekkosen "riittävä" seksin"saanti" on ihmiskunnan kriittisimpiä kysymyksiä:
Miksi ette, pojat hyvät, rupea itse prostituoiduiksi?
Raskasta ja huonosti arvostettua työtähän se on. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että jos työskentelisitte prosuina, niin siinä työssä teille maksettaisiin seksin antamisesta. Ei hommaan rupeaminen teiltä vaadi kuin pari salikäyntiä ja mahdollisesti hiukan muutakin ulkonäön ja tapojen petrausta.
Ja ehkä vähän Tyyli Gurun opastusta.
Miksi ette, pojat hyvät, rupea itse prostituoiduiksi?
Raskasta ja huonosti arvostettua työtähän se on. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että jos työskentelisitte prosuina, niin siinä työssä teille maksettaisiin seksin antamisesta. Ei hommaan rupeaminen teiltä vaadi kuin pari salikäyntiä ja mahdollisesti hiukan muutakin ulkonäön ja tapojen petrausta.
Ja ehkä vähän Tyyli Gurun opastusta.
30. joulukuuta 2010
Puhu siitä!
Jotain hyvääkin kaikesta tästä assangeerauksesta sentään koituu. Ruotsissa on alettu keskustella seksin ja epäseksin rajoista:
HS 21.12.10: Assange-epäilyt nostattivat Ruotsissa keskustelun seksin rajoista
Loistava aloite!
Samasta aiheesta:
HS 21.12.10: Assange-epäilyt nostattivat Ruotsissa keskustelun seksin rajoista
(...)
Koljonen naputteli kysymyksen, joka liittyi Wikileaksin perustajaan Julian Assangeen. Sen ydin oli siinä, mitä oikein pitäisi ajatella loanheitosta, jota Assangea raiskauksesta syyttävät ruotsalaisnaiset ovat saaneet internetissä niskaansa.
Että miten tuntuikin niin mahdottomalta saada otetta Assange-jupakasta? Ja miksi esimerkiksi Englannissa näyttäisi olevan itsestään selvää, että kyse on jonkinlaisesta salaliitosta?
"Ruotsissa tapausta sentään pidetään sellaisena, että sille kuuluisi normaali oikeuskäsittely", Koljonen sanoo työhuoneellaan Tukholman Södermalmilla.
Koljonen ja kaverit pohdiskelivat twiiteissään, että Assangen tapauksessa mitä ilmeisimmin liikuttiin syvällä seksin harmaalla alueella. Jossain, mistä vaietaan – ja juuri vaikeneminen on yksi suurimmista ongelmista.
(...)
Loistava aloite!
Samasta aiheesta:
26. kesäkuuta 2010
Seksin perusongelma
Mietin tässä ystävääni Xynthiaa (nimi muutettu) ja hänen pientä tytärtään, Virmeliinaa (nimi muutettu). Virmeliinan synnytys oli aika vaikea. Xynthialle tuli siinä pusertaessaan eräs komplikaatio, en sano mikä. Nykysairaalassa se onneksi saatiin hoidettua täysin ongelmitta, ja nyt Xynthia tyttärineen on erinomaisessa kunnossa.
Mutta en voi olla ajattelematta, että jos eläisimme sata, kaksisataa, tuhat vuotta sitten, minun ystäväni olisi mitä todennäköisimmin kuollut. Nuori, kaunis, säteilevä ja nerokas ystäväni Xynthia olisi mennyt kaiken lihan tietä. Hänen olisi ollut jätettävä tämän valon maailma vain, koska hän oli ottanut työkseen uuden ihmisen tuomisen maailmaan. Eikä se olisi ollut mikään helppo, siisti kuolema.
Minua ärsyttää nykyinen tapa puhua heteroseksistä ihkukivana viihteenä, jonkinlaisena joogan ja lenkkeilyn välimaastossa olevana hyödyllisenä kuntoilumuotona. Siinä unohtuu kylmä totuus: Seksi on ihanaa ja hienoa, mutta ei se ole vain sitä. Seksi on myös vaarallista. Siihen voi kuolla.
Naisen kuolema seksin takia on ollut se tavallinen tarina, niin monet vuosisadat. Jokainen lisääntymiskykyinen nainen hyvin todennäköisesti joutui monet kerrat painimaan itsensä suuren Kuoleman kanssa.
Mieti. Millaista oli olla nainen joskus vuosisatoja sitten, aikoina ennen toimivaa ehkäisyä? Silloin jokainen nussinta oli riski. Se paljon kritisoitu juutalaiskristillinen seksikielteisyys on osaltaan johtunut tästä: naiselle seksi ja kuolema ovat tosi yhtälö. Raskaaksi tulemisella saattoi olla hirvittävät seuraukset. (Vai mitä luulit? Että seksikielteisyys, tyhmät tabut, olisivat jotenkin itsestään syntynyt ilmiö? Että jotkut ihmiset vain eivät satu pitämään kivasta?)
Tietysti naiset ovat aina myös halunneet tulla raskaaksi! Tietysti lisääntyminen on alun perinkin seksin peruspointti. Tietysti lasten tekeminen on elävä ihme. Tietysti hedelmällisyyteen vaikuttavat monet asiat, ei se ole niin yksi yhteen, ei nainen voi joka hetki tulla raskaaksi. Jotkut eivät voi ollenkaan, ja sekin voi olla tragedia. Mutta silti, seksin pohjalla on aina tämä ongelma: miehille yhdynnästä koituu vähemmän seurauksia kuin naiselle.
Uskon, että hyvin suuri osa naisten nykyisestäkin seksihaluttomuudesta lähtee juuri tästä, siitä, ettei naisten ja miesten työn luontaista epäsuhtaa tunnusteta. Empaattisimmallekin miehelle hetskuyhdyntä on helpompi keissi kuin naiselle: (cis-)miehelle ei voi ikinä käydä niin, että hänen ruumiissaan alkaisi seksin seurauksena kasvaa uusi ihminen. Hän ei koskaan joudu käymään sitä taistelua. Hän on turvassa, vapaa.
(Eihän synnytyskuolleisuus tietenkään ole miehillekään ollut mikään helppo asia! On hirveää katsoa vierestä toisen koettelemusta. Ehkä siksi miesväki on ollut taipuvaista sytyttämään turhia sotia: Jos naisesi kuolee synnyttäessään sinun siittämääsi lasta, se ei sinänsä ole sinun vikasi, mutta survivor's guiltisi täytyy olla mittava.
Ei se ole miesten vika - ei se ole kenenkään vika. Mutta se on tosiasia. Ihmiskunnalla on aina tämä sama perusjako: ne, jotka synnyttävät, ja ne, jotka ovat siitä vapaat. Tämä on toki sama jako kuin tämä, kolikon toinen puoli: on olemassa ne jotka saavat tehdä lapset, ja ne, jotka eivät milloinkaan voi saada tehdä lapsia. Mutta puhutaan siitä toiste.)
Kyllä, seksi on myös iloinen asia. Minusta naisten todellakin on otettava seksuaalisuutensa haltuunsa. Naisille tarvitaan parempaa pornoa ja aika helvetin nopeasti. Alastomia, paljaita miehiä, suloista miehen komeutta, lihaa kuvitelmille. Tarvitsemme parempia ehkäisyvälineitä, oikeudenmukaisempaa työnjakoa silläkin saralla.
Mutta kuoleman varjo, tämä seksin perustotuus, tämä pohjimmainen epäsuhta, on myös muistettava. Se on otettava huomioon.
Siksi helposti saatavilla olevat ehkäisyvälineet ja abortti ovat meidän modernin vapautemme kulmakivet, vielä nytkin. Seksin suhteen on sama kuin ruuan: Vaikka me elämme täällä supermarkettien maassa, älä luule, että me ihmiskunta olisimme jotenkin lopullisesti voittaneet nälän tai janon. Olemme vain parin askeleen päässä nälästä ja kivusta.
EDIT 27.6.10, sanamuotoja muutettu
Samasta aiheesta:
Mutta en voi olla ajattelematta, että jos eläisimme sata, kaksisataa, tuhat vuotta sitten, minun ystäväni olisi mitä todennäköisimmin kuollut. Nuori, kaunis, säteilevä ja nerokas ystäväni Xynthia olisi mennyt kaiken lihan tietä. Hänen olisi ollut jätettävä tämän valon maailma vain, koska hän oli ottanut työkseen uuden ihmisen tuomisen maailmaan. Eikä se olisi ollut mikään helppo, siisti kuolema.
Minua ärsyttää nykyinen tapa puhua heteroseksistä ihkukivana viihteenä, jonkinlaisena joogan ja lenkkeilyn välimaastossa olevana hyödyllisenä kuntoilumuotona. Siinä unohtuu kylmä totuus: Seksi on ihanaa ja hienoa, mutta ei se ole vain sitä. Seksi on myös vaarallista. Siihen voi kuolla.
Naisen kuolema seksin takia on ollut se tavallinen tarina, niin monet vuosisadat. Jokainen lisääntymiskykyinen nainen hyvin todennäköisesti joutui monet kerrat painimaan itsensä suuren Kuoleman kanssa.
Mieti. Millaista oli olla nainen joskus vuosisatoja sitten, aikoina ennen toimivaa ehkäisyä? Silloin jokainen nussinta oli riski. Se paljon kritisoitu juutalaiskristillinen seksikielteisyys on osaltaan johtunut tästä: naiselle seksi ja kuolema ovat tosi yhtälö. Raskaaksi tulemisella saattoi olla hirvittävät seuraukset. (Vai mitä luulit? Että seksikielteisyys, tyhmät tabut, olisivat jotenkin itsestään syntynyt ilmiö? Että jotkut ihmiset vain eivät satu pitämään kivasta?)
Tietysti naiset ovat aina myös halunneet tulla raskaaksi! Tietysti lisääntyminen on alun perinkin seksin peruspointti. Tietysti lasten tekeminen on elävä ihme. Tietysti hedelmällisyyteen vaikuttavat monet asiat, ei se ole niin yksi yhteen, ei nainen voi joka hetki tulla raskaaksi. Jotkut eivät voi ollenkaan, ja sekin voi olla tragedia. Mutta silti, seksin pohjalla on aina tämä ongelma: miehille yhdynnästä koituu vähemmän seurauksia kuin naiselle.
Uskon, että hyvin suuri osa naisten nykyisestäkin seksihaluttomuudesta lähtee juuri tästä, siitä, ettei naisten ja miesten työn luontaista epäsuhtaa tunnusteta. Empaattisimmallekin miehelle hetskuyhdyntä on helpompi keissi kuin naiselle: (cis-)miehelle ei voi ikinä käydä niin, että hänen ruumiissaan alkaisi seksin seurauksena kasvaa uusi ihminen. Hän ei koskaan joudu käymään sitä taistelua. Hän on turvassa, vapaa.
(Eihän synnytyskuolleisuus tietenkään ole miehillekään ollut mikään helppo asia! On hirveää katsoa vierestä toisen koettelemusta. Ehkä siksi miesväki on ollut taipuvaista sytyttämään turhia sotia: Jos naisesi kuolee synnyttäessään sinun siittämääsi lasta, se ei sinänsä ole sinun vikasi, mutta survivor's guiltisi täytyy olla mittava.
Ei se ole miesten vika - ei se ole kenenkään vika. Mutta se on tosiasia. Ihmiskunnalla on aina tämä sama perusjako: ne, jotka synnyttävät, ja ne, jotka ovat siitä vapaat. Tämä on toki sama jako kuin tämä, kolikon toinen puoli: on olemassa ne jotka saavat tehdä lapset, ja ne, jotka eivät milloinkaan voi saada tehdä lapsia. Mutta puhutaan siitä toiste.)
Kyllä, seksi on myös iloinen asia. Minusta naisten todellakin on otettava seksuaalisuutensa haltuunsa. Naisille tarvitaan parempaa pornoa ja aika helvetin nopeasti. Alastomia, paljaita miehiä, suloista miehen komeutta, lihaa kuvitelmille. Tarvitsemme parempia ehkäisyvälineitä, oikeudenmukaisempaa työnjakoa silläkin saralla.
Mutta kuoleman varjo, tämä seksin perustotuus, tämä pohjimmainen epäsuhta, on myös muistettava. Se on otettava huomioon.
Siksi helposti saatavilla olevat ehkäisyvälineet ja abortti ovat meidän modernin vapautemme kulmakivet, vielä nytkin. Seksin suhteen on sama kuin ruuan: Vaikka me elämme täällä supermarkettien maassa, älä luule, että me ihmiskunta olisimme jotenkin lopullisesti voittaneet nälän tai janon. Olemme vain parin askeleen päässä nälästä ja kivusta.
EDIT 27.6.10, sanamuotoja muutettu
Samasta aiheesta:
17. toukokuuta 2010
Mies ja ääni
Taannoiseen ehkäisyvälinekirjoitukseeni liittyen:
BBC News: Scientists to test ultrasound as a male contraceptive
Minulla ei ole mitään oikeaa tietoa siitä, kuinka todennäköisesti ultraäänestä voitaisiin saada toimiva ehkäisyväline miehille. Mutta ainakin tuossa tutkimuksessa on mietitty vaihtoehtoja usein hankalalle hormonipohjaiselle ehkäisylle.
Hyvältä siis kuulostaa (niin sanoakseni).
(Via Feministing.)
BBC News: Scientists to test ultrasound as a male contraceptive
Based on early work, University of North Carolina experts believe a blast of ultrasound to the testes can safely stop sperm production for six months.
With a grant of $100,000 from the Bill & Melinda Gates Foundation they will push ahead with more clinical trials.
The researchers ultimately hope it could offer a new birth control option to couples throughout the world.
(...)
Minulla ei ole mitään oikeaa tietoa siitä, kuinka todennäköisesti ultraäänestä voitaisiin saada toimiva ehkäisyväline miehille. Mutta ainakin tuossa tutkimuksessa on mietitty vaihtoehtoja usein hankalalle hormonipohjaiselle ehkäisylle.
Hyvältä siis kuulostaa (niin sanoakseni).
(Via Feministing.)
9. toukokuuta 2010
Pi-pi-pilleri
Ihmiskunnan tärkeimmät keksinnöt ovat:
Kaikki muu pronssista puskutraktoriin on kivaa lisähupia, mukavaa luksusta.
Tänään on e-pillerin keksimisen 50. vuosipäivä! E-pilleri on siunaus ihmiskunnalle. Luulen, että joskus tuhannen vuoden päästä (jos ihmisen sivilisaatio vielä silloin on pystyssä) tulevaisuuden arkeologit jakavat ihmiskunnan historian kahteen pääjaksoon: aikaan ennen e-pilleriä ja aikaan e-pillerin jälkeen.
Seksin - ei, vaan ihmiskunnan! - perusongelma on nykyisin sama kuin se on aina ollut: vain naiset (tai laajemmin: ihmiset, joilla on toimiva naaraan synnytyselimistö) voivat tulla raskaaksi. Jokainen yhdyntäkerta merkitsee naiselle riskiä (tai mahdollisuutta) tulla raskaaksi. Raskaus, lapsen synnyttäminen ja perushoitaminen ovat tietenkin maailman tärkein työ, mutta samalla ne ovat todellinen taakka naiselle. Lapsentekeminen on vaarallista ja sitoo naisen voimat. On siis ensiarvoisen tärkeää, että naisella on kaikki valta päättää, koska ja miten mahdolliset lapsensa tekee. Tehokas ehkäisy, yhdessä vapaan aborttioikeuden toteutumisen kanssa, on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kulmakivi.
Näin siis tehokas ehkäisy antaa naisille samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin miehillekin. Ehkäisykeinoja on toki muitakin, mutta pilleri on erityisen helppo, halpa ja tehokas. Joten en siis missään tapauksessa tahdo halventaa tätä päivänsankaria.
Mutta sen sanon, että eikö niistä napeista nyt vittu vähitellen voitaisi kehitellä turvallisempia versioita? Ei se pillerien napsiminen, hyödyllisyydestään huolimatta, mitään ratkihauskaa puuhaa ole. On myös väärin, että kaiken muun lisääntymistyön ohessa myös ehkäisy on melkein kokonaan naisten vastuulla.
Feministe: Thinking Critically About the Pill
Miten olisi juhlapäivän kunniaksi näinkin radikaali idea: kehittäkää vaihteeksi hormoniehkäisy miehille.
Samasta aiheesta:
EDIT 13.5.2010
- tuli
- maanviljelys
- e-pilleri
Kaikki muu pronssista puskutraktoriin on kivaa lisähupia, mukavaa luksusta.
Tänään on e-pillerin keksimisen 50. vuosipäivä! E-pilleri on siunaus ihmiskunnalle. Luulen, että joskus tuhannen vuoden päästä (jos ihmisen sivilisaatio vielä silloin on pystyssä) tulevaisuuden arkeologit jakavat ihmiskunnan historian kahteen pääjaksoon: aikaan ennen e-pilleriä ja aikaan e-pillerin jälkeen.
Seksin - ei, vaan ihmiskunnan! - perusongelma on nykyisin sama kuin se on aina ollut: vain naiset (tai laajemmin: ihmiset, joilla on toimiva naaraan synnytyselimistö) voivat tulla raskaaksi. Jokainen yhdyntäkerta merkitsee naiselle riskiä (tai mahdollisuutta) tulla raskaaksi. Raskaus, lapsen synnyttäminen ja perushoitaminen ovat tietenkin maailman tärkein työ, mutta samalla ne ovat todellinen taakka naiselle. Lapsentekeminen on vaarallista ja sitoo naisen voimat. On siis ensiarvoisen tärkeää, että naisella on kaikki valta päättää, koska ja miten mahdolliset lapsensa tekee. Tehokas ehkäisy, yhdessä vapaan aborttioikeuden toteutumisen kanssa, on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kulmakivi.
Näin siis tehokas ehkäisy antaa naisille samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin miehillekin. Ehkäisykeinoja on toki muitakin, mutta pilleri on erityisen helppo, halpa ja tehokas. Joten en siis missään tapauksessa tahdo halventaa tätä päivänsankaria.
Mutta sen sanon, että eikö niistä napeista nyt vittu vähitellen voitaisi kehitellä turvallisempia versioita? Ei se pillerien napsiminen, hyödyllisyydestään huolimatta, mitään ratkihauskaa puuhaa ole. On myös väärin, että kaiken muun lisääntymistyön ohessa myös ehkäisy on melkein kokonaan naisten vastuulla.
Feministe: Thinking Critically About the Pill
Miten olisi juhlapäivän kunniaksi näinkin radikaali idea: kehittäkää vaihteeksi hormoniehkäisy miehille.
Samasta aiheesta:
- Feministing: Ask Professor Foxy: I Don't Like Hormonal Birth Control, What Are My Options?
- Wikipedia: Ehkäisypilleri
- Ms. Blog: Saving Mothers’ Lives
- MTV3: Miesten ehkäisypilleri ei ota syntyäkseen
EDIT 13.5.2010
11. maaliskuuta 2010
Napakymppiä savannilla
Lisää populaarista evoteemasta! Käärmeiden Echidne ruotii kirjoituksessaan sitä ikuisuusaihetta, että miehet valitsisivat kumppaninsa vain "kauneuden" perusteella, naiset taas miehensä vain tämän "resurssien", so. rikkauden, perusteella:
Echidne of the Snakes: Echidne reads Wikipedia. On what makes us hawt
Minusta Echidnen oivallus on erinomainen: eihän ihmiskunnalla jollain hiibaisella muinaissavannilla ollut mitään erityisiä "resursseja". Suuret, perittävät omaisuudet tulivat vasta paljon myöhemmin, maanviljelyksen keksimisen myötä. Esiäitiemme ja -isiemme selviytymispotentiaali oli siis ensisijaisesti heidän ruumiissaan ja älyssään.
Toki ulkonäölläkin on ollut väliä, sillä kyllähän sekin omalta osaltaan heijastelee kantajansa selviytymis- ja lisääntymiskykyä. Voimakkuus ja terveys on yksinkertaisesti kaunista. Kyllä hauras heroiiniprinsessa tai -prinssikin voi olla kaunis ja haluttava, mutta tosiasia on, että jäntevät jäsenet ja terveyttä hohtava iho eivät koskaan ole menneet pois muodista, ei naisilta eikä miehiltä.
Näin siis Muinaisina Aikoina™ naisen kannatti pyrkiä hankkimaan puolisokseen (Huom! Havainnollisuuden vuoksi nykyihmisten ikiin suhteutettuna, ei kirjaimellisesti otettavaksi. Ihmisen elinaikahan on joinain ajanjaksoina ollut huomattavasti lyhempi kuin nyt.) esimerkiksi 25-45 -vuotias mies: Sen verran vanha, että hänellä on jo aivot päässä, mutta kuitenkin yhä sen verran vahva ja skarppi, että hän voi suojella perhettään ja auttaa naista ruuanhankinnassa. Miehessä komeus ja hyvä ulkonäköhän on nimenomaan lihasten vahvuutta. Se on säilynyt tähän päivään asti.
Miehen taas kannatti pyrkiä liittoon ehkä 16-36 -vuotiaan vahvarakenteisen naisen kanssa. Hyvä ratkaisu saattoi olla kosiskella sellaista naista, jolla jo oli lapsi tai pari: sellainen nainen oli todennäköisesti hedelmällinen, ja ilmeisesti kyllin voimakas kestääkseen synnytyksen rasitukset.
Miehessä erityisen seksikästä on myös hyvä luonne (ainakin naista kohtaan) ja auttamisalttius. Tiedättekö, mikä on heteronaiselle seksikkyyden huippu? Se on nuori, komea isä, joka kantaa vauvaa kantoliinassa. Kun sellainen mies kulkee kadulla, hetskunainen kuin hetskunainen tuijottaa.
Ainakin joillekin hetskumiehille sen kantoliinakundin vastine taitaa muuten olla kaunis nainen, joka hipelöi isoja aseita. Paitsi että siinä on varmaan tätä tämmöistä fallista henkeä, ehkä miestä sykähdyttää myös se, että nainen (ainakin kuvassa) on nimenomaan toimintasankari - selkeästi loistava pentujensa suojelija.
Ruumis tietää. Ruumis muistaa.
Samasta aiheesta:
Echidne of the Snakes: Echidne reads Wikipedia. On what makes us hawt
Yet the actual state of evolutionary psychology research (and that in related fields) is much more complicated. The things that make men attractive to women, on average, certainly include things such as good health, but they also include kindness, hands-on help with children and the willingness to stick around. These are resources in one sense of the word, true, but they are not what the anonymous writer refers to when he/she talks about "accruing resources and protecting." He has in mind the usual idea of Man The Dominant Benefactor And Protector.
Yet, as Buller's book discusses**, that is not at all the only theory that could be forwarded. Since women, on average, still have less access to resources on their own they may choose men with resources today (if they do which is a big if) simply because of the unequal income distribution. As our distant ancestors lived in small nomadic groups it's not unlikely that the distribution of resources was more egalitarian. After all, what can you carry with you?
It seems to me that a person's resources in those days would have been almost totally embodied in that person. Thus, a man would have chosen a healthy and strong woman not only because such a woman is more likely to have children but also because she is more likely to survive the births and more likely to work hard for many years. That increases the chances that the children will survive to grow up and pass on his genes, because it will increase the resources available for him.
Likewise, a prehistoric woman would have preferred men who are healthy, strong and fertile. Such men were more likely to be able to work harder and stay around to help with the children and that protection business.
Minusta Echidnen oivallus on erinomainen: eihän ihmiskunnalla jollain hiibaisella muinaissavannilla ollut mitään erityisiä "resursseja". Suuret, perittävät omaisuudet tulivat vasta paljon myöhemmin, maanviljelyksen keksimisen myötä. Esiäitiemme ja -isiemme selviytymispotentiaali oli siis ensisijaisesti heidän ruumiissaan ja älyssään.
Toki ulkonäölläkin on ollut väliä, sillä kyllähän sekin omalta osaltaan heijastelee kantajansa selviytymis- ja lisääntymiskykyä. Voimakkuus ja terveys on yksinkertaisesti kaunista. Kyllä hauras heroiiniprinsessa tai -prinssikin voi olla kaunis ja haluttava, mutta tosiasia on, että jäntevät jäsenet ja terveyttä hohtava iho eivät koskaan ole menneet pois muodista, ei naisilta eikä miehiltä.
Näin siis Muinaisina Aikoina™ naisen kannatti pyrkiä hankkimaan puolisokseen (Huom! Havainnollisuuden vuoksi nykyihmisten ikiin suhteutettuna, ei kirjaimellisesti otettavaksi. Ihmisen elinaikahan on joinain ajanjaksoina ollut huomattavasti lyhempi kuin nyt.) esimerkiksi 25-45 -vuotias mies: Sen verran vanha, että hänellä on jo aivot päässä, mutta kuitenkin yhä sen verran vahva ja skarppi, että hän voi suojella perhettään ja auttaa naista ruuanhankinnassa. Miehessä komeus ja hyvä ulkonäköhän on nimenomaan lihasten vahvuutta. Se on säilynyt tähän päivään asti.
Miehen taas kannatti pyrkiä liittoon ehkä 16-36 -vuotiaan vahvarakenteisen naisen kanssa. Hyvä ratkaisu saattoi olla kosiskella sellaista naista, jolla jo oli lapsi tai pari: sellainen nainen oli todennäköisesti hedelmällinen, ja ilmeisesti kyllin voimakas kestääkseen synnytyksen rasitukset.
Miehessä erityisen seksikästä on myös hyvä luonne (ainakin naista kohtaan) ja auttamisalttius. Tiedättekö, mikä on heteronaiselle seksikkyyden huippu? Se on nuori, komea isä, joka kantaa vauvaa kantoliinassa. Kun sellainen mies kulkee kadulla, hetskunainen kuin hetskunainen tuijottaa.
Ainakin joillekin hetskumiehille sen kantoliinakundin vastine taitaa muuten olla kaunis nainen, joka hipelöi isoja aseita. Paitsi että siinä on varmaan tätä tämmöistä fallista henkeä, ehkä miestä sykähdyttää myös se, että nainen (ainakin kuvassa) on nimenomaan toimintasankari - selkeästi loistava pentujensa suojelija.
Ruumis tietää. Ruumis muistaa.
Samasta aiheesta:
3. maaliskuuta 2010
Vuoroin vieraissa
Populaarin evoluutiopsykologian (tv:stä tuttu!) teeseissä on sellainen ominaisuus, että ne voi useimmiten aivan yhtä hyvin kääntää toisin päin. Esimerkiksi usein toitotettu "Miehen kannattaa naida mahdollisimman monen eri naisen kanssa, mutta naisen kannattaa sitoutua vain yhteen mieheen!" ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tai ainakaan asia ei ole noin simppeli.
Yleinen virhe maallikoiden evopsyka-ajattelussa on se, että henkilö olisi geneettisesti sitä "menestyneempi", mitä enemmän lapsia hän saisi hankittua. Mutta eihän meidän evolutionäärinen tehtävämme ole hankkia lapsia. Meidän tehtävämme on hankkia lastenlapsia. Siis meidän on hankittava lapsia ja sitten hoivattava ne niin vahvoiksi ja fiksuiksi, että ne pystyvät aikanaan itse omien lastensa vanhemmiksi. Vimmattu ympäriinsä kuksiminen ei edesauta jälkikasvun selviämistä. Resursseja tehokkaaseen kasvuun ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Näin siis miehen kannattaisi pettää, mutta vain vähän. Hänen kannattaisi sitoutua esimerkiksi kahteen vaimoon ja sen lisäksi pitää kahta satunnaista hoitoa: Vaimot tekisivät hänen kanssaan lapsia ja hän vaimoinen suojelisi ja hoitaisi nämä lapset aikuisiksi. Satunnainen huoraaminen taas olisi miehen jokerikortti: Liiton ulkopuoliset lapset syntyisivät, mutta mies ei tekisi omaa osaansa niiden hoidosta (siis miehen hoitoresurssit koituisivat liiton lasten eduksi). Liiton ulkopuolisten lasten kasvu aikuisuuteen olisi kyllä epätodennäköisempää, mutta kun horottelu ei sinänsä maksa miehelle mitään, kaikki aikuisiksi kasvaneet lapset olisivat vain bonusta.
Sen sijaan jos mies tekisi vaikka sata lasta sadan eri naisen kanssa, miehen olisi ensinnäkin oltava liikkuvaista sorttia. Muutoinhan ne sata lasta yhdellä paikkakunnalla vain kilpaisivat toistensa kanssa resursseista ja harvempi pääsisi jatkamaan sukuaan. Siis kaikki häviäisivät. Toisekseen, kellään miehellä, ehkä mahtavimpia lukuunottamatta, ei olisi mitään mahdollisuutta osallistua tai muuten järjestää kaikkien jälkeläistensä tehokasta hoivaa. (Useimmat historian miehet eivät tietenkään olleet mitään raharuhtinaita.)
Siis miehen kannattaa jakaa mulkkuaan, mutta vain vähän.
Nainen taas tekee lapsen hitaasti. Otollisimmissakin olosuhteissa yksi nainen voisi tehdä ehkä kymmenen sellaista lasta, joista myöhemmin olisi suvun jatkajiksi. Käytännössä menestyneitä lapsia on vain muutama. Näin siis naisen kannattaa pääsääntöisesti olla yhden miehen kanssa kerrallaan, ja pettää miestään korkeintaan kolmen muun miehen kanssa.
Näin siksi, että naisella ei ole varaa olla pettämättä. Hänelle lapsentekeminen on niin suuri kustannus, ettei nainen voi (niin sanotusti) panna kaikkia munia samaan koriin. Jos hyviä geenejä tulee vastaan, ne kannattaa heti panna hyötykäyttöön. Optimaalista siis olisi tehdä pari lasta hyvägeenisen vakimiehen kanssa, ja tehdä kaksi-kolme muuta ihan toisen miehen kanssa (mutta jatkaa silti samaan aikaan liittoa sen puolison kanssa). Näin nainen saa geenivaihtelun edut ja vakisuhteen resurssienjaon.
Siis naisen kannattaa ottaa mulkkua, mutta valikoiden.
(Ja ei: en oikeasti kehota ketään pettämään. En ole mikään Leelian lepotuoli, mutta sen sataprosenttisen varman vinkin voin antaa, että pettäminen tuhoaa suhteesi. Kuten itsekin hyvin tiedät. Älä nussi vieraita. Jos haluat avoimen suhteen, sovi partnerisi kanssa avoimesta suhteesta.)
Samasta aiheesta:
Omia kirjoituksiani:
Yleinen virhe maallikoiden evopsyka-ajattelussa on se, että henkilö olisi geneettisesti sitä "menestyneempi", mitä enemmän lapsia hän saisi hankittua. Mutta eihän meidän evolutionäärinen tehtävämme ole hankkia lapsia. Meidän tehtävämme on hankkia lastenlapsia. Siis meidän on hankittava lapsia ja sitten hoivattava ne niin vahvoiksi ja fiksuiksi, että ne pystyvät aikanaan itse omien lastensa vanhemmiksi. Vimmattu ympäriinsä kuksiminen ei edesauta jälkikasvun selviämistä. Resursseja tehokkaaseen kasvuun ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Näin siis miehen kannattaisi pettää, mutta vain vähän. Hänen kannattaisi sitoutua esimerkiksi kahteen vaimoon ja sen lisäksi pitää kahta satunnaista hoitoa: Vaimot tekisivät hänen kanssaan lapsia ja hän vaimoinen suojelisi ja hoitaisi nämä lapset aikuisiksi. Satunnainen huoraaminen taas olisi miehen jokerikortti: Liiton ulkopuoliset lapset syntyisivät, mutta mies ei tekisi omaa osaansa niiden hoidosta (siis miehen hoitoresurssit koituisivat liiton lasten eduksi). Liiton ulkopuolisten lasten kasvu aikuisuuteen olisi kyllä epätodennäköisempää, mutta kun horottelu ei sinänsä maksa miehelle mitään, kaikki aikuisiksi kasvaneet lapset olisivat vain bonusta.
Sen sijaan jos mies tekisi vaikka sata lasta sadan eri naisen kanssa, miehen olisi ensinnäkin oltava liikkuvaista sorttia. Muutoinhan ne sata lasta yhdellä paikkakunnalla vain kilpaisivat toistensa kanssa resursseista ja harvempi pääsisi jatkamaan sukuaan. Siis kaikki häviäisivät. Toisekseen, kellään miehellä, ehkä mahtavimpia lukuunottamatta, ei olisi mitään mahdollisuutta osallistua tai muuten järjestää kaikkien jälkeläistensä tehokasta hoivaa. (Useimmat historian miehet eivät tietenkään olleet mitään raharuhtinaita.)
Siis miehen kannattaa jakaa mulkkuaan, mutta vain vähän.
Nainen taas tekee lapsen hitaasti. Otollisimmissakin olosuhteissa yksi nainen voisi tehdä ehkä kymmenen sellaista lasta, joista myöhemmin olisi suvun jatkajiksi. Käytännössä menestyneitä lapsia on vain muutama. Näin siis naisen kannattaa pääsääntöisesti olla yhden miehen kanssa kerrallaan, ja pettää miestään korkeintaan kolmen muun miehen kanssa.
Näin siksi, että naisella ei ole varaa olla pettämättä. Hänelle lapsentekeminen on niin suuri kustannus, ettei nainen voi (niin sanotusti) panna kaikkia munia samaan koriin. Jos hyviä geenejä tulee vastaan, ne kannattaa heti panna hyötykäyttöön. Optimaalista siis olisi tehdä pari lasta hyvägeenisen vakimiehen kanssa, ja tehdä kaksi-kolme muuta ihan toisen miehen kanssa (mutta jatkaa silti samaan aikaan liittoa sen puolison kanssa). Näin nainen saa geenivaihtelun edut ja vakisuhteen resurssienjaon.
Siis naisen kannattaa ottaa mulkkua, mutta valikoiden.
(Ja ei: en oikeasti kehota ketään pettämään. En ole mikään Leelian lepotuoli, mutta sen sataprosenttisen varman vinkin voin antaa, että pettäminen tuhoaa suhteesi. Kuten itsekin hyvin tiedät. Älä nussi vieraita. Jos haluat avoimen suhteen, sovi partnerisi kanssa avoimesta suhteesta.)
Samasta aiheesta:
- CPP: "Framing" Science
- HS 28.2.10: Jaakko Lyytinen: Oy Perhe Ab
- Elizabeth Landau: Liberalism, atheism, male sexual exclusivity linked to IQ
Omia kirjoituksiani:
4. lokakuuta 2009
23. syyskuuta 2009
Ei nyt aleta hiuksia halkomaan
RFSUlla on uusi kampanja: Tuunataan majava!
Hauska idea. Ilmeisesti kuitenkin alapään karvoituksen "siistiminen" on vain naisten työ? Komeammalle sukupuolelle ei löytynyt vastaavaa opastetta.
Hyi, hyi, RFSU. Nyt eletään sentään jo 2000-lukua. Antakaa meille myös pallinsiistimisohjeet! "Tämän pesugeelin jälkeen karvoituksesi on puhdas ja tuoksuu niin hyvältä..."
Naisten (ja miesten) on luonnollista haluta muokata ulkonäköään kunkin ajan seksistandardien mukaiseksi. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan kylkiluita ei murskata. Mutta on väärin, että kaunistautumisen taakka lankeaa vain naisten kannettavaksi.
Tasapuolisuus: "Jättää iholle miellyttävän ja luonnollisen tunteen."
Samasta aiheesta (karvan verran):
Hauska idea. Ilmeisesti kuitenkin alapään karvoituksen "siistiminen" on vain naisten työ? Komeammalle sukupuolelle ei löytynyt vastaavaa opastetta.
Hyi, hyi, RFSU. Nyt eletään sentään jo 2000-lukua. Antakaa meille myös pallinsiistimisohjeet! "Tämän pesugeelin jälkeen karvoituksesi on puhdas ja tuoksuu niin hyvältä..."
Naisten (ja miesten) on luonnollista haluta muokata ulkonäköään kunkin ajan seksistandardien mukaiseksi. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan kylkiluita ei murskata. Mutta on väärin, että kaunistautumisen taakka lankeaa vain naisten kannettavaksi.
Tasapuolisuus: "Jättää iholle miellyttävän ja luonnollisen tunteen."
Samasta aiheesta (karvan verran):
20. syyskuuta 2009
Valtion varoilla
Näin naapurissa:
IS 13.9.09: Valtio rahoitti pornoleffan
Hieno uutinen! Elokuvataiteen säätiö, milloinkas Suomeen saadaan sama? Tai no, taiteen ja taiteen. Enemmän kai tuo menee viihteen tai KELAn piikkiin. Mutta nami nam.
(Muskelotille kiitos linkistä!)
Samasta aiheesta:
IS 13.9.09: Valtio rahoitti pornoleffan
Ruotsissa feminismi otti taas askeleen eteenpäin, kun verovaroilla rahoitettu naisten pornoleffa sai ensi-iltansa Tukholmassa.
Dirty Diaries -niminen leffa koostuu 12 lyhyestä pornokohtauksesta. Elokuva kuvaa naisten seksuaalisia fantasioita.
Sen ohjaaja Mia Engberg sai leffaansa varten puoli miljoonaa kruunua, eli 48 000 euroa valtion tukea Ruotsin elokuvainstituutilta.
- Pornoa ovat aina tehneet miehet miehille, perusteli Engberg naisten oman pornoleffan tarvetta.
- Tätä elokuvaa ei ole tehty miesyleisön miellyttämiseksi, eikä rahan tekemisen vuoksi.
Engbergin mielestä hänen pornoelokuvansa feministisyys tulee siitä, että elokuva näyttää naisen seksuaalisuutta luonnollisella tavalla poisulkien sellaiset perinteisen pornon kaavat, joissa nainen on vain objekti.
Hieno uutinen! Elokuvataiteen säätiö, milloinkas Suomeen saadaan sama? Tai no, taiteen ja taiteen. Enemmän kai tuo menee viihteen tai KELAn piikkiin. Mutta nami nam.
(Muskelotille kiitos linkistä!)
Samasta aiheesta:
8. syyskuuta 2009
Silmäkarkkialtistus
Muskelotti kirjoitti taannoin asiaa aikakauslehtien käsitellyistä kuvista:
Jäin erityisesti miettimään tuota Trendi-lehden jutun siteerausta toiston merkityksestä. Noinhan se juuri on. Usein nähtyinä posliini-iho, megatissit ja hypermuna saavat kaikki tavalliset kropat vaikuttamaan vähäpätöisiltä, tylsiltä, jopa luonnottomilta(!).
Tässä anekdootti omasta elämästäni:
Kuten sanottu, minusta on mukava katsella (myös) lihasmiehiä. Heitä ei ole ihan helppo löytää, esimerkiksi kätevästi minulle tarkoitetun pornolehden muotoon pakattuina. Kerron joskus myöhemmin tarkemmin näistä harharetkistäni käyttökelpoisen eroottisen materiaalin löytämiseksi. Tällä kertaa riittäköön se tieto, että muun muassa vapaapainin kohdalla tärppäsi viimein. Kyllä vain, vapaapainin. Vieläpä amerikkalaisen vapaapainin.
Vapaapainihan on aivan älytöntä. Se ei ole urheilua nähnytkään ja sen juonet ovat sekä loukkaavia että typeriä. Mutta se on ainoa laji uimahyppyjen lisäksi, jossa miehillä on vähemmän päällään kuin naisilla. Kuolasin siis Batistaa aikani.
No, ajan myötä kaipasin kovempaa kamaa. En ole itse mikään bodari, mutta olen kiinnostunut fitnessistä ja luen mielelläni naisille suunnattuja kuntoilulehtiä. Luontaisesti päätin sitten vilkaista myös miesten bodauslehtiä.
Huh! Liika on liikaa. Nämä ukot olivat jo rumia. He ovat laatikkomiehiä, yhtä leveitä kuin pitkiä. Mikäs siinä jos joku tykkää (ja varsinkin, jos he itse tykkäävät), mutta minä kipitin kiireesti pois aikaisempiin viehtymyksiini.
Jutun vitsi on tässä: kun olin palannut pois kivilihan maailmasta, vapaapainijat näyttivät minusta heiveröisiltä.
Tämä on aivan älytöntä! Jos olette koskaan katselleet vapaapainia (jos ette, en voi kieltää etteikö teillä olisi hyvä maku), tiedätte, millaisia kaappeja sen näyttelijät ovat. Tuommoisia ukkoja ei todellakaan tule lähi-Alepassa vastaan. Mutta niin he vain vähän aikaa näyttivät minusta laihoilta ja huonosti ravituilta.
Tarinan opetus? Toisto vaikuttaa. Tottumus on toinen luonto. Tarjolla olevat täysin luonnonvastaisetkin kuvat alkavat vaikuttaa standardeilta, kunhan niitä vain katselee tarpeeksi kauan.
Samasta aiheesta:
Vaikka tiedän, että kuvien mallit on useimmiten retusoitu näyttämään poikkeuksellisen hyviltä, jatkuva virheettömien vartaloiden ylitarjonta tuntuu turhauttavalta.
(...)
Trendi käsitteli heinäkuun numerossaan kovia ulkonäkövaatimuksia, kauneusleikkauksien yleistymistä ja retusoituja mainoskuvia:
“— median luomista fantasioista tulee tosielämän kauneusvaatimuksia, vaikka kaikki tietävät, että ne eivät ole todellisia. Salaisuus on toisto. Kuvat välähtävät silmiin yhä uudelleen, kunnes ne alkavat näyttää tavallisilta ja kaikki tavallinen taas oudolta tai vajaalta. —”
Nyt ilmiön vaikutuksia on kunnolla herätty pohtimaan.
Jäin erityisesti miettimään tuota Trendi-lehden jutun siteerausta toiston merkityksestä. Noinhan se juuri on. Usein nähtyinä posliini-iho, megatissit ja hypermuna saavat kaikki tavalliset kropat vaikuttamaan vähäpätöisiltä, tylsiltä, jopa luonnottomilta(!).
Tässä anekdootti omasta elämästäni:
Kuten sanottu, minusta on mukava katsella (myös) lihasmiehiä. Heitä ei ole ihan helppo löytää, esimerkiksi kätevästi minulle tarkoitetun pornolehden muotoon pakattuina. Kerron joskus myöhemmin tarkemmin näistä harharetkistäni käyttökelpoisen eroottisen materiaalin löytämiseksi. Tällä kertaa riittäköön se tieto, että muun muassa vapaapainin kohdalla tärppäsi viimein. Kyllä vain, vapaapainin. Vieläpä amerikkalaisen vapaapainin.
Vapaapainihan on aivan älytöntä. Se ei ole urheilua nähnytkään ja sen juonet ovat sekä loukkaavia että typeriä. Mutta se on ainoa laji uimahyppyjen lisäksi, jossa miehillä on vähemmän päällään kuin naisilla. Kuolasin siis Batistaa aikani.
No, ajan myötä kaipasin kovempaa kamaa. En ole itse mikään bodari, mutta olen kiinnostunut fitnessistä ja luen mielelläni naisille suunnattuja kuntoilulehtiä. Luontaisesti päätin sitten vilkaista myös miesten bodauslehtiä.
Huh! Liika on liikaa. Nämä ukot olivat jo rumia. He ovat laatikkomiehiä, yhtä leveitä kuin pitkiä. Mikäs siinä jos joku tykkää (ja varsinkin, jos he itse tykkäävät), mutta minä kipitin kiireesti pois aikaisempiin viehtymyksiini.
Jutun vitsi on tässä: kun olin palannut pois kivilihan maailmasta, vapaapainijat näyttivät minusta heiveröisiltä.
Tämä on aivan älytöntä! Jos olette koskaan katselleet vapaapainia (jos ette, en voi kieltää etteikö teillä olisi hyvä maku), tiedätte, millaisia kaappeja sen näyttelijät ovat. Tuommoisia ukkoja ei todellakaan tule lähi-Alepassa vastaan. Mutta niin he vain vähän aikaa näyttivät minusta laihoilta ja huonosti ravituilta.
Tarinan opetus? Toisto vaikuttaa. Tottumus on toinen luonto. Tarjolla olevat täysin luonnonvastaisetkin kuvat alkavat vaikuttaa standardeilta, kunhan niitä vain katselee tarpeeksi kauan.
Samasta aiheesta:
- Muskelotti: Lisää täydellisistä vartaloista
- Photoshop Disasters: Oho, mihinkäs se napa unohtui?
- Carnal Nation: Naked Before the Camera Again: Male Nude Modeling
30. elokuuta 2009
Piiskat, ketjut ja vyöt
Kysykääpä minulta: "Myytinmurtaja, voiko nainen olla feministi, jos tykkää seksissä saada mieheltä piiskaa pepulleen?"
Minä vastaan: "Tottakai voi, senkin höpönassu. Älä häiritse minua joutavuuksilla, kun lasken käsirautakokoelmaani."
Masokistiset seksifantasiat eivät ole missään ristiriidassa feminismin kanssa. Miksi olisivat?
Aika omituista olisi, jos naisille seksissä sälytetty kaksinaismoraali (tiivistettynä: jos olet nainen, olet huora ja sinut saa hakata, jos olet mies pääset aina kuin koira vanhasta veräjästä) ei mitenkään vaikuttaisi seksikuvitelmiisi.
Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka, emmekä me kasva tyhjiössä. Me naiset olemme sorrettu yhteiskuntaluokka. Vallassa oleva luokka, miehet, kontrolloivat meitä väkivallalla. Sen väkivallan uhka on ilmassa aina, niin kuin raskas ilmanpaine ukkosmyrskyn alla. Jos olet älykäs ja herkkä, et voi olla tuntematta sitä. Olet tuntenut sen lapsuudestasi saakka. Jotta voisit nauttia seksistä - vittu, elämästä! - niin kuin oikeutesi on, sinun on reagoitava tuohon epäoikeudenmukaisuuteen jollain tavalla.
Alistuvuus seksissä on yksi empaattisen, luovan ja rohkean ihmisen monista tavoista käsitellä tätä seksin turhaa ristiriitaa. Jos olet masokismiin päin kallellasi, voit erotisoida sen, että koko maailman syntitaakka on kasattu sinun sukupuolesi niskoille. Lisäksi voit kuvitelmissasi täysin hallita kiusaajiasi. Voit kuvitella heidät millaisiksi vain. Voit komentaa heitä ruoskimaan sinua oman tahtosi mukaan. Tärkeää on myös se, että kun käytät heitä - niin kuin ruma läski keski-ikäinen setä thaimaalaista teiniä - sinun ei tarvitse myöntää, että käytät. Naisen on oltava hyvä, ja virallisestihan vain pahat hirviöpsykopaatit käyttävät muita ihmisiä (vaikka vain kuviteltujakin) omien mielihalujensa tyydyttämiseen. Sankari alistuu, sankaria kidutetaan. Hyvä ihminen häpäistään.
(Merkittävin ero naisten ja miesten välillä tässä yhteiskunnassa on tosin se, että kun nainen uhrautuu, kärsii ja joutuu kidutetuksi, häntä ei kukaan kutsu Jeesukseksi. Jeesus oli subeista suurin. Jos hänellä olisi ollut seksifantasioita, ne olisivat koostuneet siitä, että ylipappi Kaifas ja parit raamikkaat legioonalaiset piiskavat hänen piukkaa pyllyään roskaväen naureskellessa.)
En tiedä, olisiko masokismi täydellisessä maailmassakin joillekin ihmisille tyypillistä. En tunne bdsm:n teoriaa (jos sitä on), eikä se suuremmin kiinnosta minua. Mutta luulen, että alistuvaisuus voi hyvinkin olla yksi ihmisen luontaisista seksireaktioista.
Jokainen meistä kaipaa joskus paluuta äidin helmoihin. ("Äiti" voi tässä tietenkin olla lihaksekas, kaksimetrinen nahkanatsi/amatsoni.) Joskus tekee hyvää olla jonkun itseään vahvemman käsissä komennettavana, käskettävänä, hoivattavana. Jos sinut kuvitelmissasi esimerkiksi piestään nöyryyttävästi koko hovin katsellessa, sinä olet huomion päätähti. Kaikki pahikset näkevät hirveästi vaivaa vuoksesi, vain sinun nujertamiseksesi. Se tekee egolle eetvarttia. Yleensähän kiltti, hyvin kasvatettu aikuinen osaa antaa muillekin tilaa loistaa. Kuvitelmissa ei tarvitse, tärkeä olet vain sinä.
(Siksi monet naiset käyvät mielellään kampaajien luona pesettämässä hiuksensa. Kun kampaaja kontrolloi tilannetta täysin, asiakas voi vain keskittyä nauttimaan. Asiakas voi tietenkin milloin tahansa katkaista tilanteen.)
Jos naisten vuosituhantisen sorron pahan jännitteen pystyy ottamaan sellaisenaan hyötykäyttöön, on voittanut. Se on luovuutta. Sitähän kaikki taide on, tunteen – myös voiman ja pelon - kanavoimista. Maailma yleensä ja miesten ja naisten suhde erityisesti on niin rikki ja paskaiseksi pilattu, että jos nainen vaan saa jostain kuvitelmastaan hyvän seksityydytyksen, niin se kaikki on feminististä voittoa. Jos et oikeasti vahingoita ketään tai kiusaa lapsia, niin kaikki on kotiinpäin.
Paskassa voi kasvattaa ruusuja.
Lähetä liippaavia:
Minä vastaan: "Tottakai voi, senkin höpönassu. Älä häiritse minua joutavuuksilla, kun lasken käsirautakokoelmaani."
Masokistiset seksifantasiat eivät ole missään ristiriidassa feminismin kanssa. Miksi olisivat?
Aika omituista olisi, jos naisille seksissä sälytetty kaksinaismoraali (tiivistettynä: jos olet nainen, olet huora ja sinut saa hakata, jos olet mies pääset aina kuin koira vanhasta veräjästä) ei mitenkään vaikuttaisi seksikuvitelmiisi.
Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka, emmekä me kasva tyhjiössä. Me naiset olemme sorrettu yhteiskuntaluokka. Vallassa oleva luokka, miehet, kontrolloivat meitä väkivallalla. Sen väkivallan uhka on ilmassa aina, niin kuin raskas ilmanpaine ukkosmyrskyn alla. Jos olet älykäs ja herkkä, et voi olla tuntematta sitä. Olet tuntenut sen lapsuudestasi saakka. Jotta voisit nauttia seksistä - vittu, elämästä! - niin kuin oikeutesi on, sinun on reagoitava tuohon epäoikeudenmukaisuuteen jollain tavalla.
Alistuvuus seksissä on yksi empaattisen, luovan ja rohkean ihmisen monista tavoista käsitellä tätä seksin turhaa ristiriitaa. Jos olet masokismiin päin kallellasi, voit erotisoida sen, että koko maailman syntitaakka on kasattu sinun sukupuolesi niskoille. Lisäksi voit kuvitelmissasi täysin hallita kiusaajiasi. Voit kuvitella heidät millaisiksi vain. Voit komentaa heitä ruoskimaan sinua oman tahtosi mukaan. Tärkeää on myös se, että kun käytät heitä - niin kuin ruma läski keski-ikäinen setä thaimaalaista teiniä - sinun ei tarvitse myöntää, että käytät. Naisen on oltava hyvä, ja virallisestihan vain pahat hirviöpsykopaatit käyttävät muita ihmisiä (vaikka vain kuviteltujakin) omien mielihalujensa tyydyttämiseen. Sankari alistuu, sankaria kidutetaan. Hyvä ihminen häpäistään.
(Merkittävin ero naisten ja miesten välillä tässä yhteiskunnassa on tosin se, että kun nainen uhrautuu, kärsii ja joutuu kidutetuksi, häntä ei kukaan kutsu Jeesukseksi. Jeesus oli subeista suurin. Jos hänellä olisi ollut seksifantasioita, ne olisivat koostuneet siitä, että ylipappi Kaifas ja parit raamikkaat legioonalaiset piiskavat hänen piukkaa pyllyään roskaväen naureskellessa.)
En tiedä, olisiko masokismi täydellisessä maailmassakin joillekin ihmisille tyypillistä. En tunne bdsm:n teoriaa (jos sitä on), eikä se suuremmin kiinnosta minua. Mutta luulen, että alistuvaisuus voi hyvinkin olla yksi ihmisen luontaisista seksireaktioista.
Jokainen meistä kaipaa joskus paluuta äidin helmoihin. ("Äiti" voi tässä tietenkin olla lihaksekas, kaksimetrinen nahkanatsi/amatsoni.) Joskus tekee hyvää olla jonkun itseään vahvemman käsissä komennettavana, käskettävänä, hoivattavana. Jos sinut kuvitelmissasi esimerkiksi piestään nöyryyttävästi koko hovin katsellessa, sinä olet huomion päätähti. Kaikki pahikset näkevät hirveästi vaivaa vuoksesi, vain sinun nujertamiseksesi. Se tekee egolle eetvarttia. Yleensähän kiltti, hyvin kasvatettu aikuinen osaa antaa muillekin tilaa loistaa. Kuvitelmissa ei tarvitse, tärkeä olet vain sinä.
(Siksi monet naiset käyvät mielellään kampaajien luona pesettämässä hiuksensa. Kun kampaaja kontrolloi tilannetta täysin, asiakas voi vain keskittyä nauttimaan. Asiakas voi tietenkin milloin tahansa katkaista tilanteen.)
Jos naisten vuosituhantisen sorron pahan jännitteen pystyy ottamaan sellaisenaan hyötykäyttöön, on voittanut. Se on luovuutta. Sitähän kaikki taide on, tunteen – myös voiman ja pelon - kanavoimista. Maailma yleensä ja miesten ja naisten suhde erityisesti on niin rikki ja paskaiseksi pilattu, että jos nainen vaan saa jostain kuvitelmastaan hyvän seksityydytyksen, niin se kaikki on feminististä voittoa. Jos et oikeasti vahingoita ketään tai kiusaa lapsia, niin kaikki on kotiinpäin.
Paskassa voi kasvattaa ruusuja.
Lähetä liippaavia:
- Bitchy Jones: My Hero
- Anna Kontula: Rakkaustarina (skrollaa alimpaan arkistoituun merkintään)
- Feministing: Ask Professor Foxy: Submissive Feminists?
26. elokuuta 2009
Pintaa pitkin
Seuraa kaksi järisyttävää henkilökohtaista paljastusta. Yksi, pidän pornosta ja vielä tarkemmin eroottisista kuvista. Kaksi - tiedättekö, en ihan oikeasti ole biseksuaali. Alastomien naisten näkeminen esimerkiksi elokuvissa ei ole minusta erityisen seksikästä. Katselisin paljon mieluummin komeita miehiä kelteisillään. Eikä vain mitä tahansa alastomia miehiä. Haluan nimenomaan näteiksi bodattuja, pornoistettuja miehiä.
Mutta he ovat harvinaisempia kuin yksisarvinen.
Kyllä!
Porno aiheuttaa parisuhdeongelmia, koska sitä ei tehdä naisille. Mies ei ole naisen seksiesine.
Heteromiesten pornossa tai muussa erotiikassa tyypillinen kuvio on Hugh Hefner –fantasia. Se menee niin, että hillittömän ruma tai vanha äijä nai kauniin nuoren tytön kanssa. Ymmärrän kyllä tuon kuvitelman alkujuuren. Sen on tarkoitus lohduttaa katsojaansa. Sellaista kohtausta katsoessaan tavallinen, ei erityisen hottis heteromies voi ajatella:
"No jos tuo vanha rumilus saa noin kaunista naista, sitten minullakin on mahiksia."
Korostan, ettei tuossa ruma mies/nätti nainen –fantasiassa sinänsä ole mitään vikaa. Mutta minulle, heteronaiselle, se on antiseksi itse. En kerta kaikkiaan tahdo nähdä jotain vanhaa setää naimassa kauniin nuoren naisblondin kanssa. En kiihotu siitä. Minusta on mukava katsoa komeita miehiä, heidän liikkeitään, ilmeitään ja vartaloitaan. Mutta miehet on kuin verhottu burkaan: heitä saa kuvata alasti vain taiteellisissa yhteydessä tai vitsiksi, ei koskaan naisen silmäkarkiksi.
Sillä on väliä, kuka on alasti ja kenelle. Jos olet heteromies, ajattele asia näin: Mitä, jos kaikki tarjolla oleva porno olisi sellaista, jossa joku vanha täti nussisi komeita nuoria miehiä? Kamera nuolisi miesten ihoa, keskittyisi heidän ilmeisiinsä ja urahduksiinsa. Jos mukana joskus olisikin nuorempia naisia, kamera olisi kuitenkin kohdistettu vain paneviin uroihin? Naisista näkyisi ehkä joku tissinkärki joskus.
Jos olisitkin enemmän hienostuneemman materiaalin perään, voisit mennä museoon tai kirjastoon. Mutta siitäkään ei olisi sinulle suurta iloa, sillä "erotiikan klassikot" koostuisivat vain miesten kropista. Ainoa ero pornoon olisi se, että "eroottisessa materiaalissa" miehet olisi piirretty taiteellisin liituviivoin.
Tekisikö gutaa?
Samasta aiheesta:
Mutta he ovat harvinaisempia kuin yksisarvinen.
Aaltopahvia kirjoitti taannoin:
Kun siis katson homo-ohjaajan elokuvaa, saan vain aavistuksen siitä, millainen maailma on miehille koko ajan. Nyt ymmärrän, miksi monet naiset suhtautuvat pornoon lähinnä vastentahtoisesti ja miksi monet miehet eivät ymmärrä heitä. Jos maailma olisi molemmille samanlainen, voitaisiin asiasta puhua vähemmän tunteellisesti. Mutta on vaikea tuntea oloaan täysin kotoisaksi, jos nelikymmenkiloisten silikonilla buustattujen 18-vuotiaiden katseleminen on aviomiehen pääasiallinen iltojen ratto. Kuka taas ei paheksu sitä kolmikymppistä konttorineitiä, joka etsii netistä barely legal beach boyseja? Tikkuinen on tie kauniin miehen luokse, sen vaan sanon.
(...)
Minä luulisin, että opitun häveliäisyyden ja nautinnon ilon kieltämisen lisäksi syy sille, miksi moni nainen ei hyväksy pornoa, ei johdu itse seksiaktin esittämisestä muodossa tai toisessa. Luulen, että syy on siinä, ettei pornoa ole suunnattu naisille. Olen joskus törmännyt naisille suunnattuun pornoon, ja suoraan sanottuna, pitkästyin kuoliaaksi. Sukkahousujen läpi kuvattu kevyt koskettelu luonnon keskellä ei vain kerta kaikkiaan ole sitä, mitä pornon pitäisi tarjota.
Kyllä!
Porno aiheuttaa parisuhdeongelmia, koska sitä ei tehdä naisille. Mies ei ole naisen seksiesine.
Heteromiesten pornossa tai muussa erotiikassa tyypillinen kuvio on Hugh Hefner –fantasia. Se menee niin, että hillittömän ruma tai vanha äijä nai kauniin nuoren tytön kanssa. Ymmärrän kyllä tuon kuvitelman alkujuuren. Sen on tarkoitus lohduttaa katsojaansa. Sellaista kohtausta katsoessaan tavallinen, ei erityisen hottis heteromies voi ajatella:
"No jos tuo vanha rumilus saa noin kaunista naista, sitten minullakin on mahiksia."
Korostan, ettei tuossa ruma mies/nätti nainen –fantasiassa sinänsä ole mitään vikaa. Mutta minulle, heteronaiselle, se on antiseksi itse. En kerta kaikkiaan tahdo nähdä jotain vanhaa setää naimassa kauniin nuoren naisblondin kanssa. En kiihotu siitä. Minusta on mukava katsoa komeita miehiä, heidän liikkeitään, ilmeitään ja vartaloitaan. Mutta miehet on kuin verhottu burkaan: heitä saa kuvata alasti vain taiteellisissa yhteydessä tai vitsiksi, ei koskaan naisen silmäkarkiksi.
Sillä on väliä, kuka on alasti ja kenelle. Jos olet heteromies, ajattele asia näin: Mitä, jos kaikki tarjolla oleva porno olisi sellaista, jossa joku vanha täti nussisi komeita nuoria miehiä? Kamera nuolisi miesten ihoa, keskittyisi heidän ilmeisiinsä ja urahduksiinsa. Jos mukana joskus olisikin nuorempia naisia, kamera olisi kuitenkin kohdistettu vain paneviin uroihin? Naisista näkyisi ehkä joku tissinkärki joskus.
Jos olisitkin enemmän hienostuneemman materiaalin perään, voisit mennä museoon tai kirjastoon. Mutta siitäkään ei olisi sinulle suurta iloa, sillä "erotiikan klassikot" koostuisivat vain miesten kropista. Ainoa ero pornoon olisi se, että "eroottisessa materiaalissa" miehet olisi piirretty taiteellisin liituviivoin.
Tekisikö gutaa?
Samasta aiheesta:
- MM: Himon kohde
- MM: Heteropornoa, toivon mukaan
- The Female Gaze: Filament-lehden Livejournal-blogi (Huom. NotWorkSafe: Ei silmille hyppäävää kuvamateriaalia, mutta ei aiheensa puolesta ehkä sovellu työpaikoilla surffaamiseen. Tosin eipä taida tämä postaus muutenkaan.)
22. elokuuta 2009
Myyttiksen vinkit, osa 2: Gluteus Maximus
On ajanhukkaa huolehtia siitä, että takapuolesi muka olisi liian leveä. Makuja on tietysti monenlaisia ja monenmalliset vartalot ovat kauniita. Mutta noin keskimäärin - ei kuunaan ole tämän maailman valoa nähnyt se hetskumies, jonka sydäntä ja muita ruumiinosia ei leveä perse sykähdytä.
(Sama pätee isoihin tisseihinkin.)
Iso perse naisella on niin kuin leveät hartiat miehellä. Ja isot tissit ovat kuin miehen pituus. Ei mikään noista (paitsi pituus) ehkä ole kovin eleganttia, mutta eihän seksin kuulukaan olla.
Sir Mix-a-Lot sanoo sen niin somasti.
(Sama pätee isoihin tisseihinkin.)
Iso perse naisella on niin kuin leveät hartiat miehellä. Ja isot tissit ovat kuin miehen pituus. Ei mikään noista (paitsi pituus) ehkä ole kovin eleganttia, mutta eihän seksin kuulukaan olla.
Sir Mix-a-Lot sanoo sen niin somasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
